CLC:n Avaintavoitteet

Investointien ennustettavuuden parantaminen

Vähähiilisten investointien tarve kasvaa seuraavien vuosikymmenien aikana huomattavasti. Teollisuus- ja energiainvestointien taloudellinen elinkaari on tyypillisesti 40–60 vuotta. On erittäin tärkeää saada aikaan ennustettavissa oleva ja markkinapohjainen ilmastopolitiikkakehys.

Ennen vuotta 2050 EU-maissa järjestetään lähes 200 parlamenttivaalit. Kansallisen sääntely-ympäristön muutoksia on vaikea ennakoida ja suunnitella, koska maaperusteisella ilmastopolitiikalla on taipumus vaihdella kansallisten vaalien jälkeen puolueiden valtasuhteiden perusteella.

EU:n laajuinen, ennustettavissa oleva ja markkinalähtöinen kehys, jolla on tarpeeksi korkea hiilen hinta, antaisi riittävän vahvan kannustimen kehittää puhtaita ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja tarvittavassa isossa mittakaavassa.

Systeeminen ilmastoratkaisu

Climate Leadership Coalition esitti 11.9.2019 antamassaan lausunnossa kunnianhimoisempaa ja ennustettavampaa EU:n laajuista systeemistä ratkaisua ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

EU:n nykyinen ilmastopolitiikka perustuu kolmeen pilariin: 45 prosenttia päästöistä kattavaan päästökauppajärjestelmään (ETS), taakanjakosektoriin (ESD) ja maankäyttösektoriin (LULUCF). Alasektoreissa, joihin ESD ja LULUCF kuuluvat, kukin EU:n jäsenvaltio määrittelee ja toteuttaa kansalliset politiikat sekä toimenpiteet EU:n tasolla sovittujen kansallisten tavoitteiden perusteella.

Pilareiden nykyinen rakenne, etenkin kansalliset osat, aiheuttaa epävarmuutta. Maaperusteisella ilmastopolitiikalla on taipumus vaihdella kansallisten vaalien jälkeen vallanpuolueiden tavotteiden mukaisesti.

Sijoitusympäristön ja ilmastopolitiikan tehokkuuden parantamiseksi CLC ehdottaa:

• EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) käytön tehostamista välineeksi, jolla yritysten ja eri alojen kilpailukykyä kehitetään ja päästökauppajärjestelmän laajentamista asteittain tulevaisuudessa myös muille sektoreille
• Hiilen poistamista ilmakehästä toteuttamalla mitattavia, todennettavissa olevia hiilinieluja ja varastoimalla hiiltä talteenotto- ja hyödyntämisratkaisujen avulla sekä korkean hiilijalanjäljen materiaalien korvaamista materiaaleilla joilla on pieni hiilijalanjälki
• Hiilivuotojen torjumiseen käytettävien mekanismien kehittämistä
• Kansainvälisen integraation mahdollistamista yhteensopivien päästökauppajärjestelmien ja todennettavissa olevien kehityshankkeiden välillä.

Systeemisen ratkaisun suunnittelun tulisi alkaa mahdollisimman pian. Vuoden 2030 jälkeisen ajan ratkaisut olisi sovittava yhtäaikaa päästökauppajärjestelmän tarkistusten ja YK:n vuoden 2023 maailmanlaajuisen tilannekatsauksen kanssa. Päästökauppajärjestelmän laajentaminen ja uusien alojen tuominen päästökauppajärjestelmään on suunniteltava huolellisesti ja siinä on otettava huomioon, että jo olemassa olevia ilmastopolitiikoita ei laimenneta haitallisella tavalla.

Hiilibudjetin käyttöönotto

CLC tukee EU:n komission ehdotusta, jossa ilmastoneutraalisuuden tavoite on asetettu vuodelle 2050.

CLC ehdottaa kuitenkin tavoitteen selkeyttämistä niin, että jäljellä oleville kasvihuonekaasupäästöille asetetaan sitova hiilibudjetti vuoteen 2050 saakka ja mukaan lasketaan päästövähennykset ja hiilinielut. Pitkän aikavälin hiilibudjetin tavoitteena on lisätä sijoitusympäristön ennustettavuutta vastaamaan seuraavien vuosikymmenien aikana tarvittavia investointeja.

Hiilibudjetin käyttö ei muuttaisi nykyistä ilmastopolitiikan kehystä, joka perustuu päästökauppajärjestelmään, taakanjakosektoriin ja LULUCF-sektoriin. EU:n päästökauppajärjestelmän enimmäismäärä sekä päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen kansalliset tavoitteet voidaan laskea hiilibudjetista.

Vuosien 2030 ja 2040 tavoitteet olisi yhdenmukaistettava pitkän aikavälin nollatavoitteen kanssa.

Maankäyttö ja biotalous

Maankäytöllä ja biotaloudella on pitkällä aikavälillä suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tämän vuosisadan aikana noin viidesosa kaikista päästövähennyksistä ja kolme neljäsosaa vuosien 2050–2100 päästövähennyksistä tulee maankäytöstä ja biotaloudesta.

Maankäytöllä ja biotaloudella on erityinen rooli hiilen talteenotossa ilmakehästä, hiilen varastoinnissa maaperään sekä metsätuotteisiin ja suurten hiilijalanjäljen materiaalien korvaamisessa.

Maankäyttöön vaikuttavat muun muassa sää- ja biologisten olosuhteiden sekä elintarvikkeiden tuotantotarpeiden ja -menetelmien muutokset. Myös biologisen monimuotoisuuden sekä muiden ekosysteemipohjaisten palvelujen parantamisen tarve tulee lisääntymään. Maankäyttöön vaikuttaa myös biologinen sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Biotalous koostuu kokonaisesta vanhan ja uuden teollisuuden, maanomistajien ja taloudellisten toimijoiden ekosysteemistä. Uusia innovatiivisia tekniikoita on syntymässä nopeasti.

Merkittävien hiilinielujen kehittymiseen maanmuutosten, kuten metsityksen kautta, tarvitaan yleensä kymmeniä vuosia. Jos EU haluaa saada aikaan huomattavia lisäyksiä maankäyttöön perustuviin hiilinieluihin ja hiiltä varastoiviin biotaloustuotteisiin vuoteen 2050 mennessä, tavoitteet ja toimet tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen vuotta 2030.

Biotalouden ilmastovaikutuksiin, innovaatiopotentiaaliin ja työpaikkojen luomiseen tarvitaan kokonaisvaltainen näkemys. CLC ehdottaa arviointia – jossa tehdään synteesi kaikesta maankäytön ja biotalouden potentiaalista – suoritettavaksi ennen kuin vuoden 2030 jälkeisistä ilmastostrategioista ja -politiikoista päätetään.

Hiilikädenjäljen kasvattaminen, hiilijalanjäljen pienentäminen

Yritykset ja organisaatiot etsivät tapoja vähentää ilmastotaakkaansa. Vähähiilisen toiminnan kysyntä tulee niin kuluttajilta, rahoituslaitoksilta kuin poliittisilta päätöksentekijöiltä. Ratkaisuille, joilla on todennettavissa olevat positiiviset ilmastovaikutukset, on suuri ja kasvava kysyntä.

Hiilikädenjälki tarkoittaa positiivista ilmastovaikutusta, jota tuotteen tai palvelun käyttäminen saa aikaan verrattuna muihin samaan luokkaan kuuluviin tuotteisiin tai palveluihin. Hiilijalanjälki on puolestaan kasvihuonekaasujen määrä, joka vapautuu ilmakehään tietyllä toiminnalla. Sekä hiilijalanjälkeä että kädenjälkeä voidaan soveltaa yksilön, organisaation tai jopa kansakunnan toimintaan.

CLC katsoo, että hiilijalanjälkeä olisi hyödynnettävä julkisissa ja yksityisissä hankinnoissa ja kansalaisten kestävien valintojen mahdollistamisessa paljon laajemmin kuin nykyään. CLC tukee jäsentensä VTT:n teknisen tutkimuskeskuksen ja LUT-yliopiston kehittämää hiilikädenjälki-konseptia ja suosittelee sen laajempaa käyttöä EU:n alueella.

CLC:n verkoston laajentaminen

CLC pyrkii laajentamaan jäsenverkostoaan tasaisesti säilyttääkseen asemansa laajimpana voittoa tavoittelemattomana ilmasto-businessverkostona Euroopassa. CLC:n 13 teemaryhmää jatkavat aktiivisesti ilmastonmuutoksen vastaista työtään ja tarjoavat CLC:n jäsenille mahdollisuuden verkostoitua, luoda ideoita ja uusia aloitteita sekä kuulla viimeisimmistä kansallisista ja kansainvälisistä ilmastotyöhön liittyvistä tapahtumista.