CLC:n viestit perustuvat koko jäsenistön kanssa luotuihin 7 kysymykseen ja vastaukseen seuraavalle hallitukselle.

  • Ennakoitavuus: Suomi on perinteisesti ollut ilmastotoimissaan hyvin ennakoitava edelläkävijä. Se on hyvä asema. Ilmastolain tavoitekehikkoa kannattaa seurata sekä päästöjen että nielujen osalta.
  • Edelläkävijyys kansainvälisesti: Suomi on merkittävä ilmastoratkaisuiden viejä. Siksi Suomen tulee olla aktiivinen, omaehtoinen ympäristöpolitiikan kehittäjä niin EU:ssa kuin kansainvälisestikin.
  • Teollisuuspoliittinen ote: Strategista suunnittelua ja ennakointia vihreän kasvun keihäänkärki­aloilla on syytä vahvistaa. Elinkeinopoliittinen vetytalousstrategia ja strategiat teollisuuden ratkai­suihin, biotalouteen, vihreisiin metalleihin ja akkuihin tarvitaan. Suomen etu on asemoitua korkean jalostusasteen maana.
  • Tilannehuone ja ohjausmekanismi: Ministeriöiden ja kasvualojen yritysten yhteistyöllä perustetaan tilannehuone, jossa seurataan vihreän kasvun mahdollisuuksia ja investointeja sekä niihin liittyvän lainsäädäntötarpeen kehitystä puolivuosittain.
  • Maankäyttö ja puuperäiset tuotteet mukaan: Nyt on aika luoda elementtejä hiilimarkkinalle maankäyttösektorilla ja sen jälkeen puuperäisessä energiantuotannossa ja -tuotteissa. Maanomistajalle pitää luoda mahdollisuus tulonmuodotukseen hiilen sidonnasta ja puunkäyttäjälle insentiivi jalostusasteen nostoon. Myös hiilen tekninen sidonta (BECCS ja BECCU) ovat osa ilmastoviisaan ja taloudellisesti menestyvän maankäytön kokonaisuutta.
  • Hiilikädenjälki: Ilmastoratkaisuiden vienti tulee jatkossa mitata ja raportoida osana ilmastopolitiikan kokonaisuutta (esim. ilmastovuosikertomus). Ensimmäiseksi määritettävä Suomen hiilikädenjäljen nykytaso ja sitten tavoitteet.

Katso koko esitys täältä.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition

puh. 050 515 9753, tuuli.kaskinen@clc.fi