Vuosikertomus 2021

YLEISTÄ

Vuosi 2021 oli maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ja haastava vuosi, mutta covid-19-pandemiasta huolimatta CLC on ollut hyvin aktiivinen ja laajentanut jäsenkantaansa ja vaikutusvaltaansa.  Climate Leadership Coalition on Euroopan suurin voittoa tavoittelematon ilmasto-businessverkosto.  Joulukuun 12. päivänä 2021 CLC:llä oli 91 organisaatiojäsentä: 61 yritystä, yhdeksän yliopistoa, seitsemän etujärjestöä, kuusi kaupunkia, kuusi tutkimuslaitosta, yksi säätiö ja yksi työmarkkinakeskusjärjestö. CLC hyväksyi jäsenikseen myös 54 henkilöjäsentä. Jäsenemme työllistävät maailmanlaajuisesti 530 000 ihmistä ja yritysjäsentemme markkina-arvo on lähes 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta. CLC:n perustivat vuonna 2014 suomalaisyritykset Fortum, Kone, Neste, St1, Outotec, Caverion ja Sitra.

 CLC uskoo, että siirtymä kestävään kehitykseen perustuvaan maailmaan on taloudellisesti järkevää, mahdollista ja rahoitettavissa. Jäsenemme pyrkivät olemaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä omien alojensa johtajien joukossa. Tavoitteemme on saada liiketoimintaratkaisujen kautta yhdessä aikaan merkittäviä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Ilmaston suojeleminen voi olla ja sen pitäisi olla taloudellinen kannustin, niin että varhaiset sopeutujat voivat hyötyä toiminnastaan ja parantaa kannattavuuttaan.

CLC järjestää säännöllisiä teemaryhmäkokouksia jäsenilleen ja tekee ilmastotyöhön liittyviä politiikkaehdotuksia hallituksille ja muille sidosryhmille. CLC kannustaa päätöksentekijöitä nopeuttamaan yhteiskunnan vihreää siirtymää ja elpymistä houkuttelemalla investointeja ennustettavien ja kunnianhimoisten politiikkojen sekä systeemisten markkinalähtöisten ratkaisujen avulla.

CLC auttaa jäseniään tulemaan entistä vahvemmiksi ilmastojohtajiksi tunnistamalla ja ottamalla käyttöön parhaat yrityskäytännöt, poliittiset lähestymistavat ja strategiat sekä osallistumalla aktiivisesti ilmastopolitiikan kehittämiseen Suomessa sekä pohjoismaisella, EU:n ja globaalilla tasolla.

TOIMINNAN TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittämättömyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistys edistää alansa parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnetuksi tekemistä ja niiden toteuttamista. Yhdistyksen perusajatus on, että kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• kokoaa yhteen yhdistyksen tavoitteita edistäviä organisaatioita ja yksilöitä
• kokoaa ja jakaa jäsenilleen tietoa globaaleista ympäristötrendeistä ja tekee vertailuja muiden maiden parhaista käytännöistä
• käynnistää yhdistyksen tarkoitusta tukevia kehityshankkeita
• tekee ehdotuksia ministeriöille ja julkisyhteisöille innovaatiojärjestelmän ja tutkimusohjelmien kehittämiseksi
• järjestää seminaareja ja erilaisia tilaisuuksia tietoisuuden kasvattamiseksi ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi
• toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja edustaa jäsenistöään kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa
• pyrkii tunnistamaan osaamista, joka toimii mallina ilmastonmuutoksen tehokkaassa torjunnassa, ja viestii tästä kansainvälisillä foorumeilla.

MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

Vaikka vuosina 2020–2022 La Niña ‑sääilmiö jäähdytti väliaikaisesti maailman keskimääräisiä lämpötiloja, vuosi 2021 oli WMO:n mukaan edelleen yksi mittaushistorian seitsemästä lämpimimmästä vuodesta. Maailman keskilämpötila vuonna 2021^[1] oli 1,1 ± 0,1 °C yli vuosien 1850–1900 perustason, joka on suuntaa antava esiteollisen ajan taso.Vuosi 2021 on myös 7. peräkkäinen vuosi (2015–2021), jolloin maailmanlaajuinen lämpötila on ollut yli 1 °C:een esiteollisen ajan tasoa korkeampi. Jokainen vuosikymmen 1980-luvulta lähtien on ollut edellistä vuosikymmentä lämpimämpi. Tämän suuntauksen oletetaan edelleen jatkuvan.

NOAA:n mukaan hiilidioksidipitoisuudet kohosivat koronarajoituksista huolimatta vuonna 2020 2,6 miljoonasosalla (ppm) pitoisuuksien ollen keskimäärin 412,5 miljoonasosaa (ppm). Kokonaiskasvu oli viidenneksi suurin NOAA:n 63 vuoden aikajakson kattavissa tilastoissa. Hiilidioksidin kuormitus ilmakehässä on nyt verrattavissa siihen, mitä se oli lämpimän plioseenikauden keskivaiheilla noin 3,6 miljoonaa vuotta sitten.

Euroopan ilmastolaki hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston, parlamentin ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa kesäkuussa 2021. Euroopan ilmastolakiin on kirjattu ilmastoneutraaliutta koskeva tavoite ja EU:n pyrkimys negatiivisiin päästöihin vuoden 2050 jälkeen. Tämän lisäksi ilmastolaissa asetetaan EU:ta sitova ilmastotavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä (poistumien vähentämisen jälkeen jäljelle jäävät päästöt) on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Ilmastolaissa säädetään myös EU:n ohjeellisesta kasvihuonekaasubudjetista vuosiksi 2030–2050. Kasvihuonekaasubudjetilla pyritään parantamaan EU:n ilmastopolitiikan ennustettavuutta. Idea syntyi CLC:n aloitteesta ja sitä tuki 98 Nordic Call ‑kampanjan allekirjoittajaa.

Toinen merkittävä politiikkamuutos tuli heinäkuussa 2021 julkaistun Euroopan komission laajan säädöspaketin (Fit for 55) mukana. Paketti kokoaa keinoja EU:n vähennystavoitteen korottamiseksi siten, että se vastaa EU:n ilmastolaissa vuodeksi 2030 asetettua 55 prosentin vähennystavoitetta. CLC:n kannalta tärkeimmät säädösaloitteet olivat päästökauppadirektiivin laajentaminen koskemaan liikennettä ja lämmitystä, markkinapohjaisen järjestelmän lähes kaksinkertaistaminen sekä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja LULUCF-asetuksen muutokset. CLC suhtautui pakettiin myönteisesti.

Kansainvälisesti vuoden alku oli rohkaiseva. Pian tammikuisen virkaanastumisensa jälkeen presidentti Joe Biden ilmoitti, että Yhdysvallat liittyy uudelleen Pariisin ilmastosopimukseen. Kuukautta myöhemmin Kiina ilmoitti osana 14:ttä viisivuotissuunnitelmaansa, että maan tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä.

Glasgow’ssa järjestetyssä COP26-ilmastokokouksessa yhä useammat maat julkistivat vuosisadan puolivälin tienoille tähtäävät nettonollapäästöjä koskevat sitoumuksensa. Merkittävin niistä oli Intian sitoumus saavuttaa nettonollapäästötaso vuoteen 2070 mennessä. Glasgow’n kokouksen jälkeen maat, jotka tuottavat noin 90 prosenttiamaailman bruttokansantuotteesta, ovat sitoutuneet nettonollapäästöihin noin vuosisadan puoliväliin mennessä ja useimmat G20-maat ovat sitoutuneet lisätoimiin vuoteen 2030 mennessä joitakin merkittäviä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Pariisin ilmastosopimuksen säännöt, jotka olivat muodostuneet esteeksi useissa aiemmissa ilmastohuippukokouksissa, saatiin valmiiksi COP26:ssa, mukaan lukien avoimuutta koskevat säännöt siitä, miten maat raportoivat päästöjään.

Pitkän aikavälin nettonollapäästösitoumuksista huolimatta päästöjen vähentämistä koskevissa konkreettisissa toimissa ja toimintapolitiikoissa on edelleen puutteita. Vaikka tiedetään, että nettonollantason jälkeen hiilinielujen on oltava paljon suurempia kuin päästömäärien, yksikään maa ei ole tehnyt konkreettisia lupauksia tätä asiaa koskien.

Hallitusten lisäksi yhä useammat yritykset alkoivat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan ilmastoon liittyvään toimintaansa ja riskeihinsä. Lokakuuhun mennessä TCFD:n suosituksia tuki yli 1 650 yritystä, mukaan lukien 83 maailman sadasta suurimmasta yrityksestä.

JÄSENMÄÄRÄ, TOIMINTA JA RAHOITUS

Vuoden 2021 lopussa yhdistyksessä on 91 organisaatiojäsentä ja 54 henkilöjäsentä. Vuonna 2021 CLC:hen liittyi 12 uutta organisaatiojäsentä ja 14 henkilöjäsentä.

CLC:n toimitusjohtaja, johtoryhmä ja hallituksen jäsenet esittelivät CLC:tä useille kiinnostuneille organisaatioille vuoden 2021 aikana. Näiden esittelyjen seurauksena Biocode, Finnsementti, Hanken, Husqvarna Group, Procope & Hornborg, Saint-Gobain Finland, Itä-Suomen yliopisto, Combient Pure, Flexens, Spinnova, Terveystalo ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) liittyivät CLC:n jäseniksi vuonna 2021.

Vuonna 2021 liittyneitä uusia henkilöjäseniä ovat Pekka Ala-Pietilä, George Kell, Markku Markkula, Ava Numminen-Päiväläinen, Jeremy Oppenheim, Joseph Carvin, Kari Huoponen, Brian Buggey, Erkki Liikanen, Prachi Shevgaonkar, Mikko Spolander, Gregory H. Watson, Anne Berner ja Morits Skaugen.

CLC:llä oli kaksi sääntömääräistä kokousta vuonna 2021. Sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 4. toukokuuta 2021 ja sääntömääräinen syyskokous 21. syyskuuta 2021.

Syyskokouksessa valittiin myös neljä uutta hallituksen jäsentä: Huhtamäen ja Sanoman puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä, Afryn toimitusjohtaja Jonas Gustavsson, Castren & Snellmanin asianajaja Merja Kivelä ja Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

CLC:n hallituksen uusiksi varajäseniksi valittiin Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Liina Aulin (Viestintä ja markkinointi), Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja sekä Orgalimin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hirvola sekä Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukio.

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Stora Enson entinen toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström ja varapuheenjohtajana jatkaa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara jatkaa hallituksen jäsenenä.

CLC:n toiminta rahoitettiin pääosin jäsenmaksujen turvin. Jäsenmaksutulot, avustukset ja muut tuotot vuonna 2021 olivat 885 440,00 euroa.

TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN  

KÄRKIHANKKEET 

Vuonna 2021 CLC:llä oli kaksi kärkihanketta: 1) vaikuttava CO₂-hinnoittelu ja 2) kokonaisvaltainen strategia koskien EU:n maankäyttöä, biotaloutta ja biologista monimuotoisuutta.

VAIKUTTAVA CO₂-HINNOITTELU

CLC pyrkii saamaan EU:n kehittämään päästökauppaa entistä järjestelmällisemmäksi ratkaisuksi esimerkiksi laajentamalla ja lujittamalla päästökauppajärjestelmää ja samalla kehittämällä järjestelmän pitkäkestoisuutta ja ennustettavuutta tavalla, joka tukee ja edesauttaa suurien hiilivähäisten investointien toteuttamista.

Tärkeimmät vuonna 2021 saavutetut tulokset:

• Hiilibudjetin käsite, jota CLC ehdotti jo vuonna 2018, sisällytettiin EU:n ilmastolainsäädäntöön.
• CLC:n aloitteesta käynnistetty ja CLC:n johtama Call on Carbon ‑kampanja kehittyi maailman suurimmaksi yritysilmastohankkeeksi, jota tukee yli 130 yrityksen, kaupungin, yliopiston, eturyhmien ja verkostojen johtajaa. Kampanjan allekirjoittajat edustavat yli 60:ta miljoonaa yritystä ja maanviljelijää yli 100 maassa. Verkoston yritysten yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 25 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja rahoitusalan edustajien hallinnoimat sijoitusvarat ovat yli 120 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Mukana on noin 25 prosenttia maailman yrityksistä. Lähetimme kirjeitä kaikille valtionpäille ja saimme myönteistä palautetta monilta vastaanottajilta, myös EU:n ylemmiltä johtajilta.
• Call on Carbon ‑hanke on edelleen käynnissä, ja tavoitteenamme on luoda maailmanlaajuinen hiilidioksidin hinnoittelua edistävä koalitio ehdotuksemmehttps://clc.us15.list-manage.com/track/click?u=109774646545c85209f79b733&id=24cd7b135e&e=0034c51f38 EU aloitti kaavailemamme kaltaisen koalition kokoamisen Glasgow’n ilmastokokouksessa.

• Kaikki keskeiset CLC:n vuoden 2019 positiopaperissa esittämät ehdotukset sisältyivät EU:n Fit for 55 ‑ilmastopakettiin.

KOKONAISVALTAINEN STRATEGIA KOSKIEN EU:N MAANKÄYTTÖÄ, BIOTALOUTTA JA BIOLOGISTA MONIMUOTOISUUTTA

CLC päätti vuonna 2020, että keskitymme myös EU:n maankäyttöä, biotaloutta ja biologista monimuotoisuutta koskevan kokonaisvaltaisen strategian kehittämiseen ja edistämiseen ennen kuin uutta lainsäädäntöä ollaan ehdottamassa kesällä 2021 koskien päästökauppaa, taakanjakoa, maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF). Maankäytöllä ja biotaloudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tällä vuosisadalla, jolloin ne kattavat noin viidesosan päästöjen tämänhetkisestä kokonaisvähennyksestä ja kolme neljäsosaa päästöjen kokonaisvähennyksestä vuosina 2050–2100.

Tärkeimmät vuonna 2021 saavutetut tulokset:

• Ehdotimme EU:lle kokonaisvaltaista strategiaa koskien maankäyttöä ja biotaloutta, biomateriaalien kehittämistä sekä nopeampaa hiilijalanjäljen määrittelemistä tuotteille ja materiaaleille.

Tavoitteena on kannustaa EU:ta laatimaan lähivuosina kokonaisvaltainen strategia vuosiksi 2030–2050 ja strategia merkittäville hiilinieluille myös tämän jälkeen. Jatkamme tämän tavoitteen parissa vuonna 2022.

MUU TOIMINTA

Hiilikädenjälki 

CLC on kehittänyt yhdessä VTT:n ja LUT-yliopiston kanssa hiilikädenjäljen käsitteen tuotteiden tai palveluiden myönteisten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Voit lukea asiasta lisää täältä.

Vuonna 2021 CLC haki rahoitusta Uudenmaan liitolta ja käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena oli tehdä kaupungeille ja alueille hiilikädenjälkeä koskeva käsikirja. Hanke alkoi kesällä 2021 ja jatkuu vuonna 2022. CLC käynnisti yhteistyössä pohjoismaisten kumppaneidensa kanssa myös toisen hiilikädenjälkeä koskevan hankkeen, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Myös tämä hanke jatkuu vuonna 2022.

Vuonna 2021 CLC lanseerasi maailman ensimmäisen Hiilikädenjälki-tunnustuksen, ja vuonna 2022 CLC aikoo kehittää käsitettä edelleen soveltumaan erityisesti kaupungeille ja alueille ja ottaa käsitteen kansainväliseen käyttöön vuonna 2022.

Sijoittajien ilmastoon liittyvät vaatimukset 

CLC järjesti helmikuussa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston kanssa seminaarin, jossa keskusteltiin tärkeimmistä muutoksista kansainvälisiin ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteisiin ja sijoittajien vaatimuksista koskien yritysten raportointia ilmastoriskeistä ja liiketoimista. Tapahtuman avasi Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.

Järjestöjohtajien kannanotto hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raporttiin ja ilmastotoimien välttämättömyyteen

CLC julkaisi Suomen hallitukselle ja eduskunnalle osoitetun avoimen kirjeen koskien ilmastotavoitteita yhdessä Akavan, EK:n, Fingon, MTK:n, SAK:n ja STTK:n kanssa.

Ilmastoaiheista kirjallisuutta 

CLC on julkaissut teoksen At the Crossroads, joka käsittelee ilmastonmuutosta ja tapoja sen hillitsemiseen. Talousjulkaisu Forbesin arvostelu oli positiivinen.

CLC:tä on lisäksi pyydetty kirjoittamaan kappale Paavi Franciscuksen kirjaan Laudato si’ Reader – An Alliance of Care for Our Common Home. Voit lukea asiasta lisää täältä.

CLC toimitti vuonna 2021 EU:lle seuraavat politiikkaehdotukset:

• Kokonaisvaltainen strategia koskien maankäyttöä ja biotaloutta:

EU tarvitsee kokonaisvaltaisen maankäytön ja biotalouden strategian

• Biomateriaalit osana ilmastosiirtymää:

Biomateriaaleilla on tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan uuden teollisuusstrategian tavoitteiden saavuttamisessa

• Hiilijalanjäljen kehittäminen tuotteille ja materiaaleille:

Ehdotus hiilijalanjäljen määrittelemisestä tuotteille ja materiaaleille

CLC toimitti vuonna 2021 valtioneuvostolle seuraavat lausunnot:

• Lausunto ympäristövaliokunnalle koskien valtioneuvoston selontekoa (VNS6/2020 vp), Suomen kestävän kasvun ohjelma (15.1.2021)
• Lausunto ympäristövaliokunnalle koskien valtioneuvoston selontekoa (VNS3/2020 vp) kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (5.2.2021)
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien valtioneuvoston selontekoa (VNS3/2020 vp) kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (5.2.2021)
• Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle koskien sen Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa (12.2.2021)
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien valtioneuvoston lakiesitystä biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (4.5.2021)
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien valtioneuvoston lakiesitystä uusiutuvien energialähteiden alkuperätakuusta (25.5.2021)
• Lausunto ympäristöministeriölle koskien valtioneuvoston esitystä ilmastolaiksi (10.8.2021)
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien vuosittaista ilmastoselontekoa 2021 (12.10.2021)
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien Euroopan komission ehdotusta energiatehokkuusdirektiiviksi (12.10.2021)
• Lausunto ympäristövaliokunnalle koskien Euroopan komission ehdotusta energiatehokkuusdirektiiviksi (27.10.2021)
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle komission ehdotuksesta asetukseksi hiilirajamekanismista (CBAM) (27.10.2021)
• Lausunto suurelle valiokunnalle E 97/2021 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n komission tiedonanto: Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta
• Lausunto valtiovarainvaliokunnalle koskien valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta päästökauppadirektiivin 2003/87/EY muuttamisesta (päästökaupan vakausmekanismi) (11.11.2021)

Lausunnot ovat luettavissa CLC:n verkkosivuilla.

TEEMARYHMÄT

Vuonna 2021 CLC:llä oli 14 teemaryhmää: Maatalous, Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, Kiertotalous, Ilmastopolitiikka, Viestintä, Rakentaminen, Energia, Finanssi, Metsä, HR, ICT, Liikenne, Ilmasto ja terveys sekä Vihreän kasvun kaupungit. Viimeksi mainitut kaksi ryhmää ovat uusia ryhmiä, ja niiden aloituskokoukset pidettiin keväällä 2021. Teemaryhmät tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden verkostoitua ja oppia toisiltaan sekä kuulla vierailevia asiantuntijoita. CLC järjesti vuonna 2021 yhteensä 58 teemaryhmän kokousta ja webinaaria, joista monet olivat kansainvälisiä.

MAATALOUS-TEEMARYHMÄ

Maataloutta ja ruokaa käsittelevän teemaryhmän tavoitteena on vähentää maatalouden ja ruoan tuotannon päästöjä sekä parantaa hiilinieluja esimerkiksi hiilinviljelyn avulla ja edistämällä ilmastoystävällisiä ruokavalioita sekä uusia mahdollisia vähähiilisiä elintarvikkeiden tuotantomenetelmiä. Ryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2021 Matti Rihko Turun yliopistosta. Teemaryhmän fasilitaattorina toimii Minttu Liuhto.

Vuonna 2021 tämän teemaryhmän strategiana oli keskittyä maatalouden ja ruuantuotannon eri osa-alueisiin, saada mukaan enemmän jäseniä sekä käsitellä erilaisia teemoja, jotka kiinnostavat tätä laaja-alaista ryhmää ja sen jäsenistöä. Ryhmässä järjestettiin sarja webinaareja, joissa käsiteltiin mm. hiilen viljelyä, kestäviä ruokavalioita ja uusia elintarvikkeiden tuotantoteknologioita. Webinaareja järjestettiin yhteensä seitsemän yhteistyössä Euroopan komission, Euroopan parlamentin, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön, INRAe:n ja UNFCCC:n kaltaisten toimielinten korkean tason puhujien kanssa. Tämän lisäksi teemaryhmän tärkeimmät saavutukset olivat kahden työryhmän perustaminen (kesä 2021) ja näiden työryhmien toiminnan aloittaminen (syksy 2021). Työryhmien teemat olivat ”Hiilen sitominen” ja ”Kestävät ruokavaliot”. Molempiin työryhmiin kuuluu noin 10 CLC:n jäsenjärjestöä, jotka työskentelevät tällä erityisalalla.

Vuoden 2022 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä painopistealueina ovat

• kokonaisvaltainen strategia koskien maankäyttöä ja biotaloutta – CLC:n raportti
• maatalouden päästövähennykset (hiiliviljely, markkinamekanismit yms.)
• kestävät ruokavaliot, jotka ovat parempia sekä ilmastolle että ihmisten terveydelle
• uudet tavat tuottaa ruokaa – synteettiset elintarvikkeet, soluviljely, kerrosviljely ja monet muut uudet teknologiset innovaatiot.

HIILIJALANJÄLKI JA HIILIKÄDENJÄLKI -TEEMARYHMÄ

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki -teemaryhmän tavoitteena on seurata kansallisia ja kansainvälisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtääviä ohjelmia ja hankkeita sekä edesauttaa hiilijalanjäljen mittaamiseen, päästöjen torjuntaan ja asiaa koskevaan viestintään liittyvien hyvien käytäntöjen leviämistä.

Ryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2021 Tiina Pajula VTT:stä ja fasilitaattorina toimi CLC:n Sari Siitonen.

Vuonna 2021 ryhmällä oli kolme kokousta. CLC käynnisti vuonna 2021 hiilikädenjälkihankkeen, johon sisältyi käsikirjan laatiminen siitä, miten kaupungit ja alueet voivat osallistua hiilikädenjäljen kehittämiseen. Teemaryhmä seurasi työn edistymistä tiiviisti. Ryhmä osallistui myös hiilikädenjälkihankkeen käynnistämiseen yhteistyössä CLC:n pohjoismaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Molemmat hankkeet jatkuvat vuonna 2022. Yksi tärkeimmistä tuloksista oli hiilijalanjälkeä koskeva politiikkaehdotus kesällä 2021. Nollapäästöpäivänä 21. syyskuuta 2021 CLC:n jäsenille myönnettiin ensimmäiset Hiilikädenjälki-tunnustukset: Nesteelle Neste MY Uusiutuva Diesel ‑tuotteesta ja Spinnovalle innovatiivisten start-up-yritysten kategoriassa.

Vuoden 2022 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä painopistealueina on

• edistää hiilijalanjäljen käsitteen käyttöä EU:ssa CLC:n politiikkaehdotuksen mukaisesti
• edistää hiilikädenjäljen käsitteen käyttöä maailmanlaajuisesti
• käynnistää pohjoismaisen hankkeen hiilikädenjälkiosio
• viimeistellä kaupungeille ja alueille suunnattu hiilikädenjälkihanke
• lanseerata hiilikädenjälkihanke kansainvälisesti Vancouverin GLOBE Forumilla 29.– 30. maaliskuuta 2022
• hiilikädenjäljen käsitteen sisällyttäminen kansainvälisiin standardeihin
• hiilikädenjäljen käsitteen kehittäminen kaupan alalle.

KIERTOTALOUS-TEEMARYHMÄ

Kiertotalous-teemaryhmän päätavoitteena on kiertotalouden ratkaisut luonnonvarojen liikakäytön, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ryhmän puheenjohtajat vuonna 2021 olivat Marleena Ahonen ja Riku Sinervo ja fasilitaattorina toimi Kari Mokko.

Vuonna 2021 ryhmä piti kaksi kokousta, joissa esiteltiin ja keskusteltiin Maailman kiertotalousfoorumin tapahtuman WCEF 2021 ja Suomen Kiertotalouden strategisen ohjelman keskeisistä tuloksista.

Vuoden 2022 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä painopistealueina on

• lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä EU:n kiertotalouteen liittyvistä strategioista (esim. kiertotalouden toimintasuunnitelma) ja keskustella niistä jäsenten näkökulmasta
• luoda yhdessä ehdotuksia taloudellisista instrumenteista ja kannustimista, jotka tukevat kiertotalouden skaalaamista liiketoimintamalleissa
• tukea kiertotaloutta tieto- ja viestintäteknologisten sovellusten ja massadatan avulla.

ILMASTOPOLITIIKKA-TEEMARYHMÄ

Teemaryhmän päätavoite on CLC:n EU:lle ja sen jäsenvaltioille esitettävien politiikkaehdotusten ja julkilausumien ennakoiva valmistelu. Vuonna 2021 CLC:n Juha Turkki toimi sekä teemaryhmän puheenjohtajana että fasilitaattorina.

Lisäksi CLC on viimeistellyt kolme politiikkaehdotusta Euroopan komission aloitteisiin ja useita Suomen eduskunnalle ja hallitukselle. Useimmat osallistujat tulivat CLC:n hallituksessa edustettuina olevista organisaatioista, yhdistyksistä tai alan teemaryhmistä, mutta joidenkin aihealueiden kohdalla kaikki CLC:n jäsenet kutsuttiin antamaan omat kommenttinsa.

 Vuoden 2022 aikana ryhmän toiminnan keskeisinä painopistealueina on

• seurata ilmasto- ja energiapoliittisia aloitteita EU:ssa sekä Suomen ja Pohjoismaiden tasolla
• laatia politiikkaehdotuksia ja lausuntoja EU:n ja Suomen/Pohjoismaiden ilmastopoliittisiin aloitteisiin
• esittää yhdessä Finanssi-teemaryhmän kanssa näkemyksiä siitä, miten ilmastoneutraalius tulisi huomioida hallituksen talousarviossa
• kehittää markkinapohjaisia ratkaisuja ympäristöystävällisen kehityksen edistämiseksi eri aloilla
• käsitellä hiilidioksidin hinnoittelua, hiilikädenjälkeä, maankäyttöä ja biotaloutta keskeisinä aiheina.

VIESTINTÄ-TEEMARYHMÄ

Viestintä-teemaryhmän päätavoitteena on kehittää parhaiden käytäntöjen jakamista viestinnän näkökulmasta. Vuonna 2021 CLC:n Kari Mokko toimi sekä teemaryhmän puheenjohtajana että fasilitaattorina.

Vuonna 2021 ryhmä piti yhden teemaryhmäkokouksen, jossa Financial Timesin Baltian ja Pohjoismaiden toimistopäällikkö ja kirjeenvaihtaja Richard Milne kertoi Financial Timesin näkemyksistä koskien pohjoismaisten yritysten tekemää ilmastonmuutokseen liittyvää tiedotustoimintaa. Jokaista CLC:n jäsenorganisaatiota on pyydetty nimeämään edustaja Viestintä-teemaryhmään.

Vuoden 2022 aikana ryhmän toiminnan keskeisinä painopistealueina on

• parantaa laatua ja laajentaa ilmastoa käsittelevien artikkeleiden teemoja
• kuulla uusien ja vanhojen jäsenten esitykset omista kestävän kehityksen suunnitelmistaan ja aloitteistaan
• järjestää ”Mitä seuraavaksi ilmastoraportoinnissa vuonna 2022” -sarja kansainvälisen median kanssa
• järjestää ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää koulutusta suomalaisille toimittajille.

RAKENTAMINEN-TEEMARYHMÄ

Rakentaminen-teemaryhmä keskittyy vähähiilisen rakentamisen uusiin ratkaisuihin ja arviointimenetelmiin. Ryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2021 Demosin Henrik Suikkanen ja Senni Raunio toimi fasilitaattorina.

Ryhmän tärkeimmät tulokset viiden vuoden aikana ovat olleet ympäristöministeriön kehittämän rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään tutustuminen sekä tiedon jakaminen ryhmäläisten kesken. Vuonna 2021 ryhmä käsitteli valtioneuvoston laatimaa rakennusalan vähähiilisyyden tiekarttaa, EU-taksonomiaa sekä EU:n uutta energiadirektiiviä. Teemaryhmä tapasi kolme kertaa vuonna 2021.

Rakentaminen-teemaryhmän painopistealueina vuodelle 2022 on

• edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa rakennusalalla, mukaan lukien käyttö- ja rakennusvaiheen ilmastovaikutukset
• edistää hiilijalanjäljen sisällyttämistä osaksi rakennusten energiatodistuksia
• tehdä aloite uusien suunnittelukriteeristöjen laatimiseksi muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin sekä kehitysprojektin käynnistäminen.

ENERGIA-TEEMARYHMÄ

Energia-teemaryhmä keskittyy älykkäiden, joustavien ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen energiamarkkinoille. Vuonna 2021 ryhmän puheenjohtajana ja fasilitaattorina toimi Juha Turkki, joka jatkaa fasilitaattorin roolissa myös vuonna 2022. Ryhmän puheenjohtajana vuonna 2022 toimii Tampereen yliopiston professori Pami Aalto.

Vuonna 2021 ryhmä järjesti useita webinaareja, joilla pyrittiin lisäämään tietoisuutta vähähiilisistä ratkaisuista Pohjoismaiden ja Euroopan energiamarkkinoilla.

Energia-teemaryhmän painopistealueina vuodelle 2022 on

• kehittää kysyntään perustuvia käytäntöjä vety/P2X-ratkaisuille. Erillistä P2X-alaryhmää johtaa Antti Arasto VTT:stä.
• kehittää visiota ja edistää ymmärrystä energiansiirtoverkoista ja energiainfrasta hiilineutraalissa yhteiskunnassa.

FINANSSI-TEEMARYHMÄ

Finanssi-teemaryhmän tehtävänä on edistää hiilen hinnoittelun käyttöä sekä ymmärtää ja hallita ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Se tukee myös CLC:n systeemistä ratkaisua koskevan ehdotuksen suunnittelua. Vuonna 2021 Finanssi-teemaryhmän fasilitaattori ja puheenjohtaja oli CLC:n pääekonomisti Timo Tyrväinen. Hän jatkaa tässä roolissa myös vuonna 2022.

Vuonna 2021 CLC käynnisti Call on Carbon ‑aloitteen, joka on maailmanlaajuinen vaatimus hiilidioksidin hinnoittelusta. Aloite suunniteltiin ja lanseerattiin yhteistyössä ruotsalaisen Haga Initiativen ja norjalaisen Skift Business Climate Leadersin kanssa.

Ryhmä jatkoi TCFD-suositusten edistämistä Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhdessä valtion omistajaohjausosaston kanssa se isännöi hallituksen puheenjohtajille ja toimitusjohtajille suunnattua tapahtumaa helmikuussa 2021. Ryhmä oli järjestämässä yhdessä muiden tahojen kanssa suomalaista yritysvastuun raportointikilpailua, ja se järjesti erilaisia tapahtumia, jotka käsittelivät maailmantaloutta horjuttavia häiriöprosesseja. Vuoden viimeisessä kokouksessa keskusteltiin IRFS-standardien kehittämisestä ryhmän vieraana olleen Erkki Liikasen kanssa. Teemaryhmä tapasi neljä kertaa vuonna 2021.

Finanssi-teemaryhmän painopistealueina vuodelle 2022 on

• keskustella ja ehdottaa aloitteita tehokkaaseen hiilen hinnoitteluun
• esittää yhteistyössä Ilmastopolitiikka-teemaryhmän kanssa näkökulmia siihen, miten ilmastoneutraaliutta tulisi lähestyä valtion budjettipolitiikassa
• edistää TCFD:n käyttöä Suomessa ja Pohjoismaissa sekä antaa näkökulmia IFRS:n kehitykseen.

METSÄ-TEEMARYHMÄ

Vuonna 2021 Metsä-teemaryhmä keskittyi edistämään metsien avulla tapahtuvaa hiilen sitomista ja korvaamista. Ryhmä kokoontui neljä kertaa käsitellen seuraavia aiheita: 1) korvaavien materiaalien käytön vaikutus metsäalalla, 2) hiilen sitomisen mittaaminen ja mallintaminen metsissä, 3) EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti: pohdintaa ja vaikutukset Suomen metsäalaan sekä 4) EU-taksonomian kriteerit ja yksityisten metsänomistajien näkemykset.

Muita painopistealueita ovat metsien hiilihyvitykset ja niihin liittyvät markkinapohjaiset instrumentit sekä kestävä kehitys ja kuluttajan/loppukäyttäjän näkökulmat. Ryhmän puheenjohtaja on AFRY Management Consultingin Petteri Pihlajamäki ja ryhmän fasilitaattorina toimii Minttu Liuhto.

Metsä-teemaryhmän painopistealueina vuodelle 2022 on

• kehittää hiilinielujen laskentaa
• kehittää biohiilen monitorointialustaa
• kehittää ehdotuksia korvaavien materiaalien käytöstä palkitsemiseen.

HR-TEEMARYHMÄ

Ryhmän tavoitteena on laajentaa ilmastoystävällisten vaihtoehtojen käyttöä luontoiseduissa ja korvausjärjestelmissä. Lisäksi HR-teemaryhmä käsittelee ja jakaa henkilöstöhallinnon ratkaisuja jäsenorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2021 Helenin Rauha Bato-Liukkonen toimi ryhmän puheenjohtajana. Senni Raunio oli ryhmän fasilitaattori.

Vuonna 2021 ryhmä jakoi organisaatioiden välillä parhaita palkitsemiskäytäntöjä ja johdon ja työntekijöiden ilmastotavoitteiden saavuttamisesta palkitsemisen käytäntöjä. Ryhmä järjesti webinaarit ilmastoon liittyvistä kannustimista sekä jatkuvasta parantamisesta ja Toyotan toimintaperiaatteista (the Toyota Way). Teemaryhmä tapasi näinä kahtena kertana vuonna 2021.

Vuoden 2022 aikana HR-teemaryhmän toiminnan keskeisenä painopistealueena on

• vertailla ja kerätä kokemuksia ilmastoon liittyvästä palkitsemisesta ja sen hyödyistä.

ICT-TEEMARYHMÄ

ICT-teemaryhmän tavoitteena on ymmärtää ja kehittää tieto- ja viestintäteknologian hiilikädenjälkeä ja pienentää sen hiilijalanjälkeä sekä parantaa tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia kiertotalousratkaisuja. Vesa Siitari toimi ICT-teemaryhmän puheenjohtajana vuonna 2021. Jouni Keronen toimi fasilitaattorina.

Ryhmä järjesti vuoden 2021 aikana yhden webinaarin ICT-häiriöistä.

Ryhmän vuoden 2022 tärkeimpinä painopistealueina on

• muodostaa maailmanlaajuinen ICT-koalitio, jolla edistetään ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja kansalaisille, tieto- ja viestintäteknologian käyttö kiertotaloudessa, tieto- ja viestintätekniikan hiilijalanjäljen pienentäminen ja hiilikädenjäljen käsitteen tuominen ICT-alalle.

LIIKENNE-TEEMARYHMÄ

  Liikenne-teemaryhmän tavoitteena on auttaa CLC:n jäseniä yhdessä kehittämään ja tarjoamaan ratkaisuja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ryhmässä on suunniteltu Sitran ja Smart & Clean -säätiön kanssa pääkaupunkiseudun BioSata-hanketta, jossa pääkaupunkiseudun bussit, työkoneet ja kuorma-autot siirtyvät käyttämään jäte- ja tähdepohjaisia biopolttoaineita.

Vuonna 2021 ryhmä keskusteli Suomen Fossiilittoman liikenteen tiekartasta, kestävästä työmatkaliikenteestä sekä merenkulusta ja ilmailusta osana EU:n päästökauppajärjestelmää.  Ryhmä kokoontui neljä kertaa, ja lisäksi järjestettiin myös webinaari Saksan päästökauppajärjestelmästä. Ryhmä myös keskusteli ja tarjosi neuvoja koskien useita CLC:n lausuntoja, jotka koskevat fossiilitonta liikennettä. Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta toimii ryhmän puheenjohtajana ja Minttu Liuhto toimii fasilitaattorina.

Liikenne-teemaryhmän painopistealueina vuodelle 2022 on

• ymmärtää ajoneuvoteknologian sähköistämiseen ja vähähiiliseen tieliikenteeseen liittyviä vaatimuksia – akut mukaan luettuina
• kehittää vetyä ja muita vaihtoehtoisia polttoaineita koskevia ehdotuksia
• kehittää vähähiilistä tieinfrastruktuuria koskevia ehdotuksia
• käynnistää kompetenssikeskus ilmastoneutraalille merenkululle
• käynnistää kehitysprojekti vähähiilisille ratkaisuille lentoliikenteessä
• oppia vähähiilisen liikennejärjestelmän kehittämisen kiihdyttämiseen tähtäävistä markkinamekanismiratkaisuista (ETS jne.) ja tehdä niihin liittyviä ehdotuksia.

ILMASTO JA TERVEYS -TEEMARYHMÄ

Keväällä 2021 CLC järjesti kaksi korkean tason webinaaria, joissa keskityttiin ilmastonmuutokseen liittyviin terveyskysymyksiin. Webinaareihin osallistui yli 100 osallistujaa ja kansainvälistä puhujaa terveydenhuollon alalta ja järjestöistä. Edustettuina olivat WHO, WMO, IMF, THL, Euroopan komissio ja monet muut. Lisäksi järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistui useita suomalaisia yksityisen ja julkisen terveydenhuoltosektorin edustajia. Teemaryhmän fasilitaattorina toimii Minttu Liuhto.

Vuonna 2022 ryhmä järjestää ensimmäisen virallisen ryhmänkokouksensa (18. helmikuuta 2022) ja aloittaa näin työn teemasta kiinnostuneiden jäsenjärjestöjen kanssa.

Ilmasto ja terveys -teemaryhmän painopistealueina vuodelle 2022 on

• lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveyshaitoista sekä sen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista
• löytää tapoja hiilijalanjäljen pienentämiseen terveysalalla
• viestiä terveellisten ja ympäristöystävällisten ruokavalioiden hyödyistä ja löytää tapoja aktivoida kansalaisia tässä asiassa
• lisätä valmiutta kohdata ilmastovaikutuksia ja sopeutua ilmastonmuutokseen terveysalalla ottaen huomioon esimerkiksi sosiaaliset vaikutukset, fyysiset ja psyykkiset ongelmat sekä luonnolliset ja biologiset uhat
• tunnistaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehittyvissä että kehittyneissä maissa.

VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT -TEEMARYHMÄ

Vihreän kasvun kaupungit ‑teemaryhmä aloitti keväällä 2021. Ensimmäisessä tapaamisessa jäsenorganisaatioilla oli mahdollisuus osallistua teemaryhmän suunnitteluun. Myöhemmin vuoden aikana ryhmä piti kaksi kokousta, ja tärkeimpänä tavoitteena oli keskustella kansainvälisistä esimerkkitapauksista esim. Vancouverista ja hiilikädenjälkeä koskevasta käsikirjasta kaupungeille ja alueille. Gaia Consultingin Suvi Häkämies toimii ryhmän puheenjohtajana ja Senni Raunio toimii fasilitaattorina.

Ryhmän vuoden 2022 painopistealueina on

• edistää vihreää kasvua kaupungeissa ja alueilla
• edistää hiilikädenjäljen käyttämistä kaupungeissa ja alueilla sekä Suomessa että EU:ssa.

SÄÄNNÖT JA JÄSENET

SÄÄNNÖT

Yhdistyksen säännöt ovat liitteessä 1.

JÄSENET

Vuonna 2021 CLC:hen liittyi 12 uutta organisaatiojäsentä ja 14 henkilöjäsentä. Vuoden lopussa yhdistyksessä on 91 organisaatiojäsentä ja 54 henkilöjäsentä.

Yhdistyksen jäsenorganisaatiot ovat (31.12.2021):

Aalto-yliopisto

Akava

Alexander Incentives

ABB

Atea Finland

Atria

Ålandsbanken

Biocode

Caruna

Castren & Snellman

Caverion

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK)

Espoon kaupunki

Lahden kaupunki

Porin kaupunki

Porvoon kaupunki

Tampereen kaupunki

Turun kaupunki

Combient Pure

Demos Effect

Elenia

Electrolux

Elisa

Elo

Ensto

Fazer

Finanssiala ry

Finnair

Finnsementti

Linja-autoliitto

Kaupan liitto

Energiateollisuus ry

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Fiskars

Flexens

Fortum

Gaia

Gasgrid Finland

Gasum

Hanken

Helen

Husqvarna Group

Huhtamäki

Iin Micropolis

Ilmarinen

Kesko

Kojamo

KONE

Korkia

L & T

MTK

Luonnonvarakeskus (Luke)

Neste

Nordea

Outotec

Porvoon Energia

Posti

Procopé & Hornborg

Pöyry

Remeo

Saint Gobain Finland

Sanoma

SEB

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

S-ryhmä SOK

Spinnova

St1

Stora Enso

Tampereen yliopisto

Teknologiateollisuus

Telia Company

Terveystalo

Tiina ja Antti Herlinin säätiö

Tornator

Turku Energia

Itä-Suomen yliopisto

Helsingin yliopisto

Oulun yliopisto

Turun Yliopisto

Vaasan yliopisto

Uponor

Vaisala

Varma

VR-Yhtymä

VTT

Valio

Vestas

Wärtsilä

YIT

Henkilöjäseniä on 54 (31.12.2021):

Aila Aho, Esko Aho, Pekka Ala-Pietilä, Alviina Alametsä, Mirva Antila, Ben Banerjee, Anne Berner, Louis Blumberg, Bryan Buggey, Joseph Carvin, Ian Dunlop, Henrik Ehrnrooth, Juhani Eskola, Antti Herlin, Allen Hershkowitz, Jaakko Hirvola, Simo Honkanen, Jukka Honkaniemi, Kari Huoponen, Jaana Husu-Kallio, Tapio Kanninen, George Kell, Cary Krosinsky, Hannu Korhonen, Pertti Korhonen, Markku Kulmala, Miapetra Kumpula-Natri, Erkki Liikanen, Markku Markkula, Jaakko Mustakallio, Kari Mäkinen, Kai Mylkkänen, Ava Numminen-Päiväläinen, Jorma Ollila, Jeremy Oppenheim, Anneli Pauli, Pekka Pesonen, Sirpa Pietikäinen, Hannele Pokka, Matti Rihko, Prachi Shegaonkar, Morits Skaugen, Mikko Spolander, Leo Stranius, Karl-Henrik Sundström, Petteri Taalas, Nils Torvalds, Timo Tyrväinen, Esko Valtaoja, Risto Volanen, Veikko Välilä, Marcus Wallenberg, Gregory H. Watson ja Anders Wijkman.

ORGANISAATIO

Hallituksen kokoonpano on seuraava (31.12.2021):

Karl-Henrik Sundström (puheenjohtaja)

Jyrki Katainen (varapuheenjohtaja)

Pekka Ala-Pietilä

Jonas Gustavsson

Merja Kivelä

Pekka Timonen

Antti Vasara

Varajäsenet:

Minna Aila

Liina Aulin

Jaakko Hirvola

Katri ter Horst

Riikka Joukio

Hallituksen sihteeri:

Mari Pantsar

CLC:n henkilöstö (31.12.2021):

Jouni Keronen, toimitusjohtaja

Juha Turkki, kehitysjohtaja, ilmastonmuutoksen hillinnän systeemiset ratkaisut

Kari Mokko, kehitysjohtaja, yritys- ja yhteistyöverkostot

Minttu Liuhto, ilmastoasiantuntija

Senni Raunio, asiantuntija, projektitoiminnan kehittäminen

CLC:n neuvonantajat:

Sari Siitonen, vanhempi neuvonantaja, hiilijalanjälki ja -kädenjälki

Timo Tyrväinen, pääekonomisti

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI

Sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 4. toukokuuta 2021 ja syyskokous 21. syyskuuta 2021.

Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle. Uusilta jäseniltä ei peritä liittymismaksuja. Jäsenmaksut vuoden 2021 alusta.

• 11 000,00 euroa isoille organisaatioille (liikevaihto 50 miljoonaa euroa tai yli)
• 5 500,00 euroa pienille organisaatioille (liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa)
• 5 500,00 euroa pienille yhdistyksille (alle 20 henkilöä)
• 2 500,00 euroa säätiöille ja start-upeille
• 11,00 euroa henkilöjäsenille.

TALOUDELLINEN KATSAUS

CLC:n toiminta rahoitettiin pääosin jäsenmaksujen turvin. Jäsenmaksutulot, avustukset ja muut tuotot vuonna 2021 olivat 885 440,00 euroa (2020: 750 798,00 euroa) ja kulut olivat 817 096,31 euroa (616 700,63 euroa). Vuoden 2021 tulos oli 88 455,30 euroa (134 027,72 euroa). Yhdistyksen oma pääoma tilinpäätöshetkellä oli 210 491,99 euroa (122 036,69 euroa).

Vuoden 2020 syyskokouksessa arvioitiin vuoden 2021 tuloiksi 789 798,00 euroa ja kuluiksi 785 700,00 euroa.

Covid-19-pandemian takia kulut olivat arvioitua pienemmät.

SISÄINEN HALLINTO

Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna 2021. Yksi kokouksista järjestettiin per capsulam. Yhdistyksen tilintarkastajana toimii PricewaterhouseCoopers Oy. Päätilintarkastaja on KHT Jukka Paunonen ja varatilintarkastaja on KHT Heini Hänninen.

HIILIJALANJÄLJEN MINIMOIMINEN

CLC vahvisti ilmastotoimiaan vuonna 2019 laatimalla henkilöstölleen ohjeet siitä, miten päästöjä voidaan minimoida matkustettaessa ja tilaisuuksia järjestettäessä. Matkustamisesta aiheutuneita päästöjä vähennettiin järjestämällä vuonna 2021 kaikki CLC:n kokoukset verkossa MS Teamsin kautta.

Vuonna 2021 CLC:n työntekijät lensivät yhteensä 14 400 kilometriä Euroopassa. Mannerten välisiä lentoja ei lennetty. Lennot tehtiin YK:n ilmastokokoukseen (COP26) Glasgow’ssa, johon Minttu Liuhto, Senni Raunio ja Timo Tyrväinen osallistuivat CLC:n henkilöstön edustajina. Päästöt (noin 1 360 kg/CO2) kompensoitiin kolminkertaisesti YK:n Climate Neutral Now ‑palvelun hankkeen nro 7461 kautta, joka edistää aurinkoenergian tuottamista Jaisalmerissa, Intian Rajasthanin osavaltiossa.

CLC:N VIESTINTÄ

Viestinnän osalta vuosi 2021 oli hyvin haastava, sillä covid-19-pandemia vähensi raportointia ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä Suomessa ja että kansainvälisesti. CLC viesti kuitenkin aktiivisesti, ja CLC:n asiantuntemus otettiin hyvin vastaan.

Vuoden aikana CLC rakensi ja vahvisti suhteitaan tiedotusvälineisiin järjestelmällisesti. CLC on luonut kontaktin 40 suomalaiseen toimittajaan, joihin se ottaa suoraan ja säännöllisesti yhteyttä kutsuakseen heitä keskusteluihin ja tiedottaakseen CLC:n ajankohtaisista asioista.

CLC lähettää jäsenilleen sähköisen uutiskirjeen ajankohtaisista asioista ja toimista noin kerran kuukaudessa. Kaikki jäsenyyttä ja ajankohtaisia tapahtumia koskevat uutiset julkaistaan säännöllisesti CLC:n omilla verkkosivuilla sekä suomen että englannin kielellä. Lisäksi niitä levitetään laajalti sosiaalisen median kanavien kautta. Jäsenmäärän kasvaessa edelleen jäsenten omat viestintäkanavat laajentavat ja monipuolistavat mahdollisuuksia levittää tietoa yhdistyksen toiminnasta.

Vuonna 2021 CLC julkaisi yhteensä 48 lehdistötiedotetta suomalaisella verkkosivustollaan, 34 lehdistötiedotetta englanninkielisellä verkkosivustollaan ja kuusi lehdistötiedotetta STT:n kautta. Kaikki lehdistötiedotteen ovat luettavissa seuraavista linkeistä: https://clc.fi/fi/uutiset/ ja https://clc.fi/news/.

Vuonna 2021 myös kansainväliset tiedotusvälineet käsittelivät CLC:n aloitteita, hankkeita ja ehdotuksia. Forbes julkaisi kaksi artikkelia: yksi artikkeleista käsitteli Call on Carbon ‑aloitetta ja toinen julkaisua At the Crossroads. Ruotsalaisissa ja norjalaisissa tiedotusvälineissä käsiteltiin Call on Carbon ‑aloitetta.

Vuonna 2021 Suomen tiedotusvälineet käsittelivät CLC:n toimintaa, lausuntoja ja politiikkaehdotuksia yhteensä 24 kertaa. CLC sai osakseen positiivista huomiota kaikissa Suomen suurimmissa uutiskanavissa, kuten Helsingin Sanomassa, YLE:ssä, MTV:ssä, Kauppalehdessä, Talouselämässä ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Linkit CLC:tä käsitteleviin juttuihin löytyvät CLC:n media-arkistosta: https://clc.fi/fi/uutiset/

CLC:n Twitter-tiliä ja -toimintaa päivitettiin vuonna 2021, ja CLC:llä on palvelussa nyt 1 860 seuraajaa. CLC:n LinkedIn-tili luotiin tammikuussa 2021, ja sillä on nyt 505 seuraajaa.

LOPPUSANAT

Arviona kuluneesta toimikaudesta yhdistyksen hallitus toteaa, että vuoden 2021 tavoitteet on paitsi saavutettu myös ylitetty. Ensisijaiset kärkihankkeet onnistuivat yli suunnitelmien, ja CLC saavutti merkittävää kansainvälisen tunnustusta ja jäsenten määrä kasvoi suunnitellusti. Yhdistyksen hallitus on erittäin tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin.