Puhtaan energian, vetytalouden ja hiilen uusiokäytön mahdollisuudet Suomelle

Climate Leadership Coalition (CLC) ja Artsense Oy järjestivät 29.8.2023 Aalto-yliopiston tiloissa elinkeinoelämän ja rahoitus- ja T&K-alojen edustajille sekä julkisen sektorin avainhenkilöille ilmastoliiketoiminnan kehitysnäkymiä avaavan seminaarin. Tilaisuudessa esitettiin liiketoiminnan ja taiteen keinoin menetelmiä, joilla saamme luotua puhtaan energian, vetytalouden ja hiilen uusiokäytön avulla investointeja, työpaikkoja ja vientiä.

Varsinaisen seminaariosion lisäksi tilaisuuteen sisältyi interaktiivinen teatteriesitys, jossa keskeiset organisaatioita koskettavat ilmastohaasteet tehtiin teatterin keinoin näkyviksi ja yhdessä työstettäviksi ammattinäyttelijöiden ja käsikirjoitetun tarinan avulla. Tilaisuuden järjestämistä tukivat Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Fortum Oyj, Gasgrid, Porvoon kaupunki, Suomen Vetyklusteri, Teknologiateollisuus, Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja VTT.

Tilaisuuden aloituspuheenvuorossa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen esitteli hallitusohjelman keskeisiä energia- ja ilmastolinjauksia. Vetytalouden edistäminen on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa ja uutta energia- ja ilmastostrategiaa. Hallitus tulee ohjelmansa mukaisesti sujuvoittamaan luvitusta ja parantamaan erityisesti vetytaloutta tukevien investointien houkuttelevuutta Suomeen puhtaan sähköntuotannon tuplaamisella. Uutena toimena hallitus asettaa tavoitteen biogeenisen hiilen talteenotolle. ”Tämä tehtaanpiippujen ”tulppaaminen” on hallitusohjelman keskeisin ilmastotoimi,” kertoi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Suomen vetyklusterin puheenjohtaja ja Suomen ABB:n Green Electrification 2035 – veturihankkeen johtaja Simo Säynevirta esitteli klusterin laatiman ehdotuksen Suomen vetystrategiaksi. Ehdotuksen tavoitteena on tehdä Suomesta johtava vetytalouden ekosysteemi Euroopassa vuoteen 2035 mennessä. Strategiaehdotus tavoittelee lisäarvoa sekä vedyn ja sen jalosteiden käytössä, että vetytaloutta tukevissa teknologioissa ja palveluissa. ”Suomi on erittäin hyvin sijoittunut vetytalouden tuotantokustannusten vertailussa ja siksi erittäin houkutteleva kohde investoijille,” totesi Säynevirta.

Ohjelma jatkui TAH-säätiön ympäristöhankkeiden johtajan Harri Lammin yhteenvedolla hiilineutraalin teräksen käyttöönoton edistämiseksi ja VTT:n VP Antti Araston katsauksella hiilen uusiokäytön kehitysnäkymiin sekä Fortumin EVP Simon-Erik Ollus esitti katsauksella vetytalouden edellytyksiin ja mahdollisuuksiin energiajärjestelmälle. Lammi korosti esityksessään kysynnän lisäämisen merkitystä osana laajempaa siirtymää kohti vähäpäästöistä tuotantoa. Araston mukaan hiilen uusiokäytössä korostuvat kestävät hiilen lähteet, kuten bioperäinen hiili, jotka eivät nosta ilmakehän CO2-pitoisuutta. Hän myös kertoi, että päästöoikeuden hinnan lähentyessä 100 euroa/tonni, kaupallinen hiilensidonta alkaa olla kannattavaa. Ollus korosti sähkön merkitystä puhtaan siirtymän mahdollistajana ja esitti pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden arvion sähkön kysynnän tuplaantumisesta vuoteen 2050 mennessä. Muutos on valtava – 30 vuodessa tullaan Pohjoismaihin rakentamaan yhtä paljon uutta sähkön tuotantoa kuin edellisen 100 vuoden aikana.

Päättäjäpaneelissa pohdittiin miten Suomi houkuttelee puhtaan energian tuotantoa, vetytalousinvestointeja sekä hiilen uusiokäytön ratkaisuja. Paneelissa korostetiin ettei Suomi voi kilpailla anteliailla tukirahoilla vaan meidän tulee keskittyä prosessien ja toimijoiden välisen yhteistyön sujuvoittamiseen ja avoimuuteen. Esimerkkinä prosessien sujuvoittamisesta tuotiin esiin luvituksen sujuvoittamiseksi tehtävä työ. Panelistit korostivat niinikään että investointien kanssa ei kannata jäädä odottelemaan energia- ja ilmastostrategian linjauksia vaan edetä luottaen politiikan pitkän linjan pysyvyyteen.

Paneelin jälkimmäisessä osiossa käsiteltiin vetytaloutta koskevien investointipäätösten haastavuutta nykytilanteessa, jossa ei toistaiseksi ole ei varmuutta raaka-aineiden hinnoista, teknologiatoimittajista tai teknologian eikä lopputuotteiden hintatasoista ja osaavasta työvoimasta on suuri pula. Paneelissa korostettiin myös vetytalouden keskeisen tuotannontekijän, sähkön, kysynnän ja tarjonnan samanaikaista kasvattamista. Jos vedyn ja sen jatkojalosteiden kysyntää ei saada kehittymään samaan tahtiin sähkön tuotannon kanssa, tuotantoinvestoinnit hidastuvat kannattavuusongelmien johdosta. Lisäksi korostettiin tarvittavan verkkoinfrastruktuurin etupainotteista rakentamista teollisten investointien mahdollistamiseksi.

Paneelissa avattiin myös säätiöiden roolia. Säätiöt voivat olla avaamassa sellaisia vihreän siirtymän pullonkauloja, joissa rahoitusta ei ole saatavissa muualta tai kehitystä on mahdollista nopeuttaa säätiöiden panoksella. Maailmanlaajuisesti säätiöiden tuki ilmastonmuutoksen hillinnälle on kasvussa, mutta osuus on edelleen arviolta vain pari prosenttia kaikesta säätiörahoituksesta.

Lopuksi ArtSensen interaktiivinen Ilmastoteatteri teki keskeiset organisaatioita koskettavat ilmastohaasteet näkyväksi ja yhdessä työstettäväksi ammattinäyttelijöiden ja käsikirjoitetun tarinan avulla. Teatteri tarjosi Niina Nurmisen fasilitoimana tilaisuuden pohtia, keskustella ja ideoida ratkaisuja fiktiivisen päätöksentekijän todellisiin haasteisiin. Ilmastoteatterissa esiintyivät Satu Tuuli Karhu, Vera Kiiskinen, Taisto Oksanen ja Carl-Kristian Rundman.

Tilaisuuden päätti rehtori Ilkka Niemelä Aalto-yliopistosta, kertoen myös Aalto-yliopistoon perustettavasta vetyinnovaatiokeskuksesta. Aalto University H2 Innovation Center on monitieteellinen, korkeakoulujen ja laitosten rajat ylittävä keskus ja kokoaa yhteen vedyn huippuosaamista niin Suomesta kuin maailmaltakin tutkimuksen ja koulutuksen puitteissa.

Osallistujien kommentteja on liitteessä 1 ja tilaisuuden ohjelma liitteessä 2.

Lisätietoja:

Jouni Keronen, CLC:n neuvottelukunnan toinen puheenjohtaja ja työelämäprofessori Helsingin Yliopisto, jouni.keronen@clc.fi, puh. 050 4534881

Niina Nurminen, perustaja ja toimitusjohtaja Artsense Oy, niina.nurminen@artsense.fi, puh. 050 3276603