Vuosikertomus 2020

YLEISTÄ

Vuosi 2020 oli maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen ja haastava vuosi, mutta covid-19-pandemiasta huolimatta Climate Leadership Coalition (CLC) on ollut hyvin aktiivinen ja laajentanut jäsenkantaansa ja vaikutusvaltaansa.

Climate Leadership Coalition on Euroopan suurin voittoa tavoittelematon ilmasto-businessverkosto.

Joulukuun 31. päivänä 2020 CLC:llä oli 82 organisaatiojäsentä: 54 yritystä, 8 yliopistoa, 7 etujärjestöä, 6 kaupunkia, 5 tutkimuslaitosta, 1 säätiö ja 1 työmarkkinakeskusjärjestö. CLC on hyväksynyt myös 40 henkilöjäsentä.

Jäsenemme työllistävät maailmanlaajuisesti yli 500 000 ihmistä ja yritysjäsentemme markkina-arvo on lähes 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta.

CLC:n perustivat vuonna 2014 suomalaisyritykset Fortum, Kone, Neste, St1, Outotec, Caverion ja Sitra.

CLC uskoo, että siirtymä kestävään kehitykseen perustuvaan maailmaan on mahdollista, taloudellisesti järkevää ja rahoitettavissa. Jäsenemme pyrkivät olemaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä omien alojensa johtajien joukossa. Tavoitteemme on saada liiketoimintaratkaisujen kautta yhdessä aikaan merkittäviä myönteisiä ilmastovaikutuksia. Ilmaston suojeleminen voi olla ja sen pitäisi olla taloudellinen kannustin, jonka avulla varhaiset sopeutujat voivat hyötyä ja tulla kannattavammaksi.

CLC järjestää säännöllisiä teemaryhmäkokouksia jäsenilleen ja tekee ilmastotyöhön liittyviä politiikkaehdotuksia hallituksille ja muille sidosryhmille. CLC kannustaa päätöksentekijöitä nopeuttamaan yhteiskunnan vihreää siirtymää ja elpymistä houkuttelemalla investointeja ennustettavien ja kunnianhimoisten politiikkojen sekä systeemisten markkinalähtöisten ratkaisujen avulla.

CLC auttaa jäseniään tulemaan entistä vahvemmiksi ilmastojohtajiksi tunnistamalla ja ottamalla käyttöön parhaat yrityskäytännöt, poliittiset lähestymistavat ja strategiat sekä osallistumalla aktiivisesti ilmastopolitiikan kehittämiseen Suomessa sekä pohjoismaisella, EU:n ja globaalilla tasolla.

TOIMINNAN TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistys edistää alansa parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnetuksi tekemistä ja toteuttamista. Yhdistyksen perusajatus on, että kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• kokoaa yhteen yhdistyksen tavoitteita edistäviä organisaatioita ja yksityisiä henkilöitä
• kokoaa ja jakaa jäsenilleen tietoa globaaleista ympäristötrendeistä ja tekee vertailuja muiden maiden parhaista käytännöistä
• käynnistää yhdistyksen tarkoitusta tukevia kehityshankkeita
• tekee ehdotuksia ministeriöille ja julkisyhteisöille innovaatiojärjestelmän ja tutkimusohjelmien kehittämiseksi
• järjestää seminaareja ja erilaisia tilaisuuksia tietoisuuden kasvattamiseksi ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi
• toimii jäsentensä yhteistyöelimenä ja edustaa jäsenistöään kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa
• pyrkii tunnistamaan osaamista, joka toimii mallina ilmastonmuutoksen tehokkaassa torjunnassa, ja viestii tästä kansainvälisillä foorumeilla.

MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta vuosi 2020 oli toisaalta muistutus ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyydestä mutta myös toivon vuosi, jonka aikana annettiin useita lupauksia pitkän aikavälin nettopäästötavoitteista.

WMO:n mukaan maailmanlaajuinen keskilämpötila vuonna 2020[1] oli 1,2 ± 0,1 °C yli vuosien 1850–1900 perustason, joka on suuntaa antava esiteollisen ajan taso. Vuosi 2020 oli yksi maailman kolmesta lämpimimmästä vuodesta, ja 2011–2020, oli mittaushistorian lämpimin vuosikymmen, kun katsotaan pitkän aikavälin ilmastotrendiä.

Keskimääräiset hiilidioksiditasot ylittivät 410 miljoonasosaa vuonna 2019, ja nousu jatkui vuonna 2020 huolimatta COVID-19-pandemian aiheuttamista suluista. COVID-19-pandemian johdosta toteutettuihin toimenpiteisiin liittyvä päästöjen väliaikainen väheneminen vuonna 2020 johtaa todennäköisesti vain vähäiseen vuotuisen CO₂-pitoisuuden laskuun ilmakehässä. Käytännössä laskua on hankala erottaa luonnollisesta keskimääräisestä vaihtelusta, joka johtuu suurelta osin maanpäällisestä biosfääristä.

Euroopan näkökulmasta vuosi alkoi EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) aloitteilla: Euroopan investointisuunnitelma, oikeudenmukainen siirtymämekanismi ja eurooppalainen ilmastolaki, joita seurasi useita strategioita ja toimintasuunnitelmia (teollisuusstrategia, kiertotalouden toimintasuunnitelma, Pellolta pöytään -strategia ja EU:n energiajärjestelmän integrointi- ja vetystrategia). Syyskuussa Euroopan unioni ehdotti vuodelle 2030 asetetun vähennystavoitteen nostamista 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, jotta saavutettaisiin 2019 vahvistettu nollanettopäästötavoite vuoteen 2050 mennessä.

Presidentti Xi Jinping ilmoitti, että Kiina ”pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden ennen vuotta 2060”. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kiina on tunnustanut tarpeen saavuttaa lähes nollatavoite hiilidioksidipäästöissä vuosisadan puoliväliin mennessä.Ilmoitusta seurasivat pian sekä Japani että Etelä-Korea, jotka kertoivat kasvihuonekaasupäästöjen nollanettotavoitteistaan vuoteen 2050 mennessä. Viime vuoden loppuun mennessä 126 maata, jotka tuottavat 51 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, oli virallisesti hyväksynyt, ilmoittanut tai harkinnut omia nollanettopäästötavoitteita.

Bidenin-Harrisin hallinnon nollanettopäästöihin tähtäävän vaalilupauksen myötä kattavuus nousi 63 prosenttiin maailman kasvihuonekaasupäästöistä. YK:n vuoden 2020 päästöraportin mukaan nykyistä lyhyen aikavälin hillitsemispolitiikkaa on kuitenkin vahvistettava huomattavasti. Nykyiset lyhyen aikavälin poliittiset hillitsemispäätökset eivät ole nollanettopäästötavoitteiden mukaisia ja vahvasti riittämättömiä Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Vain muutama viikko ennen vuoden loppua, EU sopi kasvaneesta 55 prosentin tavoitteestaan vuodelle 2030. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiset tulevat aloitteet mukautetaan korotettuun tavoitteeseen. Näistä tärkeimmät aloitteet ovat kesällä 2021 julkaistavat päästökauppadirektiivi, uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi ja LULUCF-asetus.

Hallitusten lisäksi yhä useammat yritykset alkoivat kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan ilmastoon liittyvään toimintaansa ja riskeihinsä. Joulukuun puoliväliin mennessä lähes 1 600 yrityksellä tukivat TCFD:n suosituksia, mukaan lukien lähes 60 prosenttia maailman sadasta suurimmasta julkisesta yrityksestä.

JÄSENMÄÄRÄ, TOIMINTA JA RAHOITUS

Vuoden 2020 lopussa yhdistyksessä on 82 organisaatiojäsentä ja 40 henkilöjäsentä. Vuonna 2020 CLC:hen liittyi 19 uutta organisaatiota ja 16 henkilöjäsentä.

Johtoryhmä ja hallituksen jäsenet esittelivät CLC:n useille kiinnostuneille organisaatioille huhti-marraskuussa 2020. Tämän seurauksena vuonna 2020 CLC:hen liittyivät Akava, Atria, Caruna, Elenia, Electrolux, Elo, Linja-autoliitto, Gasgrid Finland, Kesko, Luonnonvarakeskus, Posti, Remeo, Tampereen yliopisto, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Tornator, Oulun yliopisto, Vaasan yliopisto, Valio ja Vestas.

Vuonna 2020 liittyneitä henkilöjäseniä ovat Aila Aho, Alviina Alametsä, Mirva Antila, Antti Herlin, Jaakko Hirvola, Simo Honkanen, Jukka Honkaniemi, Hannu Korhonen, Jaakko Mustakallio, Kai Mykkänen, Pekka Pesonen, Hannele Pokka, Karl-Henrik Sundström, Nils Torvalds, Esko Valtaoja ja Marcus Wallenberg.

CLC:llä oli kaksi sääntömääräistä kokousta vuonna 2020. Sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 20. toukokuuta 2020 ja syyskokous 16. syyskuuta 2020. Syyskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Stora Enson entinen toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström ja varapuheenjohtajaksi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Syyskokouksessa valittiin myös kaksi uutta hallituksen jäsentä: Keskon toimitusjohtaja Mikko Helander ja VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Varman toimitusjohtaja Risto Murto, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Stora Enson paperidivisioonan johtaja Kati ter Horst jatkavat hallituksessa.

CLC:n toiminta rahoitettiin pääosin jäsenmaksujen turvin. Jäsenmaksutulot, avustukset ja muut tuotot vuonna 2020 olivat 750 798,00 euroa.

TOIMINTASUUNNITELMAN TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN

KÄRKIHANKKEET

Vuonna 2020 CLC:llä oli kaksi kärkihanketta: 1) Vaikuttava CO₂-hinnoittelu ja 2) kokonaisvaltainen strategia koskien EU:n maankäyttöä, biotaloutta ja biologista monimuotoisuutta.

VAIKUTTAVA CO₂-HINNOITTELU

CLC pyrkii saamaan EU:n kehittämään päästökauppaa entistä järjestelmällisemmäksi ratkaisuksi esimerkiksi laajentamalla ja lujittamalla päästökauppajärjestelmää ja samalla kehittämällä järjestelmän pitkäkestoisuutta ja ennustettavuutta tavalla, joka tukee ja edesauttaa suurien hiilivähäisten investointien toteuttamista. Vuonna 2019 CLC laati yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan vastaavien järjestöjen kanssa EU:lle vetoomuksen entistä kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta. Tässä vetoomuksessa esitetään kolme tärkeintä tavoitetta EU:n johtajille.

1. Asettaa nettonollapäästötavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä ottaen huomioon Kansainvälisen ilmastopaneelin tulokset.
2. Sopia sitovasta hiilibudjetista kasvihuonekaasupäästöille.
3. Päivittää vuosille 2030 ja 2040 aiemmin asetut tavoitteet ja sovittaa ne yhteen uuden nollapäästötavoitteen mukaan.

Vuoden 2020 keväällä CLC julkaisi ehdotuksen vähähiilisten investointien vauhdittamiseksi systeemisillä markkinapohjaisilla toimilla. Ehdotuksemme sai EU:ssa huomiota, ja esittelimme ajatuksemme toukokuussa Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille, joka suhtautui näkemyksiimme myönteisesti. Olimme tyytyväisiä siitä, että monet CLC:n esiin tuomista kysymyksistä sisällytettiin Euroopan komission ilmastotavoitesuunnitelmaan vuodelle 2030.

Heinäkuussa CLC esitteli Euroopan parlamentin laajennetulle työryhmälle ehdotuksensa, joissa se painotti ”hiilibudjetin” tärkeyttä. Lokakuussa Euroopan parlamentti antoi tukensa tälle ajatukselle.

Joulukuussa, ennen Pariisin ilmastosopimuksen 5-vuotispäivänä järjestettävää Climate Ambition Summit ­ilmastohuippukokousta, CLC esitti ehdotuksensa maailmanlaajuisesta hiilidioksidin hinnoittelua edistävästä koalitiosta. Ajatus sai kannatusta Euroopan komission puheenjohtajalta von der Leyeniltä, joka mainitsi puheessaan, että EU haluaa työskennellä kaikkien niiden kanssa, jotka ovat yhtä mieltä siitä, että meidän on asetettava hiilelle hinta ja että EU on valmis sitoutumaan kunnianhimoisempiin tavoitteisiin samanmielisten maiden kanssa. CLC:n sekä jäsentemme ja kumppaneidemme kannalta seuraava vaihe on vauhdittaa tätä pyrkimystä ja ajaa aihetta asialistalle maailman tärkeimpien talousmaiden ilmastohuippukokouksessa, jota Yhdysvallat isännöi keväällä 2021, sekä G7- ja COP-kokouksissa.

KOKONAISVALTAINEN STRATEGIA KOSKIEN EU:N MAANKÄYTTÖÄ, BIOTALOUTTA JA BIOLOGISTA MONIMUOTOISUUTTA

CLC päätti vuonna 2020, että keskitymme myös EU:n maankäyttöä, biotaloutta ja biologista monimuotoisuutta koskevan kokonaisvaltaisen strategian kehittämiseen ja edistämiseen ennen kuin uutta lainsäädäntöä ollaan ehdottamassa kesällä 2021 koskien päästökauppaa, taakanjakoa, maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF). Maankäytöllä ja biotaloudella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tämän vuosisadan aikana, jolloin ne kattavat noin viidesosan päästöjen kokonaisvähennyksestä ja kolme neljäsosaa päästöjen kokonaisvähennyksestä vuosina 2050–2100.

MUU TOIMINTA

Marraskuussa CLC käynnisti esiselvityksen teollisen mittakaavan Power-to-Fuel hankkeesta, johon osallistuivat sen jäsenet Fortum, Gasum, Neste, Stora Enso, Stl ja Wärtsilä sekä asiantuntijoina Afry ja LUT.

Toimitusjohtaja Jouni Keronen valittiin vuonna 2020 valtioneuvoston ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin. Pyöreä pöytä tapasi viisi kertaa vuoden 2020 aikana ja keskusteli kestävistä elvytyssuunnitelmista, päästövähennyksistä ja energiaverotuksen roolista ilmastoneutraliteetin saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä, fossiilittomasta liikenteestä ja ilmastolaista. CLC:n edustajat ja pääministeri Sanna Marin tapasivat marraskuussa ja keskustelivat Suomen ja EU:n ilmastopolitiikasta sekä yritysten roolista ilmastoratkaisujen toteuttamisessa.

CLC toimitti vuonna 2020 EU:lle seuraavat ehdotukset ja lausumat:

• Lausuma Euroopan komission uutta metsästrategiaa koskevaan julkiseen kuulemiseen (4.12.2020)
• Lausuma Euroopan komission LULUCF-asetuksen päivitystä koskevaan julkiseen kuulemiseen (26.11.2020)
• Lausuma Euroopan komission taakanjakoasetuksen päivitystä koskevaan julkiseen kuulemiseen (26.11.2020)
• Lausuma Euroopan komission päästökauppajärjestelmän päivitystä koskevaan julkiseen kuulemiseen (26.11.2020)
• Lausuma Euroopan komission kestäviä tuotteita koskevaan aloitteeseen (16.11.2020)
• Lausuma Euroopan komission tiedonantoon ilmastotavoitesuunnitelmasta vuodelle 2030 ja Euroopan parlamentin ENVI-valiokunnan hiilibudjettia koskevasta ehdotuksesta (25.9.2020).
• Lausuma komission alakohtaista yhdentymistä koskevaan strategiaan (8.6.2020)
• Ehdotus koskien kunnianhimoisia pitkän tähtäimen ilmastotavoitteita ja systeemistä markkinapohjaista ratkaisua (6.5.2020)
• Lausuma koskien EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismia (1.4. 2020)
• CLC suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen eurooppalaiseksi ilmastolaiksi ja esittää huomautuksia (23.3.2020)
• Näkemys koskien EU:n Pellolta pöytään -strategiaa (16.3.2020)
• Kommentit komission tiedonantoon EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta (24.2.2020)

CLC toimitti vuonna 2020 valtioneuvostolle seuraavat ehdotukset ja lausumat:

• Lausunto ympäristövaliokunnalle koskien valtioneuvoston selontekoa (VNS3/2020 vp) kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa (2.12.2020)
• Lausuma talousvaliokunnalle koskien ilmastovuosikertomusta 2020 (22.10.2020)
• Lausuma talousvaliokunnalle koskien Valtioneuvoston selvitystä: EU:n uusi ilmastotavoite 2030 (12.10.2020).
• Lausuma talousvaliokunnalle koskien valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle komission ehdotuksesta euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 (eurooppalainen ilmastolaki) muuttamiseksi (22.5.2020)
• Lausuma suurelle valiokunnalle asiakirjasta Valtioneuvoston selvitys: EU:n komission tiedonanto vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal); E 61/2019 vp (1.4.2020)
• Lausuma ympäristövaliokunnalle koskien EU:n komission tiedonantoa vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal); E 61/2019 vp ja valtioneuvoston perusmuistiosta (3.3.2020)
• Lausuma talousvaliokunnalle koskien vihreän kehityksen ohjelman rahoitusta: Kestävä Eurooppa -investointiohjelma (26.2.2020)
• Lausuma talousvaliokunnalle koskien EU:n komission tiedonantoa vihreän kehityksen ohjelmasta sekä valtioneuvoston kanslian perusmuistiota 30.1.2020 (20.2.2020)

TEEMARYHMÄT

Vuonna 2020 CLC:llä oli 13 teemaryhmää: Maatalous, Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, Kiertotalous, Kansalaistoiminta, Ilmastopolitiikka, Viestintä, Rakentaminen, Energia, Finanssi, Metsä, HR, ICT ja Liikenne. Teemaryhmät toimivat jäsenille oppimis- ja verkostoitumismahdollisuuksina, joita tähdittävät vierailevat asiantuntijat.

Vuonna 2020 teemaryhmillä oli 30 kokousta ja 17 webinaaria, joista monissa oli myös kansainvälinen ulottuvuus. Pääpuhujina ovat olleet IEA:n pääekonomisti Laszlo Varro; Euroopan investointipankin ilmastotoimiston päällikkö Elina Kamenitzer; toimitusjohtaja Ola Alterå, Swedish Climate Policy Council; RethinkX:n pääanalyytikko Catherine Tubb; johtaja Antonio Lopez-Nicolas, Euroopan komissio, Ilmastotoimien pääosasto; johtaja Tassos Haniotis, Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä useat muut Euroopan komission edustajat. Tämän vuosikertomuksen lopussa on kattava lista CLC:n vuonna 2020 pidetyistä kokouksista ja webinaareista.

MAATALOUS-TEEMARYHMÄ

Maataloutta ja ruokaa käsittelevän teemaryhmän tavoitteena on vähentää maatalouden ja ruoan tuotannon päästöjä sekä parantaa hiilinieluja hiilinviljelyn avulla ja edistämällä ilmastoystävällisiä ruokavalioita sekä uusia mahdollisia vähähiilisiä elintarvikkeiden tuotantomenetelmiä. Ryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2020 Matti Rihko Turun yliopistosta ja Minttu Liuhto on teemaryhmän uusi fasilitaattori.

Vuonna 2020 ryhmällä oli kaksi kokousta ja yksi webinaari. Tärkeimmät vuonna 2020 saavutetut tulokset olivat maankäyttöä ja biotaloutta koskeva positiopaperi, joka sisälsi CLC:n yhdessä alan keskeisten henkilöiden kanssa laaditun ehdotuksen koskien maankäyttöä. Lisäksi teemaryhmä järjesti webinaarin Pellolta pöytään -strategiasta (Haniotis, Euroopan komissio/Pesonen, CopaCogeca) sekä Disruptio-sarjan webinaarin otsikolla Ruoka ja maatalous.

Kokouksiin osallistujat olivat seuraavista CLC:n jäsenorganisaatioista: Aalto-yliopisto, Atria, AFRY, Demos Helsinki, Gaia, Helsingin yliopisto, Ilmarinen, Kesko, Luke, MTK, Nordea, S-Ryhmä, SEB, Sitra, Turun yliopisto, VTT, Valio, SYKE, Neste ja Fazer.

Vuoden 2021 aikana teemaryhmän toiminnan painopiste kohdistuu

• maatalouden päästövähennyksiin (hiiliviljely, agrometsätalous)
• ruokavalioiden ilmastovaikutuksiin
• uusiin tapoihin tuottaa ruokaa (matalahiilinen eläinproteiinin tuotanto ja vaihtoehtoiset proteiinin lähteet).

HIILIJALANJÄLKI JA HIILIKÄDENJÄLKI -TEEMARYHMÄ

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki -teemaryhmän tavoitteena on seurata kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia ja hankkeita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sekä edesauttaa hiilijalanjäljen mittaamiseen, päästöjen torjuntaan ja asiaa koskevaan viestintään liittyvien hyvien käytäntöjen leviämistä. Ryhmän fasilitaattorina toimi vuonna 2020 Tiina Pajula VTT:stä.

Vuonna 2020 ryhmällä oli kaksi kokousta ja yksi seminaari. Vuoden 2020 tärkeimpiä saavutuksia olivat Business Finlandin kanssa yhdessä järjestetty tapahtuma, Nokia Bell Labsin nestejäähdytteistä tukiasemaa koskeva tapaustutkimus, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, hiilikädenjälkihaaste ja jäsenorganisaatioiden, kuten Neste, L&T, Metso Outotec, sitoutuminen hiilikädenjäljen käyttöön.

Kokouksiin osallistujat olivat seuraavista CLC:n jäsenorganisaatioista: ABB, Afry, Atea, Caruna, Elisa, Fortum, Helsingin yliopisto, Kone, Korkia, Luke, LUT, Oulun yliopisto, Sanoma, Stora Enso, Teknologiateollisuus, Telia, Tornator, Uponor, VR, VTT ja YIT.

Vuoden 2021 aikana teemaryhmän toiminnan tarkoitus on

• laajentaa hiilikädenjäljen käyttöä Suomessa, Pohjoismaissa ja EU:ssa
  • järjestää Pohjoismaa-projekti Haga Initiativen ja Skiftin kanssa
  • esittää politiikkaehdotuksia sidosryhmien kanssa
• edistää hiilijalanjäljen käyttöä kuluttajatuotteissa Euroopassa
• esitellä hiilikädenjälki TCFD:n, SBT:n ja kasvihuonekaasuprotokollan kehittäjille
• esittää proaktiivisia poliittisia ehdotuksia EU:n kestävän kehityksen tuotealoitteille
  • esittää politiikkaehdotuksia sidosryhmien kanssa (hiilijalanjälki).

KIERTOTALOUS-TEEMARYHMÄ

Kiertotalouden teemaryhmän päätavoitteena on kiertotalouden ratkaisut luonnonvarojen liikakäytön, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Ryhmän puheenjohtajat vuonna 2020 olivat Marleena Ahonen ja Riku Sinervo ja fasilitaattorina toimi Kari Mokko.

Vuonna 2020 ryhmä piti kolme kokousta, ja tärkeimmät vuoden 2020 saavutukset olivat pakkaussuunnittelun uudelleentarkastelu Aalto-yliopiston kanssa, omistajuuden uudelleentarkastelu sekä yhteinen tapaaminen ICT-teemaryhmän kanssa kiertotalouden edistämiseksi ICT-alalla.

Kokouksiin osallistujat olivat seuraavista CLC:n jäsenorganisaatioista: Sitra, Fortum, Telia, YIT, Afry, Uponor, Demos, VTT, Lahden kaupunki, Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto, Lahti, Gaia, Ensto, Atea, Aalto-yliopisto, Energiateollisuus, SEB, Micropolis Ii, Fiskars, Vaisala ja Porin kaupunki.

Vuoden 2021 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä tavoitteina on

• lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä EU:n kiertotalouteen liittyvistä strategioista (esim. kiertotalouden toimintasuunnitelma) ja keskustella niistä jäsenten näkökulmasta
• luoda yhdessä ehdotuksia taloudellisille instrumenteille ja kannustimille, jotka tukevat kiertotalouden skaalaamista liiketoimintamalleissa
• yhteistyö ICT-teemaryhmän kanssa ilmastoystävällisten digitaalisten kiertotalousratkaisujen tarjoamiseksi ja näkemysten jakaminen kiertotaloudesta muillekin teemaryhmille
• tarjota uusia näkemyksiä kiertotaloudesta ja tarjota verkostoitumismahdollisuuksia teemaryhmien jäsenille.

KANSALAISTOIMINTA-TEEMARYHMÄ

Kansalaistoiminta-teemaryhmän tavoitteena on rohkaista ihmisiä mahdollistamaan ja kannustamaan ilmastoystävällisten kuluttajavalintojen tekemistä. CLC:n Sari Siitonen toimi ryhmän fasilitaattorina ja Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) ryhmän puheenjohtajana.

Vuonna 2020 ryhmällä oli kaksi kokousta. Vuoden 2020 tärkeimmät saavutukset olivat Syken ilmastoystävällisten ruokavalioiden edistäminen ja Sitran luoma elämäntapatesti, tiedon jakaminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, hiilijalanjäljestä ja ympäristömerkeistä kooditietokannassa sekä korealaisesta Green Card -kortista.

Kokouksiin osallistujat olivat seuraavista CLC:n jäsenorganisaatioista: Afry, Akava, Alexander Incentives, Atea, Elisa, Finanssiala ry, Fortum, Gaia, Helen, IBM, Lahden kaupunki, Nordea, OP, SYKE, Teknologiateollisuus, Tornator, Valio, Varma, VTT, Kesko ja S-ryhmä.

Vuoden 2021 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä tavoitteina on

• edistää hiilijalanjäljen nopeampaa käyttöönottoa ja tuotteiden ympäristömerkintöjä, esim. lisäämällä ne kooditietokantoihin
• kehittää kannustimia ilmastoystävällisille kuluttajavalinnoille (bonus- ja luottokortteja käyttämällä, asiakkaita sitouttavilla ohjelmilla jne.)
• selventää kompensoinnin roolia
• laajentaa Nollapäästöpäivään osallistumista Pohjoismaissa ja EU:ssa.

ILMASTOPOLITIIKKA-TEEMARYHMÄ

Teemaryhmän päätavoite on CLC:n EU:lle ja sen jäsenvaltioille esitettävien politiikkaehdotusten ja julkilausumien ennakoiva valmistelu. Vuonna 2020 CLC:n Juha Turkki toimi sekä ryhmän puheenjohtajana että fasilitaattorina.

Vuonna 2020 ryhmällä oli kolme kokousta. Vuoden 2020 tärkeimpiä saavutuksia olivat konsultoinnit useisiin EU:n vihreän kehityksen ohjelman aloitteisiin sekä eduskunnalle, alakohtaista integrointi- ja vetystrategiaa koskeva webinaari (Lopez/Nicholas, Euroopan komissio/Röttgen, Fortum, Chatzimarkakis/Hydrogen Europe). Lisäksi CLC on viimeistellyt 11 julkilausumaa ja ehdotusta Euroopan komission aloitteisiin ja useita eduskunnalle ja hallitukselle. Useimmat osallistujat tulivat CLC:n hallituksessa edustettuina olevista organisaatioista, mutta joidenkin aihealueiden kohdalla kaikki CLC:n jäsenet kutsuttiin antamaan omat kommenttinsa. 

Vuoden 2021 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä tavoitteina ovat:

• seurata EU:n lainsäädäntöpaketin kehittymistä (EU ETS-, RES- ja energiatehokkuusdirektiivit sekä taakanjako- ja LULUCF-asetukset)
• laatia politiikkapapereita ja lausuntoja EU:n lainsäädäntöpaketista, EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta ja Suomen ilmastostrategiasta
• kehittää markkinapohjaisia ratkaisuja vähähiilisyyden edistämiseksi eri sektoreilla
  • järjestää Call on Carbon -vetoomus ja työpajoja liittyen hiilen hintaan.

VIESTINTÄ-TEEMARYHMÄ 

Viestintä-teemaryhmän päätavoitteena on kehittää parhaiden käytäntöjen jakamista viestinnän näkökulmasta. Vuonna 2020 CLC:n Kari Mokko toimi sekä ryhmän puheenjohtajana että fasilitaattorina.

Teemaryhmä järjesti yhden kokouksen vuonna 2020, ja CLC:n tiimi tapasi tärkeimpien suomalaisen medioiden edustajia. Jokaista CLC:n jäsenorganisaatio on pyydetty nimeämään edustaja Viestintä-teemaryhmään.

Vuoden 2021 aikana teemaryhmän toiminnan keskeisinä tavoitteina ovat:

• parantaa laatua ja laajentaa ilmastoa käsittelevien artikkeleiden teemoja
• kuulla uusien ja vanhojen jäsenten esitykset omista kestävän kehityksen suunnitelmistaan ja aloitteistaan
• järjestää ”Mitä seuraavaksi ilmastoraportoinnissa vuonna 2021” -sarja kansainvälisen median kanssa
• järjestää ilmastonmuutoksen hillinnän harjoitusta journalisteille Sitran kanssa.

RAKENTAMINEN-TEEMARYHMÄ

Rakentaminen-teemaryhmä keskittyy vähähiilisen rakentamisen uusiin ratkaisuihin ja arviointimenetelmiin. Vuonna 2020 ryhmän fasilitaattorina toimi Demos Helsingin Henrik Suikkanen, joka jatkaa ryhmän puheenjohtajana vuonna 2021. Ryhmän fasilitaattorina toimii Senni Raunio. Ryhmän tehtävänä on edistää korjausrakentamista vauhdittavaa Renovation wave -strategiaa sekä hiilineutraaliutta ja hiilidioksidin talteenottoa rakennuksissa.

Ryhmän tärkeimmät savutukset viiden vuoden aikana ovat olleet ympäristöministeriön kehittämän rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään tutustuminen sekä tiedon jakaminen ryhmäläisten kesken. Vuonna 2020 ryhmä käsitteli valtioneuvoston laatimaa rakennusalan vähähiilisyyden tiekarttaa, vähähiiliseen rakentamiseen liittyvää lainsäädäntöä, EU-taksonomiaa sekä korjausrakentamisen Renovation wave -strategiaa. Teemaryhmä tapasi neljä kertaa vuonna 2020.

Ryhmän osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: Aalto-yliopisto, Afry, Demos Helsinki, Ensto, Gaia, Helsingin yliopisto, Kesko, KONE, Korkia, Lahden kaupunki, L&T, Nordea, Oulun yliopisto, OP, Teknologiateollisuus, Telia Company, Uponor, Valio, VTT ja YIT.

Teemaryhmän tavoitteina vuodelle 2021 on

• edistää Renowation wave -strategiaa ja antaa mahdollisia politiikkaehdotuksia, esim. liittyen materiaalivaihtoehtoihin
• jakaa tietoa EU:n kestävyysluokitusjärjestelmästä (EU-taksonomia) ja sen vaikutuksesta rakennussektorille
• edistää hiilijalanjäljen käsitteen käyttöä rakentamisessa
• kehittää uusia suunnittelukriteeristöjä muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin.

ENERGIA-TEEMARYHMÄ

Energia-teemaryhmä keskittyy älykkäiden, joustavien ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseen energiamarkkinoille. Ryhmän puheenjohtaja ja fasilitaattori oli Juha Turkki vuonna 2020 ja hän jatkaa tätä työtä myös vuonna 2021.

Vuonna 2020 ryhmä järjesti useita webinaareja, joilla pyrittiin lisäämään tietämystä vähähiilisistä ratkaisuista Pohjoismaiden ja Euroopan energiamarkkinoilla sekä webinaari EU:n päästökauppajärjestelmästä ja ilmastoratkaisujen nopeuttamisesta. Energia-teemaryhmä järjesti osana Disruptio-sarjaa energia-aiheisen webinaarin.

Ryhmä järjesti seitsemän webinaaria vuonna 2020. Ryhmän osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: Aalto-yliopisto, Atea, Iin Micropolis, Korkia, LUT, Tampereen yliopisto, Telia, VTT, YIT, Alexander Incentives, Elisa, Energiateollisuus, Finanssiala ry, Gaia, Gasum, Helsingin yliopisto, Kesko, Nordea, Pori, SEB, Stora Enso, SYKE, Teknologiateollisuus, Turun yliopisto, VTT, Åbo Akademi, Oulun yliopisto, Fortum, Finnair, Espoon kaupunki, Tampereen kaupunki, St1 ja Sitra.

Teemaryhmän tavoitteet vuodelle 2021 ovat

• tehdään esiselvitys teollisen mittakaavan Power-to-Fuel-hankkeesta yhdessä CLC-jäsenten kanssa synteettisten polttoaineiden kehittämisen nopeuttamiseksi Suomessa
• kehitetään älykkäitä energiaratkaisuja pohjoismaisille markkinoille ja tunnistetaan muita kehittyviä liiketoimintamahdollisuuksia
• nopeutetaan CCS/CCU-ratkaisujen kehittämistä
• etsitään ratkaisuja energian varastoinnin ja jakelun turvaamiseksi
• aloitetaan esitutkimus energiaverkoista hiilineutraalissa yhteiskunnassa.

FINANSSI-TEEMARYHMÄ

Finanssi-teemaryhmän tehtävänä on edistää hiilen hinnoittelun käyttöä sekä ymmärtää ja hallita ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Vuonna 2020 Finanssi-teemaryhmän puheenjohtaja ja fasilitaattori oli CLC:n pääekonomisti Timo Tyrväinen. Hän jatkaa tässä roolissa myös vuonna 2021.

Vuonna 2020 ryhmä tiedotti TCFD:stä ja käynnisti CLC:n TCFD-haasteen. Ryhmä laati vihreää elvytystä koskevan ehdotuksen EU:lle ja esitteli sen varapresidentti Timmermansille toukokuussa. Ryhmä käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on laatia mallitalousarvio ilmastoneutraalille valtiolle: Case Finland. Ryhmä käsitteli myös EU:n taksonomia-asetusta, suunnitteli kannustimia kansalaisten ilmastoystävällisille valinnoille ja vertaili niitä korealaiseen Green card -korttiin yhdessä Kansalaistoiminta-teemaryhmän kanssa. Finanssi-teemaryhmä oli osaltaan järjestämässä vastuullisuusraportointikilpailua vuonna 2019 ja aiheeseen liittyvää webinaaria vuonna 2020 sekä julkaisi ehdotuksen maailmanlaajuisesta hiilidioksidin hinnoittelua edistävästä koalitiosta. Teemaryhmä tapasi kuusi kertaa vuonna 2020.

Ryhmän osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: Aalto-yliopisto, Afry, Akava, Alexander Incentives, Atea, Elisa, Finanssiala ry, Fortum, Gaia, Gasum, Helen, Helsingin yliopisto, Iin Micropolis, Kone, Korkia, Lahden kaupunki, Neste, Nordea, OP, SEB, S-ryhmä, Syke, Teknologiateollisuus, Telia, Turun kaupunki, Turun yliopisto, Valio, Vaisala, Varma, VTT ja Wärtsilä.

Ryhmä tukee CLC:n systeemisen ratkaisun suunnittelua. Teemaryhmän tavoitteina vuodelle 2021 on

• aloittaa vetoomus maailmanlaajuisesta hiilen hinnoittelusta CLC:n ehdotukseen pohjautuen
• kehittää konsepteja EU:lle ja maailmanlaajuiselle hiilen hinnoittelun arkkitehtuurille mahdollisesti yhteistyössä Valtiovarainministerien ilmastokoalition kanssa
• edistää TCFD:n käyttöä Suomessa ja Pohjoismaissa
• järjestää helmikuussa tilaisuus hallitusten puheenjohtajille ja toimitusjohtajille valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston kanssa Suomessa ja myöhemmin vastaava tilaisuus Ruotsissa
• olla mukana järjestämässä vuoden 2021 vastuullisuusraportointikilpailua
• käydä läpi EU-taksonomia muiden teemaryhmien kanssa, julkilausumat ja ehdotukset ​EU:lle tarvittaessa​
• analysoida EU:n vihreän kehityksen ohjelman vaikutukset teknologiapohjaiselle murrokselle (ruoka, energia, liikenne, materiaalit, ICT) ja tunnistaa, miten nopeuttaa muutosta.

METSÄ-TEEMARYHMÄ

Vuonna 2019 perustettu Metsä-teemaryhmä keskittyy edistämään metsien avulla tapahtuvaa hiilen sitomista ja hiilipäästöjen vähentämistä sekä nopeuttamaan metsien hiilimäärien mittaamiseen ja laskemiseen tarkoitetun alustan (Biocarbon Monitoring Platform) kehittämistä. Muita painopistealueita ovat metsien hiilihyvitykset ja niihin liittyvät markkinapohjaiset instrumentit sekä kestävä kehitys ja kuluttajan/loppukäyttäjän näkökulmat. Ryhmän fasilitaattorina toimi Petteri Pihlajamäki AFRY Management Consultingista. Hän jatkaa ryhmän puheenjohtajana vuonna 2021, ja fasilitaattorina toimii Minttu Liuhto.

Ryhmä keskusteli vuonna 2020 metsätalouden roolista EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa ja ilmastovaikutusten todentamisessa sekä EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta LULUCF-näkökulmasta. Ryhmä tapasi kolme kertaa vuoden 2020 aikana.

Ryhmän osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: Afry, Gaia, Helen, Helsingin yliopisto, Korkia, Nordea, OP, Palta, St1, Stora, Enso, VTT, Demos Helsinki, Fortum, L&T, Oulun yliopisto, Telia, Tornator, IBM, Sitra, KONE ja Åbo Akademi.

Teemaryhmän tavoitteet vuodelle 2021 ovat

• kehittää hiilinielujen laskentaa
• kehittää biohiilen monitorointialustaa
• kehittää ehdotuksia materiaalikorvikkeiden käytön palkitsemiseen.

HR-TEEMARYHMÄ

Ryhmän tavoitteena on laajentaa ilmastoystävällisten elementtien käyttöä luontoiseduissa ja korvausjärjestelmissä. Lisäksi HR-teemaryhmä käsittelee ja jakaa henkilöstöhallinnon ratkaisuja jäsenorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2020 Helenin Rauha Bato-Liukkonen toimi ryhmän fasilitaattorina ja hän jatkaa ryhmän puheenjohtajana vuonna 2021. Senni Raunio puolestaan toimii fasilitaattorina vuonna 2021.

Vuonna 2020 ryhmä jakoi organisaatioiden välillä parhaita palkitsemiskäytäntöjä ja johdon ja työntekijöiden ilmastotavoitteiden saavuttamisesta palkitsemisen käytäntöjä. Ryhmässä keskusteltiin myös työntekijöiden työmatkapyöräilyn tukemisesta ja sen veroeduista. Teemaryhmä tapasi kahdesti vuonna 2020.

Ryhmän osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: ABB, Alexander Incentives, Atea, Demos Helsinki, Finnair, Fortum, IBM, Helen, Huhtamäki, Kesko, Kojamo, Kone, Korkia, Neste, Metso Outotec, OP, St1, Telia Company, Tornator, Varma ja VTT.

Vuoden 2021 aikana HR-teemaryhmän toiminnan tavoitteina on

• kerätä kokemuksia ja kehittää ratkaisuja ilmastoon liittyvälle palkitsemiselle
• järjestää palkitsemis- ja pätevyystapaaminen HR/Strategia-johtajille
• vertailla ja kerätä kokemuksia ilmastoon liittyvästä palkitsemisesta ja sen hyödyistä
• tutkia kestävien valintojen motivaatiota.

ICT-TEEMARYHMÄ

ICT-teemaryhmän tavoitteena on ymmärtää ja kehittää tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaa hiilikädenjälkeä ja pienentää hiilijalanjälkeä sekä parantaa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia kiertotalousratkaisuja. Ryhmä käynnistettiin keväällä 2019, jolloin puheenjohtajana toimi IBM:n Virpi Hyytiä. Vuoden lopussa vastuu puheenjohtajuudesta jaettiin IBM:n Hyytiän sekä Atean Vesa Siitarin kesken. Vuonna 2020 Vesa Siitari jatkoi ICT-teemaryhmän fasilitaattorina ja vuonna 2021 hän toimii ryhmän puheenjohtajana. Mirva Antila johtaa ICT-ajatushautomoa ja Jouni Keronen fasilitoi ryhmää.

Ryhmä kokoontui vuonna 2020 ja keskusteli tarpeesta kehittää kiertotalouden käyttöjärjestelmä, ICT:n roolista EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa ja Suomen uudesta ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiasta. Ryhmä tapasi kolme kertaa.

Ryhmän osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: Afry, Atea, Demos Helsinki, Gaia, IBM, Helsingin yliopisto, L&T, Palta, Teknologiateollisuus, Telia ja VTT.

Teemaryhmän tavoitteina vuodelle 2021 on

• kehittää konkreettisia esimerkkejä organisaatioiden tavoista vähentää ICT:n hiilidioksidipäästöjä
• määrittää ja laskea mahdollisuudet hiilikädenjäljen luomiseen nyt verrattuna etätyöhön aikana ennen koronavirusta
• järjestää webinaari ICT:n murroksesta (8.2.)
• tutkia ICT:n roolia EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa ja tehdä esityksiä EU:lle Suomen tavoista saavuttaa tavoitteet
• ehdottaa hanketta koskien ICT-sovelluksia teollisuuden tiekartoissa (myös politiikkaehdotuksia voidaan tehdä)
• tunnistaa ja kehittää ainakin yksi uusi kiertotalousmahdollisuus, joka voidaan toteuttaa ICT:n avulla (CLC:n eri teemaryhmien yhteinen haaste).

LIIKENNE-TEEMARYHMÄ

Liikenne-teemaryhmän tavoitteena on auttaa CLC:n jäseniä yhdessä kehittämään ja tarjoamaan ratkaisuja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Ryhmässä on suunniteltu mm. pääkaupunkiseudun BioSata-hanketta Sitran ja Smart & Clean -säätiön kanssa, jossa pääkaupunkiseudun bussit, työkoneet ja kuorma-autot siirtyvät käyttämään jäte- ja tähdepohjaisia biopolttoaineita.

Ryhmä keskusteli vuonna 2020 vähähiilisestä raskaasta liikenteestä ja logistiikasta EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa sekä Power-to-X-mahdollisuuksista. Ryhmä keskusteli valtioneuvoston laatimasta liikenteen tiekartasta ja kommentoi sitä. Ryhmä järjesti Disruptio-sarjan liikenneaiheisen webinaarin yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Marraskuussa 2020 ryhmä myös fasilitoi tapaamisen CARBin (Californian Air and Resource Institute) kanssa. Heikki Liimatainen toimi ryhmän fasilitaattorina ja jatkaa puheenjohtajana vuonna 2021. Minttu Liuhto toimii ryhmän fasilitaattorina. Teemaryhmä tapasi neljä kertaa.

Osallistujat edustivat seuraavia jäsenorganisaatioita: Helen, IBM, Korkia, OP, Stora Enso, Teknologiateollisuus, Telia, Tampereen yliopisto, Nordea, Valio, Porvoon kaupunki, Palta, Neste, VTT ja Oulun yliopisto.

Teemaryhmän tavoitteina vuodelle 2021 on

• järjestää Power-to-fuel-esitutkimus Energia-teemaryhmän kanssa​
• tehdä ehdotuksia ja kehittää ratkaisuja sähköiselle liikenteelle ja sen infrastruktuurille yhdessä Energia-teemaryhmän kanssa
• aloittaa kompetenssikeskus ilmastoneutraalille merenkululle
• aloittaa kehitysprojekti vähähiilisille ratkaisuille lentoliikenteessä
• oppia ja ehdottaa ratkaisuja markkinamekanismeille (ETS jne.) vähähiilisen liikennesektorin kehittämisen kiihdyttämiseksi
• kehittää ”CLC walk the talk” -lupaus fossiilivapaalle/hiilineutraalille työmatkaliikenteelle ja työsuhdeautoille.

SÄÄNNÖT JA JÄSENET

SÄÄNNÖT

 Yhdistyksen säännöt ovat liitteessä 1.

JÄSENET

 Vuonna 2020 CLC:hen liittyi 19 uutta organisaatiojäsentä ja 16 henkilöjäsentä. Vuoden lopussa yhdistyksessä on 82 organisaatiojäsentä ja 40 henkilöjäsentä.

Yhdistyksen jäsenorganisaatiot ovat (31.12.2020):

Aalto-yliopisto

Akava

Alexander Incentives

ABB

Atea Finland

Atria

Ålandsbanken

Caruna

Castren & Snellman

Caverion

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK)

Espoon kaupunki

Lahden kaupunki

Porin kaupunki

Porvoon kaupunki

Tampereen kaupunki

Turun kaupunki

Demos Effect

Elenia

Electrolux

Elisa

Elo

Ensto

Fazer

Finanssiala ry

Finnair

Linja-autoliitto

Kaupan liitto

Energiateollisuus ry

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Fiskars

Fortum

Gaia

Gasgrid Finland

Gasum

Helen

Huhtamäki

IBM Finland

Iin Micropolis

Ilmarinen

Kesko

Kojamo

KONE

Korkia

L & T

MTK

Luonnonvarakeskus (Luke)

Neste

Nordea

Outotec

OP Ryhmä

Porvoon Energia

Posti

Pöyry

Remeo

Sanoma

SEB

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

S-ryhmä SOK

St1

Stora Enso

Tampereen yliopisto

Teknologiateollisuus

Telia Company

Tiina ja Antti Herlinin säätiö

Tornator

Turku Energia

Helsingin yliopisto

Oulun yliopisto

Turun Yliopisto

Vaasan yliopisto

Uponor

Vaisala

Varma

VR-Yhtymä

VTT

Valio

Vestas

Wärtsilä

YIT

Åbo Akademi

Henkilöjäseniä on 40 (31.12.2020):

Aila Aho, Esko Aho, Alviina Alametsä, Mirva Antila, Ben Banerjee, Louis Blumberg, Ian Dunlop, Henrik Ehrnrooth, Juhani Eskola, Antti Herlin, Allen Hershkowitz, Jaakko Hirvola, Simo Honkanen, Jukka Honkaniemi, Jaana Husu-Kallio, Tapio Kanninen, Cary Krosinsky, Hannu Korhonen, Pertti Korhonen, Markku Kulmala, Miapetra Kumpula-Natri, Jaakko Mustakallio, Kari Mäkinen, Kai Mykkänen, Jorma Ollila, Anneli Pauli, Pekka Pesonen, Sirpa Pietikäinen, Hannele Pokka, Matti Rihko, Leo Stranius, Karl-Henrik Sundström, Petteri Taalas, Nils Torvalds, Timo Tyrväinen, Esko Valtaoja, Risto Volanen, Veikko Välilä, Marcus Wallenberg ja Anders Wijkman.

ORGANISAATIO

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 16.9.2020. Syyskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Stora Enson entinen toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström ja varapuheenjohtajaksi Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Syyskokouksessa valittiin myös kaksi uutta hallituksen jäsentä: Keskon toimitusjohtaja Mikko Helander ja VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Varman toimitusjohtaja Risto Murto, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Stora Enson paperidivisioonan johtaja Kati ter Horst jatkavat hallituksessa.

Vuonna 2021 hallituksen kokoonpano on seuraava:

Karl-Henrik Sundström (puheenjohtaja)

Jyrki Katainen (varapuheenjohtaja)

Risto Murto

Kati Ter Horst

Jukka Mäkelä

Mikko Helander

Antti Vasara

Varajäsenet:

Minna Aila (SVP, Neste)

Tuuli Kaskinen (tj, Demos Helsinki)

Merja Kivelä (asianajaja, Castren&Snellman)

Mari Pantsar valittiin yhdistyksen hallituksen sihteeriksi. Jouni Keronen jatkoi toiminnanjohtajana ja 27.8.2020 alkaen toimitusjohtajana.

CLC sai neljä uutta kokoaikaista henkilöstön jäsentä vuonna 2020. Maaliskuussa aloittivat Juha Turkki, kehitysjohtaja, ilmastonmuutoksen hillinnän systeemiset ratkaisut ja Kari Mokko, kehitysjohtaja, yritys- ja yhteistyöverkostot. Koordinaattori Senni Raunio aloitti syyskuussa ja koordinaattori Minttu Liuhto aloitti marraskuussa.

PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI

Sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin 20. toukokuuta 2020 ja syyskokous 16. syyskuuta 2020.

Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle. Uusilta jäseniltä ei peritä liittymismaksuja. Jäsenmaksut vuoden 2021 alusta ovat seuraavat:

• 11 000,00 euroa isoille organisaatioille (liikevaihto 50 miljoonaa euroa tai yli)
• 5 500,00 euroa pienille organisaatioille (liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa)
• 5 500,00 euroa pienille yhdistyksille (alle 20 henkilöä)
• 2 500,00 euroa säätiöille ja start-upeille
• 11,00 euroa henkilöjäsenille

TALOUDELLINEN KATSAUS

CLC:n toiminta rahoitettiin pääosin jäsenmaksujen turvin. Jäsenmaksutulot, avustukset ja muut tuotot vuonna olivat 750 798,00 euroa (2019: 530 190,00 euroa) ja kulut olivat 616 770,28 euroa (529 046,06 euroa) vuonna 2020. Vuoden 2020 tulos oli 134 027,72 euroa (1 143,94 euroa). Yhdistyksen oma pääoma tilinpäätöshetkellä oli 122 036,69 euroa (-11 991,03 euroa). Hyväksytty vuoden 2020 budjetti jäsenmaksutulojen osalta syksyllä 2019 oli 637 500,00 euroa.

Covid-19-pandemian takia kulut olivat arvioitua pienemmät.

Syyskokouksessa arvioitiin vuoden 2021 tuloiksi 789 798,00 euroa ja kuluiksi 785 700,00 euroa.

SISÄINEN HALLINTO

Hallitus kokoontui 11 kertaa vuonna 2020. Yksi kokous järjestettiin kasvokkain ja Teamsin välityksellä kokoonnuttiin neljä kertaa, joista 6 järjestettiin per capsulam. Yhdistyksen tilintarkastajana toimii PricewaterhouseCoopers Oy. Päätilintarkastaja on KHT Jukka Paunonen ja varatilintarkastaja KHT Heini Laine.

HIILIJALANJÄLJEN MINIMOIMINEN

Vuonna 2020 CLC:n työntekijät lensivät yhteensä 1 651 kilometriä Euroopassa. Mannerten välisiä lentoja ei lennetty. Päästöt (noin 138 kg/CO₂) hyvitettiin noin seitsenkertaisesti YK:n Climate Neutral Now ‑järjestelmän kautta Gold Standard ‑sertifioidulle hankkeelle: Kasvihuonekaasujen vähentäminen aurinkovoiman tuotannolla, Jaisalmer, Rajasthan, Intia. Kaikki ryhmien tapaamiset vuonna 2020 pidettiin videoyhteyden välityksellä.

VIESTINTÄ

Viestinnän osalta vuosi 2020 oli hyvin haastava, sillä covid-19-pandemia vähensi raportointia ilmastonmuutoksen hillitsemisestä sekä Suomessa ja että kansainvälisesti. CLC pysyi kuitenkin aktiivisena viestinnässään, ja CLC:n asiantuntemus keräsi lisää kuulijoita.

Vuoden aikana CLC rakensi ja vahvisti suhteitaan tiedotusvälineisiin järjestelmällisesti. CLC voi nyt ottaa suoraan ja säännöllisesti yhteyttä 40 suomalaiseen toimittajaan, joita pyydetään keskusteluihin ja joille tiedotetaan CLC:n ajankohtaisista asioista.

Jouni Keronen, Kari Mokko ja Antti Herlin tapasivat marraskuussa Ylen, Helsingin Sanomien, Kauppalehden, Talouselämän, Maaseudun Tulevaisuuden, STT:n ja MTV:n päätoimittajia ja keskustelivat mahdollisuudesta järjestää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää koulutusta toimittajille. CLC:n johto rohkaisi Helsingin Sanomien, Maaseudun Tulevaisuuden ja MTV:n edustajia osallistumaan CLC:n tapahtumiin, sillä Sanoma Oyj:n, Telian ja MTK:n jäsenyys yhdistyksessä oikeuttaa heidät osallistumaan niihin.

CLC lähettää jäsenilleen sähköisen uutiskirjeen ajankohtaisista asioista ja toimista noin kerran kuukaudessa. Kaikki jäsenyyttä ja ajankohtaisia tapahtumia koskevat uutiset julkaistaan säännöllisesti CLC:n omassa verkkosivustossa sekä suomen että englannin kielellä. Lisäksi niitä levitetään laajalti sosiaalisen median kanavien kautta. Jäsenmäärän kasvaessa edelleen jäsenten omat viestintäkanavat laajensivat ja monipuolistivat mahdollisuuksia levittää tietoa yhdistyksen toiminnasta.

Merkittävä uudistus oli myös kehitysjohtaja Kari Mokon ohjauksessa uudistettu verkkosivusto (www.clc.fi), jossa kielivaihtoehtoina on nyt englanti ja suomi ja jonka toiminnallisuuksia on selkeästi parannettu ja lisätty.

Joulukuussa CLC uudisti viestintäänsä Twitterissä ja yhdistyksellä on nyt 1 300 seuraajaa. CLC:lle luodaan LinkedIn-tili vuoden 2021 tammikuussa.

Vuonna 2020 CLC julkaisi yhteensä 29 uutisjuttua verkkosivustollaan. Artikkeli löytyvät osoitteesta: https://clc.fi/fi/uutiset/

Yhdistys julkaisi vuoden 2020 aikana STT:n mediapalvelussa seuraavat viisi suomenkielistä lehdistötiedotetta:

• ”Karl-Henrik Sundström ja Jyrki Katainen Climate Leadership Coalitionin hallituksen puheenjohtajistoon” (17.9.2020)
• ”Ilmastoverkosto CLC haluaa tiukennuksia ja selvennöksiä EU-komission ilmastolakiin” (23.3.2020)
• ”Ilmastoverkosto CLC haluaa EU:lle ja jäsenmaille kestävän elvytyksen ohjelman” (14.4.2020)
• ”Climate Leadership Coalition kutsuu kansalaiset, yritykset ja koulut Nollapäästöpäivän viettoon” (17.9.2020)
• ”Ilmastobisnesverkosto Climate Leadership Coalitionin jäsenmäärä vahvassa kasvussa – Juha Turkki ja Kari Mokko nimitettiin kehitysjohtajiksi” (6.2.2020)

LOPPUSANAT

Arviona kuluneesta toimikaudesta yhdistyksen hallitus toteaa, että vuoden 2020 tavoitteet on saavutettu ja selkeästi myös ylitetty. Priorisoidut kärkihankkeet ylittivät suunnitellut tavoitteet, jäsenmäärä kasvoi suunniteltua enemmän ja yhdistys laajeni sekä pohjoismaisella tasolla että kansainvälisesti. CLC:n hallitus on erittäin tyytyväinen siihen, miten yhdistys on kehittynyt ja kasvanut poikkeuksellisissa pandemiaolosuhteissa.

[1] Tammikuusta lokakuuhun