1. Miten teemme todeksi vihreän kasvun potentiaalin?
Vihreä siirtymä on kuluvan ja tulevien vuosikymmenten keskeisimpiä muutoksen ajureita. Tämä halki yhteiskunnan kulkeva muutos tarjoaa Suomelle poikkeuksellisen taloudellisen mahdollisuuden. Jos onnistumme asemoimaan itsemme siirtymän kärkijoukkoon, vihreä digitaalinen siirtymä voi tuoda Suomelle kymmenien miljardien eurojen vientitulot ja investoinnit vuoteen 2035 mennessä.Luonnonvaramme, osaamisemme ja kykymme prosessien kehittämiseen antavat Suomelle etulyöntiaseman vihreässä siirtymässä suhteessa moniin kilpailijoihin. Suomella on ainut laatuinen rooli korkean jalostusasteen vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen kehittäjänä.Yhdessä Boston Consulting Groupin kanssa tekemässämme selvityksessä (1) olemme analysoineet 28 vihreän viennin kasvualuetta, jotka tarjoavat merkittävät mahdollisuudet vihreille palveluille ja tuotteille. Tärkeää on laittaa toimeksi heti hallituskauden alussa. Nykyinen hallitus on luonut suunnan. Seuraava hallitus voi laittaa monet toimenpiteet saman tien liikkeelle omilla painotuksillaan.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Tiivistetään ministeriöiden ja toimijoiden yhteistyötä, jotta toimintaympäristö on ennakoitava ja kannustava vihreän siirtymän kasvumahdollisuuksille. Perustetaan tilannehuone, jossa seurataan vihreän kasvun mahdollisuuksia ja investointeja.
- Vahvistetaan strategista suunnittelua ja ennakointia vihreän kasvun keihäänkärki aloilla. Ensimmäiseksi valmiiksi on saatava elinkeinopoliittinen vetytalousstrategia (2), sitten vastaavat suunnitelmat muille viennin kärkialueille teollisuuden ratkaisuihin, biotalouteen, vihreisiin metalleihin ja akkuihin. Suomen etu on asemoitua kaikilla näillä alueilla korkean jalostusasteen maana.
- Nimetään suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen (3) kasvattaminen strategiseksi prioriteetiksi. Rakennetaan vihreän kasvun green tech strategia ja vahvistetaan viennin edistämistyötä kasvavilla globaaleilla markkinoilla.
2. Millaisilla ilmastotavoitteilla kohti vuotta 2035?
Ilmastotiede osoittaa, ettei vakaa yhteiskuntakehitys ole mahdollista ilman mittavia globaaleja ilmastotoimia. Pariisin ilmastokokouksessa asetettu 1,5 asteen tavoite on viitoittanut suuntaa tulevalle toimintaympäristölle. Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on asemoinut Suomen suhteessa tavoitteeseen. EU:n Green Deal integroi ilmasto ja ympäristötavoitteet laajasti osaksi eurooppalaista kehitystä ja vahvisti EU:n valitsemaa roolia edelläkävijänä.Yritysten näkökulmasta vähähiilisyydestä on tullut yhä tärkeämpi investointien ajuri. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että ilmastopolitiikan pitkä linja kotimaassa säilyy ja että Suomi on lähivuosina entistäkin aktiivisempi kansainvälisen ilmasto ja luontopolitiikan edistäjä. Sillä vahvistetaan suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Uusi hallitus ottaa työnsä lähtökohdaksi vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen ja seuraa IPCC:n suosituksia (4) rakentamalla pitkän tähtäimen näkymää kohti hiilinegatiivisuutta.
- Toimitaan aktiivisesti kansainvälisessä ilmasto ja luontopolitiikassa vahvistaen sitoutumista 1,5 asteen tavoitteeseen. Ilmastonmuutos ja luontokato kiihdyttävät toisiaan ja niiden ratkaisemisessa on paljon synergioita. Sekä EU-tason että kansallisten tavoitteiden asetannan on oltava pitkäjänteistä ja sääntelyn selkeää ja ennakoitavaa.
- Edistetään hiilen hinnoittelujärjestelmien kehitystä, laajenemista uusille sektoreille ja järjestelmien välisten linkitysten vahvistamista kansainvälisessä politiikassa. Toimitaan kansainvälisten taloudellisten organisaatioiden kanssa hiilen hinnoittelumekanismien vahvistamiseksi.
- Tuetaan Euroopan Unionin yhteisiä ilmasto ja ympäristöpolitiikan tavoitteita ja suunnittelujärjestelmää. Sääntelyllä tulee tukea innovaatioita, markkinoiden kehittymistä ja kysynnän vahvistumista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena tulee olla, että myös pienten pohjoisten jäsenmaiden toimintaympäristö otetaan huomioon suunnittelussa.
3. Kuinka kiihdytämme tutkimusta ja kehitystä ja pidämme huolta osaamisesta?
Ilmasto ja luontohaasteiden ratkaisun veturi on korkeatasoinen tiede ja tutkimus. IEA:n (5) mukaan puolet 2050 ilmastotavoitteeseen pääsemisen mahdollistavista innovaatioista on edelleen kaupallistamatta. Ennakoitava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on tärkein yksittäinen tekijä Suomen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi pitkällä tähtäimellä. Osaajien puute on yksi keskeisimpiä kasvua rajoittavia tekijöitä. Tälläkin hetkellä Suomessa on ilmastoratkaisuja tuottavia yrityksiä, joiden kehittymistä rajoittaa osaajapula. Ongelma on erityisen vaikea tietyillä korkean teknologian alueilla, mutta se koskee laajasti koko elinkeinoelämää, niin tuote kuin palveluliiketoimintaakin.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Nostetaan TKI-rahoitus suunniteltuun 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Luodaan TKI-politiikan osana huipputasoisen ilmasto ja luontotutkimuksen rahoituksen malli sekä perustutkimukseen että vihreän siirtymän ratkaisujen kehittämiseen.
- Luodaan edellytykset tutkimustiedon nopeampaan hyödyntämiseen tuomalla tutki musta ja yrityksiä entistä läheisempään yhteistyöhön hyödyntämällä ja edelleen kehittämällä Business Finlandin ja erityisesti kasvumoottoreiden oppeja.
- Varmistetaan edellytykset ison kokoluokan käytäntöön skaalautuvien demonstraatiohankkeiden toteutumiselle Suomessa. Tavoitteena osaamisen, investointien ja tuotannon kohdentuminen tänne.
- Pidetään huolta vihreän siirtymän huippuosaajien riittävyydestä ja kaikkien työn tekijöiden osaamisen kehittämisestä. Panostuksia tarvitaan niin korkeakoulutuksessa, ja toisella asteella kuin jatkuvassa oppimisessa ja peruskoulussakin.
- Edistetään vihreään siirtymään liittyvää tutkimusta tekevien suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen syvenevää yhteistyötä ja vahvaa verkottumista alan EU-alueella tehtävään tutkimukseen.
4. Miten Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta?
Suomella on ennennäkemätön mahdollisuus edullisen päästöttömän energian tuotannon kasvattamiseen ja teollisuuden ja liikenteen sähköistämiseen. Suomesta voi tulla euroop palaisittain merkittävä tuulivoiman tuottaja ja lisäksi meillä on osaamista ja halua myös uusien pienydinvoimaloiden tekemiseen. Sähköntarve Suomessa voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä, jos onnistumme hyödyntämään suomalaisen vetytalouden, energian varastoinnin ja vihreän teräksen tuotannon mahdollisuudet (6). Nyt Fingridin tiedossa olevien (7) tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu teho vastaa yli 10-kertaisesti Suomen sähkönkulutuksen huipputehoa. Pullonkaula ei siis ole investoinneissa tai hankekehityksessä vaan investointien ympäristövaikutusten arvioinnissa ja luvittamisessa. Valtion ja alueiden on Suomessa löydettävä keinot luvitusprosessien korkea tasoiseen johtamiseen ja lupien laadun parantamiseen sekä rahoituksen lisäämiseen tätä varten. Lisäksi valtiolla on merkittävä rooli energiainfrastruktuurin rakentajana.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Turvataan uusilla investoinneilla riittävä sähkö-, kaasu- ja vetyverkoston kapasiteetti vihreän siirtymän mahdollistamiseksi ja pidetään huolta kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuudesta myös kriisitilanteissa. Lisäksi vahvistetaan kyvykkyyttä arvioida sähkön kysynnän kehitystä Suomessa ja lähialueilla.
- Nopeutetaan lupaprosesseja ja parannetaan niiden laatua ottamalla käyttöön yhden luukun periaate hakijalle ja johtamalla käsittelyresursseja tehokkaasti. Lisäksi ehdotamme merkittävän lisärahoituksen ohjaamista ELY-keskuksille lupakäsittelyyn ja hallintooikeuksille niihin liittyvien valitusten käsittelyyn.
- Luodaan rakenteet ja kannustinjärjestelmät erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman sekä akkuklusterin tarvitsemien materiaalien ja metallien kierrätykseen.
- Kun sähkömarkkinoita uudistetaan, tulee pitää huolta siitä, että ei vaaranneta hyvin toimivan pohjoismaisen sähkömarkkinan markkinaehtoisuutta. Pidetään huoli, että markkinamalli kannustaa laajasti investointeihin ja hiilineutraalien ratkaisujen edistämiseen ja että esteet hiilineutraalien ratkaisujen edistämiseksi poistetaan.
- Pidetään huolta, että sähkönkäytön mittava lisäys on mahdollista myös nyt uusittavana olevan energiatehokkuusdirektiivin näkökulmasta.
5. Miten vähennämme päästöjä liikenteessä, lämmityksessä ja maataloudessa?
Taakanjakosektorin merkitys päästövähennysten tekijänä korostuu tulevaisuudessa, kun energiantuotannon ja raskaan teollisuuden päästöt pienenevät edelleen. Taakan jakosektorilla on syytä tarkastella päästövähennystoimien keskinäistä vaikuttavuutta ja kannattavuutta, jotta päästövähennyksissä edetään kustannustehokkaasti. EU:n päästökaupasta tulee vähitellen vaikuttava ohjauskeino tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähentäminen liikenteessä vaatii päästökauppaa tukevaa, riittävän laajaa jakeluinfrastruktuuria vaihtoehtoisille käyttö voimille ja polttoaineille. Biokaasulla ja biopolttoaineilla on tässä ensi vaiheessa merkittävä rooli. Kestäviä biojalosteita tarvitaan tieliikenteen lisäksi laiva ja lentoliikenteessä, työkoneissa ja lämmityksessä. Vahva ja toimiva tie ja rataverkko on yksi kilpailukykytekijä houkutellessamme vihreän siirtymän edellyttämiä investointeja Suomeen. Lämmityksen osalta fokuksen siirtäminen polttoon perustumattomiin ratkaisuihin on tärkeää. Maatalouden saaminen mukaan päästötalkoisiin on aiempaa tärkeämpää, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja EU:n asettamat päästötavoitteet. Viljelijät tarvitsevat kannusteet vähäpäästöiseen ruuantuotantoon.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Pidetään kirkkaana tavoite päästöttömästä, fossiilittomasta liikenteestä. Mahdollistetaan sähköistyminen ja sähköisten polttoaineiden käyttö ja osoitetaan siirtymävaiheessa biokaasulle ja biopolttoaineille rooli ja edellytykset raskaan liikenteen ratkaisuna.
- Tuetaan liikenteen vähähiilistymistä edesauttamalla raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien kalustohankintoja ja polttoaineiden jakeluverkon rakentamista sekä jatkamalla rataverkoston sähköistämistä.
- Osoitetaan resursseja kumuloituneen korjausvelan hoitamiseksi sekä rata- että tieverkossa priorisoiden niitä hankkeita, joilla on merkittävimmät päästövähennysvaikutukset.
- Luodaan ohjelma vähäpäästöisten, polttoon perustumattomien lämmitysratkaisuiden, uuden sukupolven kaukolämpöratkaisuiden ja lämmön varastoinnin edistämiseksi.
- Luodaan kannusteet maatalouden ja ruokaketjun päästövähennystoimille sekä maaperän hiilensidonnalle. Yritykset ja viljelijät ovat sitoutuneet kehittämään kotimaista kestävää ruokamarkkinaa, luomaan työpaikkoja ja tekemään pitkäaikaisia investointeja Suomeen.
- Luodaan mekanismeja fossiilittomien lannoitteiden, esimerkiksi vihreän ammoniakin, käyttöönotolle.
6. Miten markkina ilmastoystävällisille tuotteille rakennetaan?
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut, että tulevista päästövähennyksistä 40–70 % tehdään kuluttajarajapinnassa (8). Tarvitaan parempia palveluita, tuotteita ja infrastruktuuria, jotta kulutus tukee vähähiilistä siirtymää. Kulutuspäätösten tekijöiden mahdollisuutta valita ympäristöystävällisesti tulee vahvistaa. Tarvitaan läpinäkyvyyttä, digi- ja älyratkaisuiden käyttöönottoa ja kansainvälistä ohjausta tuotannon ja myynnin eettisiin periaatteisiin, joihin suomalaiset yritykset ovat laajasti sitoutuneet. EU:sta on tulossa paljon uutta lainsäädäntöä liittyen ympäristö ja päästötietoon. Suomen tulee pitää huolta siitä, että raportointivaatimukset ovat tarkoituksenmukaiset ja kohtelevat yrityksiä tasapuolisesti.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Edistetään päästöttömien tuotteiden kysyntää jakeluvelvoitteilla liikennepoltto aineiden lisäksi esimerkiksi lannoitteissa.
- Kehitetään digitaalisia järjestelmiä, joilla kuluttaja saa oikeaa hiilijalanjälkitietoa ja se pystytään jäljittämään ja hyödyntämään koko toimitusketjun läpi.
- Edistetään uusien älykkäiden energiajärjestelmien ja energian varastointimahdollisuuksien käyttöönottoa laajentamalla kotitalousvähennystä ja yritysten investointiavustuksia kattamaan myös akustohankinnat.
- Asetetaan vahvasti vähähiilisyyteen ohjaava kriteeristö hiilijalanjäljen käytölle julkisissa hankinnoissa erityisesti rakentamisessa ja liikenneostoissa.
- Luodaan markkinaa kiertotalouden ratkaisuille: Tehdään periaatepäätös uusioma teriaalien käyttämisestä valtion rakennus ja infrahankkeissa. Laaditaan valtion ja kuntien sopimus (green deal) kiertotalouden mukaisten materiaalien käytön lisää misestä ja vahvistetaan hankintaosaamista myös kuntien ja yritysten hankinnoissa.
7. Miten saamme puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon nousemaan ja samaan aikaan nielut vahvistumaan?
Puupohjaisilla tuotteilla on merkittävä rooli Suomen viennille. Edistyksellisten puupohjaisten tuotteiden osalta kysyntä maailmanmarkkinoilla myös kasvaa nopeasti. Parhaimmillaan ne korvaavat fossiilisilla polttoaineilla tai fossiilisista raakaaineista valmistettuja tuotteita. Haasteena on, että Suomen metsien hiilinielut ovat viime vuosina heikentyneet ja näyttää siltä, että metsien kyky sitoa hiiltä on heikentynyt myös muualla Euroopassa. Puupohjaisten tuotteiden jalostusarvon nostaminen ja käyttöiän pidentäminen ovat keskeisimmät keinot ilmastokestävyyden vahvistamiseen. Arvokkaista suomalaisista metsistä voidaan tehdä korkeatasoisia, maailmalla kysyttyjä tuotteita ja samalla vahvistaa metsien hiilinieluja ja biodiversiteettiä. Myös teknisen hiilensidonnan mahdollisuudet, erityisesti BECCS ja BECCU pitää ottaa huomioon ja edistää niiden käyttöönottoa.
Ehdotamme, että tehdään näin!
- Luodaan markkinalähtöiset kannusteet hiilensidontaan maatalous ja metsämailla niin, että maanomistaja saa hyödyn hiilensidonnasta.
- Luodaan pitkän tähtäimen näkymä ja kannusteet erityisesti biopohjaisen hiilidioksidin tekniseen sidontaan, käyttöön ja varastointiin (BECCU, BECCS) Suomessa. Lisäksi tulee edistää hiilidioksidin talteenottoa ilmakehästä (DACCS).
- Edistetään puun jalostusarvon nostamista ja pitkäaikaisten puutuotteiden kehitystyötä niitä tukevilla teollisuuspoliittisilla linjauksilla ja muutosta tukevan tutkimuksen vahvistamisella.
- Kestävä, hyvä metsänhoito on avain metsän tuotantokyvyn, hiilensidonnan ja biodiversiteetin vahvistamiselle. Tarjotaan maa- ja metsätalouden ammattilaisille koulutusta hyvää metsänhoitoa vahvistavista toimintatavoista.
Recent Comments