Julkaistu 11.6.2024 Helsingin Sanomissa

EU-vaalien jälkeen aloittavilla parlamentilla ja komissiolla on edessään tulevaisuuden kannalta elintärkeitä valintoja. Valintoja, joita myös EK ja Akava toivat hyvin esiin vihreää siirtymää käsitelleessä puheenvuorossaan (HS Mielipide 28.5.).

Eurooppalaisten yritysten, yliopistojen ja kaupunkien kilpailukykyä on vahvistettava, mutta se ei saa tapahtua ilmastotavoitteiden kustannuksella. Kilpailukyky ja talous kasvavat vain kehittämällä ilmaston ja ympäristön kannalta tehokkaita ratkaisuja.

Tämän mahdollistamiseksi tarvitsemme markkinoita. Markkinapohjaiset mekanismit ajavat koko EU:n etua, sillä ne voivat ohjata investointeja ja tukia kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, jotka vähentävät eniten päästöjä ja vauhdittavat samalla kasvua. Suomelle ne ovat välttämättömiä, sillä nykyisessä maiden välisessä, valtiontukiin perustuvassa kilpailussa Suomi ei voi pärjätä pienuutensa vuoksi. Puhtaassa energiassa, teollisuudessa ja innovaatioissa Suomi on kuitenkin kokoaan suurempi.

Eurooppa voi kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa puhtaissa ratkaisuissa vain, jos sen ilmastopolitiikka huomioi neljä näkökulmaa.

Ensiksikin EU:n on edelleen jatkettava pitkäjänteistä ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, johon kuuluu tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Toiseksi puhtaan teollisuuden kilpailukyvystä on huolehdittava luomalla nykyistä suoraviivaisempia rahoitusjärjestelyjä ja vahvistamalla eurooppalaisia sisämarkkinoita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi puhtaiden innovaatioiden tutkimus- ja kehitysrahoituksen sekä teollisuuden dekarbonisaatiota edistävien investointitukien tai muiden vastaavien investointeja edistävien tukimekanismien kasvattamista.

Kolmanneksi EU:n on kehitettävä lisää päästökaupan kaltaisia markkinamekanismeja. Päästökauppa on auttanut EU:ta vähentämään päästöjään merkittävästi. Sitä on kehitettävä ja laajennettava edelleen. Mekanismien on oltava teknologianeutraaleja ja perustuttava parhaaseen tieteelliseen tietoon sekä ympäristön tilan seurantaan.

Neljänneksi päästövähennysten rinnalle tarvitaan hiilidioksidin poistoa, jotta lämpötilan nousu saadaan rajoitettua mahdollisimman lähelle 1,5 celsiusasteen tavoitetta. EU:lle tarvitaan mittava luonnon hiilinielujen vahvistamiseen ja tekniseen hiilen sidontaan tähtäävä ohjelma.

Viime vuosikymmenen eurooppalainen ilmastopolitiikka on hyödyttänyt suomalaisia ja pohjoismaisia yrityksiä. Päästökauppajärjestelmä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal ovat luoneet ennakoitavan – joskin regulaation osalta varsin raskaan toimintaympäristön –, joka on kannustanut yrityksiä investoimaan ilmaston ja ympäristön kannalta järkeviin ratkaisuihin.

Suomelle kehityksen jatkuminen on elintärkeää. EU:n innovaatiot edellä kehitettävä kunnianhimoinen ilmastopolitiikka lupaa parempaa tulevaisuutta myös meille suomalaisille. Ilman sitä jäämme edelleen Euroopan altavastaajaksi.

Ville Voipio

hallituksen puheenjohtaja, Vaisala

hallituksen jäsen, Climate Leadership Coalition

Herkko Plit

toimitusjohtaja, P2X Solutions

Juha Turkki

vt. toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition

 

Lisätiedot:

Juha Turkki, kehitysjohtaja, juha.turkki@clc.fi, +358 45 346 1925