Torstaina 21.9 on jälleen Nollapäästöpäivä eli Zero Emissions Day.
Zero Emissions Day eli Nollapäästöpäivä sai alkunsa Kanadan Nova Scotiassa vuonna 2008 ja CLC toi tapahtuman Suomeen vuonna 2017. Päivän tarkoituksena on rajoittaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja muistuttaa ihmisiä ilmastomyönteisten kulutusvalintojen merkityksestä.
CLC kannustaa jäseniään ja myös muita toimijoita kehittämään positiivista hiilikädenjälkeä synnyttäviä ratkaisuja. CLC tekee myös yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jotka pyrkivät omalla toiminnallaan edesauttamaan kansainvälisten ilmastosopimusten tavoitteiden saavuttamista. Tänä vuonna yhteistyö kattaa lukiolaisten Nollapäästöpäivän haasteen yrityksille, koulujen Nollapäästöpäivän tilaisuuden Espoon Otaniemessä sekä Lempäälän Ideaparkissa järjestettävän Nollapäästöpäivän tilaisuuden teemalla puheista ilmastotekoihin.
Lukiolaisten haastoivat yritykset viestimään positiivisimmista ilmastoteoistaan
Otaniemen, Lempäälän ja Tampereen lukiolaiset haastoivat suomalaisyrityksiä kertomaan vuoden positiivisimmista ilmastotoimistaan. Haasteeseen ilmoittautui mukaan 33 organisaatioita, joiden joukossa oli sekä suuria että pieniä yrityksiä ja yliopistoja. CLC:n jäsenorganisaatioita on mukana 10.
Lukiolaiset tutustuvat Nollapäästöpäivän aikana kisaan ilmoitettuihin ilmastotekoihin ja äänestävät niistä mielestään parhaan. Haasteen voittaja palkitaan Nuorten ääni: Vuoden ilmastoteko 2023-diplomilla.
CLC:n jäsenorganisaatioiden mukaan ilmoittamat ilmastoteot on kuvattu alla. Mukana on merkittäviä toimia päästöjen vähentämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. Haaste osoittaa hyvin sen, että yritykset ovat aktiivisia toimijoita ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Kannustamme kaikkia yrityksiä ja myös muita organisaatioita viestimään ilmastotoimistaan sosiaalisessa mediassa 21. syyskuuta käyttämällä tunnusta #zeroemissionsday.
Elo
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseen hiilineutraaliin sijoitussalkkuun ja asettanut pitkän ja lyhyen aikavälin ilmastotavoitteita.
Elo on yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista sekä toimitilojen ja asuntojen vuokranantajista. Vuosien 2019–2022 aikana yhtiö on pienentänyt sähkön ominaiskulutusta asunnoissa 12,2 % ja toimitiloissa 8,2 % sekä lämmön osalta asunnoissa 5,8 % ja toimitiloissa 7,3 %. Sähkö on päästötöntä kaikissa niissä kiinteistöissä, joissa Elo itse vastaa sähkön hankkimisesta, ja osassa kiinteistöistä yhtiö käyttää myös vihreää kaukolämpöä.
Elo on päivittänyt kiinteistöjensä vastuullisuusohjelman tänä vuonna. Tavoitteena on mm. hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2027 mennessä, ja että vähintään 15 toimitilakiinteistöä on sertifioitu käytönaikaisella ympäristösertifikaatilla vuoteen 2030 mennessä.
Elo on mitannut listattujen sijoitustensa hiilijalanjälkeä vuodesta 2016 lähtien. Elon listattujen osakesijoitusten hiili-intensiteetti (WACI, scope 1+2) on pienentynyt 51 % ja listattujen yrityslainojen 68 % vuosien 2016–2022 aikana.
Elon oman toiminnan hiilijalanjälki (scope 1,2,3, pl. sijoitukset) pieneni 7,9 % viime vuoden aikana.
Fiskars Group
Fiskars Groupin investoinnilla Iittalan lasitehtaan päästöt vähenevät 74 prosenttia. Fiskars Groupin tavoitteena on vähentää ilmastopäästöjään parantamalla toiminnan tehokkuutta ja investoimalla uusiutuvaan energiaan. Osana vähäpäästöisempään tuotantoon siirtymistä yritys tekee noin 10 miljoonan euron energiainvestoinnin Iittalan Hämeenlinnassa sijaitsevaan lasitehtaaseen, jossa valmistetaan Iittalan ikonisia tuotteita myytäväksi Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla.
Energiainvestointi alkoi tänä vuonna ja se on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2026 aikana. Investointi kattaa nykyisten maakaasua käyttävien uunien korvaamisen uusiutuvaa sähköä ja huipputeknologiaa hyödyntävillä sulatusuuneilla. Tämän myötä lasitehtaan vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähenevät 74 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Sen lisäksi, että uudet uunit pienentävät tehtaan hiilidioksidipäästöjä, ne myös vähentävät lasinsulatusuunien energiankulutusta 67 prosenttia. Lasinsulatusuunit käyttävät suurimman osan tehtaan kokonaisenergiankulutuksesta. Investoinnin avulla Fiskars Group vähentää Scope 1 päästöjään 26 % ja Scope 1 ja 2 -päästöjään 19 % vuoteen 2021 verrattuna kun kaikki vaiheet on tehty.
Fiskars Group on asettanut tavoitteen vähentää omien toimintojensa (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosentilla vuoden 2017 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yritys on sitoutunut vähentämään kuljetus- ja jakelutoimintojen (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 2018 tasoon verrattuna. Science Based Targets initiative on vahvistanut yrityksen tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteen.
Fortum
Espoon Vermon kaupunginosaan tänä vuonna valmistunut Fortumin ilma-vesilämpöpumppulaitos (IVLP) tuottaa hiilineutraalia kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaille. Laitos pumppaa ilmassa olevaa lämpöä talteen päästöttömän sähkön avulla ja kierrättää sen kaukolämpöverkkoon – periaate on sama kuin kotien ilma-vesilämpöpumpuissa, mutta mittakaava on valtava. Laitos onkin Suomen suurin kaukolämpöä tuottava IVLP-laitos.
Vermon laitos on tärkeä askel Fortumin Espoo Clean Heat -ohjelmassa, jonka tavoite on luopua kivihiilestä kaukolämmön tuotannossa viimeistään vuonna 2025 ja muuttaa kaukolämmitys hiilineutraaliksi vuonna 2029. Ohjelman aikana fossiilisten energianlähteiden polttamisesta siirrytään kohti kaukolämpöä, jota tuotetaan vaikkapa ilmasta ja datakeskusten sekä jätevesien hukkalämmöistä eri kohteissa kaukolämpöverkon alueella. Kaukolämpö muuttaa kerralla noin neljännesmiljoonan asiakkaan lämmöntuotannon hiilidioksidivapaaksi.
Kaukolämmön ohella Vermon ilma-vesilämpöpumppulaitos voi tuottaa jäähdytystä lähialueiden rakennuksiin. Jäähdytyksen yhteydessä syntyy aina lämpöä, joka sekin kierrätetään takaisin kaukolämpöjärjestelmään.
Vermon kaltaisia laitoksia voidaan rakentaa melkein minne tahansa tuottamaan lämpöä ja jäähdytystä – ilmaahan on saatavilla rajattomasti. Myös Työ- ja elinkeinoministeriö on tunnustanut laitoksen merkityksen, sillä se myönsi vuonna 2020 Vermon laitokselle investointituen. Tuen tavoite oli edistää vapaaehtoista ja nopeutettua luopumista kivihiilestä kaukolämmön tuotannossa.
Helen
Helen sulki suunnitellusti Hanasaaren B-voimalaitoksen kuluvan vuoden alussa 1. huhtikuuta. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen myötä Helenin hiilidioksidipäästöt putosivat 40 prosenttia ja Helsingin päästöt 20 prosenttia. Valtakunnallisella tasolla Hanasaari on tuottanut viime vuosina noin kaksi prosenttia Suomen päästöistä. Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä.
Helen panostaa lämmöntuotannossa yhä enemmän erilaisten hukka- ja ympäristölämpöjen hyödyntämiseen lämpöpumppujen avulla. Helen tuottaa sähköä puhtaasti muun muassa vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla, joihin yritys on investoinut voimakkaasti viime vuosien aikana.
Helsingin yliopisto (Hyytiälän metsäasema)
Hyytiälän metsäaseman uudisrakennus on laadukas, pitkäikäinen ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen puurakennus. Rakennus toimii myös innovatiivisena ja avoimena tutkimusalustana (Living Lab). Uudisrakennus mahdollistaa rakennetun ympäristön kestävyys-, ilmasto- ja hyvinvointivaikutusten monitieteisen tutkimuksen ja opetuksen.
Uudisrakennuksessa mitataan mm. aerosolien pitoisuuksia. Nämä mittaukset täydentävät hyvin metsäaseman ympäristössä toimivan SMEAR II -tutkimusaseman toimintaa. Asemalla sijaitsevien vanhojen puurakennusten terveys- ja hyvinvointivaikutuksia selvitettiin älysormuspilottihankkeella kesällä, ja tätä koetta on suunniteltu jatkettavan syksyllä kattamaan myös uuden puurakennuksen. Uudisrakennus hyödyntää maalämmön ja sähkön yhdistelmää energialähteenään.
Neste
Neste on sitoutunut kattamaan työntekijöidensä työmatkoihin liittyvät lentomatkat itse tuottamallaan uusiutuvalla lentopolttoaineella (sustainable aviation fuel, SAF). Tämä ohjelma on nimeltään Neste Flies with SAF (NWFS). Osana ohjelmaa Neste arvioi työtekijöidensä työmatkoihin tarvittavat lentopolttoaineen määrän ja matkoista aiheutuvat päästöt, ja arvioi niiden perusteella paljonko SAFia tarvitaan kattamaan työntekijöiden lentomatkat. Sen jälkeen Neste toimittaa kumppanilentoyhtiöilleen uusiutuvaa lentopolttoainetta, joka mahdollistaa lentoliikenteen päästöjen vähentämisen korvaamalla fossiilista lentopolttoainetta.
Neste aloitti NWFS-ohjelman vuonna 2020, ja on esimerkiksi toimittanut Finnairille 680 tonnia SAFia vuosina 2020-2021, mikä on vähentänyt lentomatkailun päästöjä arviolta n. 2000 CO2-ekvivalenttitonnilla (tCO2e).
Vähennys on laskettu vertaamalla SAFin elinkaaripäästöjä fossiilisen lentopolttoaineen elinkaaripäästöihin. Muita Nesteen lentoyhtiökumppaneita ovat esimerkiksi KLM, Lufthansa, ja Norwegian. NWFS-ohjelman pohjalta Neste on myös muille yrityksille palvelun, jonka kautta ne voivat hyödyntää SAFia omien työntekijöidensä lentomatkailun ilmastovaikutuksen vähentämiseksi.
Oulun yliopisto
Oulun yliopiston strategian mukaan yliopisto tähtää kaikessa toiminnassaan kestävään kehitykseen. Yliopisto sitoutuu toteuttamaan erilaisia päästövähennystoimia ja seuraa hiilijalanjäljen kehittymistä vuosittain.
Linnanmaan kampuksen katolla on aurinkosähköjärjestelmä. Osa aurinkopaneeleista on sähköntuotannon lisäksi tutkimuskäytössä. Aurinkosähkön tuotanto on käynnistynyt syksyllä 2020. Oulun yliopiston aurinkopaneeleiden vuodessa tuottamalla sähkömäärällä ajaisi sähköautolla noin 5 900 km eli Hangosta Utsjoelle neljä kertaa. Fossiilista polttoainetta korvattaisiin tällä matkalla noin 400 l ja vältyttäisiin 1000 kg CO2 -päästöiltä.
S-ryhmä (HOK-Elanto)
Toukokuussa HOK-Elannon Alepoissa otettiin käyttöön Hyvikkihevi-konsepti. Vastaavan kaltainen toimintamalli on ollut S-marketeissa käytössä jo pidemmän aikaa. Alepoiden Hyvikkihevissä myydään täysin syömäkelpoisia, mutta parhaat hetkensä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia alennettuun hintaan euron per kilo. S-marketeissa tuotteet taas pakataan valmiiksi seteiksi kahden euron laatikoihin asiakkaita varten. Laatikkoon kootaan esimerkiksi hieman kolhiintuneita, mutta vielä käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia, jonka asiakas voi ostaa kahden euron yhteishintaan. Hyvikkihevi on loistava tapa välttää täysin syömäkelpoisten hedelmien ja vihannesten päätymistä hävikkiin. Käytännöstä hyötyvät suuresti niin luonto, asiakas kuin HOK-Elantokin.
Viime vuoden aikana hedelmä- ja vihanneslaatikoita myytiin HOK-Elannon S-marketeissa yli 200 000 kappaletta. Alepoissa on alkukesän Hyvikkihevi-lanseerauksen jälkeen pelastettu noin 5000 kiloa hedelmiä ja vihanneksia joka viikko. Täysin myyntikelvottomat hedelmät ja vihannekset taas hyödynnetään biokaasun tuotannossa.
HOK-Elannolla on kunnianhimoinen tavoite puolittaa ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tilanteeseen verrattuna. Missiona on, että kaikki tilatut tuotteet saadaan myydyksi ja syödyksi, sillä syömäkelpoista ruokaa päätyy ruokaketjussa yhä liikaa biojätteeksi ja kompostiin. Ruokahävikin minimoimiseksi käytössä on ollut Hyvikkihevin lisäksi jo pitkään monia erilaisia keinoja, joiden ansiosta hävikkiä on jo nyt saatu HOK-Elannossa vähennettyä. Hyvikkihevin lisäksi esimerkiksi punalaputetut, 30 %-60 % alennuksella myytävät tuotteet ovat tärkeässä roolissa. Lisäksi myymälöiden laajentuneet aukioloajat ovat osaltaan vaikuttaneet positiivisesti tuotteiden kiertoon, kun ostostapahtumat levittäytyvät tasaisemmin eri aukiolotunneille.
S-ryhmä (Pirkanmaan osuuskauppa)
Aivan uutta Suomessa: tavarataloon vaatteiden korjausta, tuunausta, lähimuotia ja second-handia.
Sokos Tampereelle avautui maaliskuussa 2023 ennennäkemätön kestävän muodin kerros. Kerroksesta löytyy Emmyn ensimmäinen second-hand -muodin kivijalkamyymälä, yli tuhannen tuotteen second-hand -osastolla on satsattu erityisesti esillepanoon, jotta eri vaatekokoja, värejä ja tyylejä olisi saatavilla monipuolisesti. Lisäksi kestävän muodin kerroksesta löytyy aivan uudenlaisia palveluita, kuten Sustinaren tarjoamaa vaatteiden ja jalkineiden korjausta, tuunausta ja huoltoa, kierrätysmateriaaleista valmistettua muotia ja erilaisia kursseja. Myös paikallisten muotisuunnittelijoiden DesignOnTampere-osastoa on kasvatettu entisestään. Lisäksi kerroksesta löytyy Pirkanmaan Jätehuollon ja Nextiilin hukkatekstiilien keräyspiste.
Tampereen Sokos on ottanut merkittävän harppauksen kestävän kuluttamisen saralla yhdessä edelläkävijäkumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Isoilla toimijoilla onkin tärkeä vastuu kehittää ja luoda uudenlaisia kestävän muodin ja kiertotalouden palveluja kohti parempaa huomista. Sokos auttaa oman tyylin löytämisessä ja kestävien pukeutumisvalintojen tekemisessä sekä kehittää uusia keinoja kestävän kuluttamisen ratkaisujen löytämiseksi lähelle arjen asiointia. Kiertotalouden edistäminen on tärkeä osa Pirkanmaan Osuuskaupan vastuullisuusohjelmaa, jonka yksi keskeinen tavoite on kestävän kuluttamisen edistäminen yhdessä asiakkaiden kanssa.
Tampereen yliopisto
Kestävämmän maailman rakentamiseen tarvitaan yhteistyötä! Tampereen yliopisto on julkaissut yhteisöään esiin nostavan raportin varmistamaan, että moninainen kestävyyttä ja vastuullisuutta tarkasteleva tutkimus ja opetus löytää meitä ympäröivän maailman. Yliopiston toiveissa on nostaa esiin tutkimusta ja aloitteita, jotka eivät välttämättä saavuta valokeilaa, mutta saattavat olla tärkeä palanen ilmastokriisin ratkaisussa ja synnyttää uutta yhteistyötä.
Parhaimmillaan raportti yhdistää Tampereen yliopiston tutkijoita esimerkiksi yritysten, paikallishallinnon, järjestöjen, median tai vaikka toisten tutkijoiden kanssa, ja antaa avaimia uuteen yhteistyöhön. Toisaalta yliopisto haluaa rohkaista yhteisöään kestävyyttä edistäviin tekoihin – juhlistaa niitä – ja osoittaa esimerkillä myös opiskelijoilleen vastuunkantoa kestävämmän maailman rakentamisesta: yhtä lailla Tampereen yliopisto on kuitenkin nostanut mukaan myös opiskelijoidensa tekoja, sillä he ovat olennainen osa yhteisöä ja tulevaisuudentekijöitä.
Raportista toivotaan kehittyvän Tampereen yliopistolle ja muille eräänlainen elävä dokumentti kaikesta Tampereen yliopistolla meneillään olevasta kestävyystoiminnasta. Raportti voi kuulostaa tylsältä, mutta oikein tehtynä se luo toivoa, se osoittaa yliopiston kädenjälkeä kestävämmän ja vastuullisemman maailman eteen ja se on myös kädenojennus ja kutsu tehdä yhdessä enemmän.
Turun yliopisto
Turun yliopisto on liittynyt julkisen sektorin huutokauppapalvelun, Kiertonet.fi:n käyttäjäksi. Palvelu mahdollistaa tehokkaan ja läpinäkyvän myyntikanavan käytöstä poistuvan irtaimen omaisuuden myymiseen. Näin käytetty omaisuus saa uuden elämän ja ympäristökuormitus pienenee.
Ostajina Kiertonet.fi:ssä voivat toimia niin yksityiset, yritykset kuin julkiset toimijatkin eli tuotteita voivat ostaa myös yliopiston henkilökunta ja opiskelijat omalla rahalla henkilökohtaiseen käyttöönsä. Myyntipalvelu on kaikkien yliopiston yksiköiden käytössä tarpeen mukaan.
Varma
Työeläkeyhtiö Varman ilmastotoimi: Ilmastoystävällinen sijoitussalkku
Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen osa työeläkeyhtiö Varman vastuullisuustavoitteita. Yhtiö huolehtii noin 980 000 suomalaisen eläketurvasta. Jotta Varma pystyy tekemään näin nyt ja tulevaisuudessa, on eläkevarat sijoitettava vastuullisesti ja turvaavasti tavalla, joka on kestävä myös tuleville sukupolville.
Varman ratkaisu on ottaa ilmastonmuutos huomioon sijoitustoiminnassaan kautta linjan. Varma on mm. rakentanut ilmastoystävällistä sijoitussalkkua, joka koostuu ilmastonmuutosta hillitsevistä sijoituskohteista. Näitä voivat olla yritykset tai rahastot, jotka kehittävät tai rahoittavat fossiilisia polttoaineita korvaavia tuotteita tai tuottavat uusia teknologioita päästöjen vähentämiseen. Ilmastoystävällisessä sijoitussalkussa oli vuoden lopussa sijoitettuna 13,6 miljardia euroa. Se on jo lähes neljäsosa koko Varman 57,4 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta.
Varma on sijoittanut uusiutuviin energianmuotoihin, kuten tuulivoimaan, vesivoimaan, ja aurinkoenergiaan, ja käyttää mm. pääkonttorissaan Helsingin Salmisaaressa aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä, joita tuottavat Varman katolle asennetut sadat aurinkopaneelit.
Recent Comments