Julkaisut
Hiilikädenjälkimetodologian esittely kansainvälisillä areenoilla
Täsmä raportti on yhteenveto Introducing Carbon Handprint Methodology in International Arenas -hankkeen tuloksista. Hiilikädenjäljen käsite on Suomessa hyvin tunnettu, mutta kansainvälisesti ei niinkään. CLC halusi esitellä sen kansainvälisille toimijoille ja edistää sen sisällyttämistä kansainvälisiin standardeihin ja EU:n lainsäädännössä metodologian luotettavuuden vahvistamiseksi. Aluksi tämä edellytti nykyisten EU:n politiikkojen ymmärtämistä hiilikädenjäljen näkökulmasta. Kaksi aluetta, joilla hiilikädenjälki voitaisiin ottaa käyttöön osana EU-lainsäädäntöä, tunnistettiin: politiikan suunnittelutyökaluna ja sijoittajien viestintävälineenä. Tämän lisäksi tarkasteltiin kansainvälisiä standardeja kuten GHG-protokollaa, SBTi:ta, TCFD:tä ja IRFS:n ISSB:tä, jotta ymmärrettiin että voidaanko hiilikädenjälki sisällyttää niihin.
Metodologian esittelyksi luotiin yksityiskohtainen markkinointimateriaali hiilikädenjäljestä, jota käytettiin keskusteluissa. Materiaalin kehitys tuki myös maailman ensimmäisen International Carbon Handprint Award -palkinnon julkaisemista, joka tehtiin osana tätä hanketta. Kilpailu toteutettiin yhteistyössä Vancouver Economic Commissionin kanssa, ja kilpailun lanseeraus oli 31.3.2022 Vancouverissa, Kanadassa. Palkintojenjakotilaisuus pidettiin oheistapahtumana Climate Week NYC:ssä New Yorkissa, Yhdysvalloissa 21.9.2022. Hiilikädenjälkimenetelmä esiteltiin myös maailman tärkeimmässä kansainvälisessä ilmastotapahtumassa, UNFCCC Climate Convention COP27:ssä Sharm El Sheikhissä Egyptissä.
Hankkeen osana toteutettujen kansainvälisten tapahtumien lisäksi haastateltiin neljää yritystä, jotta ymmärtäisimme paremmin, kuinka yritykset käyttävät hiilikädenjälkimetodologiaa ja sen niille tarjoamia hyötyjä. Tämä hanke tuki keskustelua ilmastohyötyjen mittaamisesta ja hiilikädenjälkimenetelmän edelleen kehittämisestä. Kehitetyt materiaalit ovat saatavilla CLC:n verkkosivuilla.
POHJOISMAINEN KÄDENJÄLKI KANSAINVÄLISILLÄ MARKKINOILLA
Tämä raportti on osa vuosina 2021-2024 toteutettavaa Climate Neutral Nordics ‑yhteistyöhanketta, jossa ovat mukana Climate Leadership Coalition, Hagainitiativet ja Skift Næringslivets klimaledere. Hankkeen rahoittaja on Pohjoismainen ministerineuvosto. Tämä raportti on hankkeen Nordic Handprint on a Global Market ‑osuuden lopputulos. Vaikka kyseessä on yhteistyöhanke, CLC on täysin vastuussa tämän raportin sisällöstä.
Hiilikädenjälkimenetelmä on myönteisten ilmastovaikutusten mittari. Ensimmäinen hiilikädenjälkiopas tuotteita ja palveluita varten julkaistiin vuonna 2018, ja uusin versio vuodelta 2021 on nähtävissä täällä. Menetelmän on laatinut Teknologian tutkimuskeskus VTT ja LUT-yliopisto. Climate Leadership Coalition on tukenut menetelmän kehittämistä ja edistänyt sen tekemistä tunnetuksi yrityksille ja viranomaisille sekä Suomessa että ulkomailla.
Hiilikädenjälkimenetelmä tunnetaan ja se on käytössä monissa suomalaisissa yrityksissä, mutta tämän hankkeen kautta CLC pyrkii tekemään sitä tunnetuksi laajemmin pohjoismaisille yrityksille. Pohjoismaissa on monia innovatiivisia yrityksiä, joiden ratkaisut voivat auttaa vähentämään markkinoiden muiden toimijoiden päästöjä ja joilla on siten suuri hiilikädenjälkipotentiaali. Tähän hankkeeseen osallistuneet yritykset osallistuivat hiilikädenjälkeä koskeviin työpajoihin ja kyselyyn, joiden tarkoituksena oli parantaa tietoisuutta menetelmän laajuudesta ja käyttömahdollisuuksista alueella. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko uudelle ilmastohyötyjä mittaavalle sääntelymekanismille yritysten mielestä tarvetta.
Yleisesti ottaen yritykset suhtautuivat myönteisesti ajatukseen ilmastohyötyjen mittaamisesta, mutta hiilikädenjälki oli konseptina uusi monille hankkeeseen osallistuneille. Menetelmän käyttöön ottaneet yritykset pitivät sitä hyödyllisenä työkaluna, jonka avulla pystyi viestimään tuotteiden ja palveluiden ilmastohyödyistä. Suurin osa ilmaisi selkeästi olevansa kiinnostunut hiilikädenjäljestä, mutta myös epäilyjä menetelmän luotettavuudesta esitettiin.
Ennen kaikkea joillakin yrityksillä oli vaikeuksia ymmärtää, mikä on hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen välinen ero. Yrityksillä oli myös vaikeuksia valita perustason ratkaisut vertailua varten. Perustason ratkaisujen valintaa koskevan standardoinnin puuttuminen, tietojen niukkuus ja kustannukset sekä tarve suorittaa laskelmat erikseen kutakin ratkaisua varten hillitsivät yritysten intoa hiilikädenjälkikonseptin käyttämiseen.
Tämän hankkeen tulosten perusteella pohjoismaiset yritykset haluavat olla vihreiden innovaatioiden eturintamassa ja viestiä ratkaisujensa ilmastohyödyistä. Mahdollisuus viestiä ratkaisujen mahdollistamista päästövähennyksistä tekee brändeistä houkuttelevampia sidosryhmien – esimerkiksi asiakkaiden ja sijoittajien – näkökulmasta. Pohjoismaisilla yrityksillä on valtavasti potentiaalia auttaa toimijoita kaikkialla maailmassa vähentämään päästöjä, joten niiden yhteinen hiilikädenjälkipotentiaali on merkittävä.
Lisätietoja: Senni Raunio, asiantuntija, Climate Leadership Coalition, senni.raunio@clc.fi +358 50 3512390
HIILIKÄDENJÄLKIOPAS KAUPUNGILLE JA ALUEILLE
Vuonna 2021 CLC aloitti kaupungeille ja alueille suunnatun kehityshankkeen, jonka tarkoituksena oli määritellä ja esitellä, miten kaupungit ja alueet voivat kehittää omaa hiilikädenjälkeään ja edistää kestävää kasvua sen mukaisesti. Hiilikädenjälki tarkoittaa niitä myönteisiä ilmastovaikutuksia, joita tuotteen tai palvelun käytöllä on muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin verrattuna.
Kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita, joiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja ja saavuttaa hiilineutraalius. Päästöjen leikkaamisessa on keskitytty kaupunkien oman hiilijalanjäljen pienentämiseen, vaikka kaupungeilla on mahdollisuuksia laajempiinkin päästövähennyksiin hyödyntämällä uusia ja innovatiivisia ilmastojohtajuusaloitteita, jotka vähentävät myös muiden toimijoiden hiilijalanjälkiä. Tässä hankkeessa muokattiin LUT-yliopiston ja VTT:n kehittämää hiilikädenjälkimenetelmää kaupungeille ja alueille sopivaksi tavoitteena luoda mittari myönteisten ilmastotoimien arviointiin yhteisöjen tasolla.
Hiilikädenjälkimenetelmällä voidaan selvittää ja ilmoittaa ilmastovaikutus, jonka tuote, palvelu tai hanke asiakkaalle tai edunsaajalle tuottaa verrattuna ratkaisuun, jossa toimintaa olisi jatkettu entiseen tapaan. Kaupunkien ja alueiden tapauksessa hiilikädenjäljen tavoitteena on tuoda näkyväksi kaupungin ilmastojohtajuushankkeet niiden myönteisten vaikutusten maksimoimiseksi sekä kaupungissa että sen ulkopuolella. Kaupungit voivat tuottaa kädenjäljen pääasiassa kolmen mekanismin kautta: omistajuus, toimintaympäristö ja hankkeet. Lisäksi voidaan määritellä mekanismi, joka liittyy kaupungin sisäisiin yrityksiin, mutta siitä tulee raportoida erikseen.
Kaupungin hiilikädenjälki on työkalu, joka mahdollistaa kaupungin hiilineutraaliustavoitteita laajemman strategisen suunnittelun. Lisäksi se on tiedonvälitystyökalu markkinointiin ja brändäykseen uuden toiminnan ja uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi alueelle. Systemaattisen strategiatyön avulla kaupungit voivat maksimoida kädenjälkipotentiaalinsa myös tulevina vuosina.
Konseptin on laatinut LUT-yliopisto, ja se on nyt kaupunkien ja alueiden käytettävissä. Hankkeen rahoitti Uudenmaan liitto.
Lisätietoja: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 453 4881 and Senni Raunio, asiantuntija, Climate Leadership Coalition, senni.raunio@clc.fi +358 50 3512390
AT THE CROSSROADS – leadership in the age of climate change
Jouni Keronen and Mari Pantsar
”Jos ilmastokriisin torjunnassa ei onnistuta ajoissa miljardit ihmiset joutuvat kärsijöiksi ja vaikutukset talouteen sekä yhteiskuntarauhaan ovat tuhoisia. Tämä teos kertoo ilmastonmuutoksen syyt ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinot. Tarvittavien toimien valtava määrä ja kiireellisyys – erityisesti tarvittavien investointien liikkeelle saaminen – haastaa nykyiset hallintomallimme. Keinoja on, mutta kuinka ne saadaan käyttöön?”
Jouni Keronen on Euroopan suurimman ilmasto-businessverskoston Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja. Mari Pantsar on Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja.
Talousjulkaisu Forbes julkaisi ”At the Crossroads” -raportista arvion 3.9.2021. George Kell kirjoittaa arviossaan: ”At the Crossroadsilla on suuri koulutuksellinen arvo. Teos on ladattavissa ilmaiseksi ja toivottavasti mahdollisimman moni päättäjä, yritysjohtaja, opettaja ja kadunmies lukee teoksen ja omaksuu sen viestin. Ilmastojohtajuus on oltava meidän jokaisen huolenaiheemme”. Forbesin koko arvio on luettavissa tästä linkistä: https://www.forbes.
At the Crossroads on ladattavissa ilmaiseksi. Tekijät pyytävät, että lukijat harkitsevat lahjoituksen tekemistä Tiina ja Antti Herlinin säätiön Lasten ja nuorten ilmastorahastolle: https://
Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien. Niiden ei ole tarkoitus edustaa Climate Leadership Coalitionin (CLC) tai sen jäsenten mielipiiteitä tai näkemyksiä. CLC on julkaissut lausuntoja joistakin teoksessa esiintyvistä aiheista. Ne ovat luettavisssa CLC:n verkkosivulta: https://clc.fi/fi/clcn-missio/politiikkaehdotukset-ja-lausunnot/
At the Crossroads on päivitetty englanninkielinen versio Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen kirjasta Tienhaarassa, jonka Docendo julkaisi vuonna 2019.
Lisätiedot:
Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi, p. +358 50 4534881
Mari Pantsar, johtaja, Sitra, mari.pantsar@sitra.fi +358 294 618210
Lehdistötiedote: https://clc.fi/fi/2021/09/03/climate-leadership-coalitionin-uutuusraportti-aikaikkuna-hallittuun-siirtymaan-hupenee-ilmastonmuutoksen-hillinnassa/
TIENHAARASSA – johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella
Mari Pantsar ja Jouni Keronen
Tienhaarassa on Sitran Kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsarin ja Euroopan suurimman ilmasto-businessverskoston Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Kerosen teos ilmastonmuutoksen syistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen keinoista. Tienhaarassa oli vuonna 2020 ehdolla Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Valintaraati antoi kirjalle tunnustuspalkinnon todeten valintaperusteissaan, että ”Ajankohtaisuuden ja teeman yhteiskunnallisen kriittisyyden vuoksi kirja on merkittävä panos keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Kirja tuo ajatusjohtajuutta teeman käsittelyyn sekä konkretiaa ja ratkaisuehdotuksia.”
Pantsarin ja Kerosen teos on ladattavissa Dodendon verkkokaupasta.