Ilmastonmuutos kiihtyy. Ihmiskuntaa uhkaa kiihtyvä ilmaston lämpeneminen ja sen seurauksena globaalien uhkakuvien, kuten luontokadon eteneminen ja kasvavien ruokakriisien, toteutuminen. Tarve ilmastonmuutoksen hillintätoimiin kasvaa. Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusimpien arvioiden mukaan ilmastoinvestointien viisinkertaistamista.
Kasvihuonekaasuja ilmakehässä vähentäviä ratkaisuja tarvitaan mittavasti. Erityisesti huomiota on nyt kiinnitettävä luontopohjaisiin, että teknisiin hiilinieluihin, joilla otetaan hiilidioksidia talteen ilmakehästä ja varastoidaan pitkäaikaisesti. Tarvetta lisää se, että perinteiset luonnonnielut, kuten metsät ja meret, tulevat vähemmän tehokkaiksi päästöjen kasvaessa. Kiinnostus ilmaston muokkaukseen kasvaa ja YK kehottaa kansainvälistä yhteisöä syventämään osaamista sekä mahdollisuuksien ja riskien ymmärtämistä tältä alueelta. Yksi syy on ilmastonmuokkausta säätelevän lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten puute.
Suomen kannalta transformaatio on omien, maan sisäisten ilmastotoimien lisäksi valtava liiketoimintamahdollisuus. On arvioitu, että vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä.
Tarvitsemme ilmakehän tiedepohjaisen ymmärryksen syventämistä, enemmän keskustelua tutkimuksen ja yritysten välillä, systeemitason ratkaisuja, uusia teollisia ratkaisuja sekä puhtaan teknologian ja palvelujen nopeampaa käyttöönottoa hiilijalanjälkemme pienentämisessä ja hiilikädenjälkemme kasvattamisessa. Innovaatiosykliä tulee kiihdyttää niin, että näitä ratkaisuja saadaan käyttöön vielä tämän vuosikymmenen aikana.
Näemme, että seuraavassa hallitusohjelmassa erityistä huomiota tarvitaan osaamisen kehittämiseen seuraavilla alueilla:
- Ilmastonmuutoksen ja hiilidioksidin lisäksi kaikkien ilmastoon vaikuttavien tekijöiden – mm. metaanin, ilokaasun, mustan hiilen, rikkidioksidin, pienhiukkasten ja albedomuutosten, seurausvaikutusten syvällisempi tieteellinen ymmärrys ja tutkimusmenetelmien kehitys.
- Luontoperäisten hiilinielujen (metsät, maatalousmaat, suot, vesistöt) ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen ennakointi ja turvaaminen lähivuosikymmeninä kuumenevassa maailmassa.
- Teknisten hiilinielujen, hiilen varastoinnin ja hiilidioksidin uusiokäytön kehitys (mm. biomateriaalit, hiiltä varastoiva betoni ja hiilen erottaminen savukaasuista ja ilmasta).
- Vetytalouden ja vihreää vetyä hyödyntävien teknologioiden ja järjestelmien kehitys (mm. vihreä teräs, lannoitteet, proteiinit).
- Vihreän siirtymän mittaukset ja verifiointi legitimiteetin saavuttamiseksi sekä markkinamekanismien mahdollistamiseksi.
Lisäksi on tärkeää jatkaa kehitystoimintaa mm. teollisuuden, liikenteen ja rakennetun ympäristön sähköistymisessä, puhtaiden energian tuotantotapojen, energiavarastojen ja digitalisaatioon liittyvien alustojen kehityksessä sekä kasvattaa kysyntää uusille tuotteille ja palveluille mm. julkisten hankintojen ja muiden julkisen sektorin vaikutusmahdollisuuksien kautta.
Allekirjoittajat
Ingmar Björkman, Rehtori, Svenska Handelshögskolan
Jyri Häkämies, Toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto
Tuuli Kaskinen, Toimitusjohtaja, CLC
Jussi Kaurola, Pääjohtaja, Ilmatieteenlaitos
Jukka Kola, Rehtori, Turun yliopisto
Markku Kulmala, Akateemikko, ACCC-lippulaivan johtaja
Sari Lindblom, Rehtori, Helsingin yliopisto
Minna Martikainen, Rehtori, Vaasan yliopisto
Jukka Mönkkönen, Rehtori, Itä-Suomen yliopisto
Ilkka Niemelä, Rehtori, Aalto yliopisto
Jouko Niinimäki, Rehtori, Oulun yliopisto
Juha-Matti Saksa, Rehtori, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Antti Vasara, Pääjohtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Mari Walls, Rehtori, Tampereen yliopisto
Lisätietoja:
Jouni Keronen, Työelämäprofessori, HY, CLC:n neuvottelukunnan toinen puheenjohtaja
+358 50 453 4881, jouni.keronen@clc.fi
Recent Comments