Kaisa Uurasmaa, sijoittajasuhde- ja vastuullisuusjohtaja, Sanoma Oyj

Case Sanoma: Koulutus ja media lisäävät ilmastolukutaitoa

Ilmastolukutaito tarkoittaa ihmisten kykyä ymmärtää ilmastokriisiä, hahmottaa siihen liittyviä yhteiskunnallisia kysymyksiä ilmaston näkökulmasta ja arvioida kerrottavan tiedon olennaisuutta. Mitä hyötyä ilmastolukutaidosta on?

1) Miksi maailma tarvitsee ilmastolukutaitoa?

Ilmastokriisi on iso ja monimutkainen ilmiö. Ilmastolukutaito tarkoittaa kykyämme ymmärtää ilmiötä, hahmottaa yhteiskunnallisia kysymyksiä ilmastotieteen näkökulmasta ja arvioida kerrottavan tiedon olennaisuutta. Käsitys ongelmasta ja päämäärästä ovat jo yhteisiä – lämpeneminen on pysäytettävä mahdollisimman pian. Monet valtiot ja yritykset ovat tarttuneet kriisin hillitsemiseen asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita. Toimenpiteisiin on ryhdytty, mutta seuraavat vuodet ratkaisevat, miten tavoitteisiin päästään. Riittääkö ilmastolukutaitomme yhdistämään yhteiskunnalliset kysymykset ja ilmastoratkaisut?

2) Miksi Suomessa on parasta osaamista tämän tekemiseen?

Median rooli monimutkaisten seurausten ja ratkaisujen tulkkina eli ilmastolukutaidon edistäjänä on erittäin suuri, koska ihmiset saavat tietoa ilmastonmuutoksesta pääasiassa mediasta. Koska uutismedian lähtökohta on perinteisesti uutinen, uusista ilmiöistä kertominen, vaatii ilmastokriisistä uutisoiminen osaamista. Ihmiset kaipaavat ratkaisukeskeistä tietoa, ei uhkien maalailua. Luottamus mediaan vaikuttaa ilmastolukutaidon kertymiseen, koska harva lukee uutisia, joihin ei luota. Suomessa luottamus uutisiin on ennätyskorkealla, ja meillä riippumattomat journalistit ovat vastuussa lukijoille.

3) Miten onnistumme?

Esimerkki onnistumisesta ilmastolukutaidon edistämisessä on Helsingin Sanomien HS Ympäristö -kokonaisuus. Juttuja on julkaistu keskimäärin neljä päivässä viimeisen vuoden ajan, ja niitä on katsottu 62 miljoonaa kertaa. Aiheiden kirjo on vaihdellut arjen vinkeistä Euroopan kuivuutta käsitteleviin laajoihin kokonaisuuksiin.

Oppimisen ja median yhtiönä myös Sanoman oman ilmastotyön on oltava kunnossa, jotta voimme tehdä aiheesta uskottavaa sisältöä. Siksi Sanoman ilmastotavoitteet pohjautuvat kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen, joka on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen ja ilmastotieteen 1,5 asteen skenaarion kanssa.

Kaikki suomalaisyritykset tarvitsevat pitkäjänteistä politiikkaa ja investointeja uusiutuvaan energiaan, jotta vihreä siirtymä etenee Suomen ja Euroopan laajuisesti. Suuri osa EU-laajuisesta rahoituksesta on sidottu yhä enemmän ilmastokriteereihin ja yritysten toimiin, ja on yritysten etu investoida aktiiviseen ilmastotyöhön.

Tutustu muihin case-tarinoihin