Sara Kärki, Gasgrid Finland, Johtaja, vetykehitys /Gasgrid vetyverkot Oy, COO
Euroopan laajuisen vetyverkon ja -markkinan kehittämistä edistävän European Hydrogen Backbone (EHB) -ryhmän toinen puheenjohtaja

Case Gasgrid: Vetyverkolla eroon fossiilisista polttoaineista

Vetytalouden ympärille voi syntyä laaja uusi ekosysteemi ja arvoketjuja. Vetytaloudessa hyödynnetään ja luodaan uutta teknologiaa ja liiketoimintaa. Gasgridin kehittämä vetyinfrastruktuuri toimii mahdollistajana ja alustana uudenlaisille innovaatioille ja investoinneille.

1) Miksi maailma tarvitsee vetyverkkoa?

Erilaisten teollisuusprosessien sähköistäminen ja uusiutuvan energiantuotannon lisääminen ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä energiakriisin ratkaisemisessa tarvittavia ratkaisuja, mutta sen lisäksi tarvitaan uusia energiantuotannon ratkaisuja. Vety on erittäin suuri mahdollisuus, kun tavoitellaan päästövähennyksiä ja luodaan kestävää kasvua.  

Kun siirrymme yhä laajemmin uusiutuviin energianlähteisiin sähköntuotannossa, energian varastointikysymys on ratkaistava. Vetyverkko mahdollistaa säätövoiman hyödyntämisen: kun tuulee, energiaa voi varastoida vetynä vetyverkkoon, jota teollisuus voi hyödyntää helposti ja nopeasti raaka-aineena esimerkiksi teräksen, muovien ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa.

Vetyinfran kehitys mahdollistaa vetytalouden kehityksen muun muassa yhdistämällä tuottajat ja kuluttajat: yhä useampi voi tuottaa ja kuluttaa vetyä, mikä mahdollistaa laajan markkinan syntymistä ja pienentää riskejä, kun tuottajilla ja kuluttajilla on useampia vaihtoehtoja.

2) Miksi tämä kannattaa tehdä juuri Suomessa?

Vetyinfrastruktuurin ja -talouden kehityksen myötä etenemme päästötavoitteissa ja samalla luomme kestävää kasvua ja hyvinvointia. Suomi on ilmastotavoitteissaan määrätietoinen, mikä on olennaista investointien kannalta. Suomessa on hyvät resurssit: tuotannolle on tilaa ja vettä, samoin kilpailukykyistä tuuli- ja aurinkovoimaa. Suomalaiset ovat automatisaation ja digitaalisaation vahvoja osaajia, mikä on tärkeää tulevaisuuden energiajärjestelmälle ja sähkön tuotannon optimoinnille.

EU:n tiukennetut ilmastotavoitteet ovat kiihdyttäneet vetykehitystä, ja niin Suomessa kuin muualla on kehitteillä useita tuotantolaitoshankkeita. Myös Gasgridillä on selvityksessä isoja vetyinfrastruktuuriin kehitykseen liittyviä hankekokonaisuuksia. Gasgrid tavoittelee hankkeiden kehityksessä sitä, että vetyinfrastruktuuri mahdollistaisi avoimen vetymarkkinan jo vuonna 2030. Näen erittäin tärkeänä, että vety mahdollistaa myös energiaomavaraisuutta ja turvallisuutta. Rajat ylittäviä infrahankkeita kehittämällä mahdollistetaan laajan markkinan ja kilpailun syntyminen, pääsy energian kausivarastoihin sekä edistetään eurooppalaista energiaitsenäisyyttä.

Erityisesti suomalaisille vetytalous on mahtava mahdollisuus luoda uusia investointeja ja sitä kautta lisätä työpaikkoja ja verotuloja. Hyvinvointia ei rakenneta vain leikkauksin, vaan luomalla kasvulle mahdollisuuksia, joilla yhteiskunta voi toimia.

3) Miten onnistumme tässä?

Vetytalouden kehitys ja fossiilisista polttoaineista eroon pääsy ovat suuria muutoksia, joihin tarvitaan yhteistyötä, kaikkien toimijoiden panosta ja osaamista. Suomessa on jatkuvasti panostettava koulutukseen ja myös kansainvälisiltä markkinoilta on houkuteltava osaajia luomalla heille houkutteleva ympäristö. Uusiutuvan energian hankkeiden ja vetylaitosten rakentamisen maankäytössä kunnilla ja paikallisilla toimijoilla on tärkeä rooli.

Demokratian peruspilarit ovat meillä kunnossa, ja kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa. On tarpeen varmistaa, että viranomaisilla on riittävästi resursseja sujuviin luvitusprosesseihin.

Vetytalouden ympärille voi syntyä laaja uusi ekosysteemi ja erilaisia arvoketjuja. Vetytaloudessa hyödynnetään ja luodaan uutta teknologiaa, innovaatioita ja liiketoimintaa. Lisäksi syntyy uusia arvoketjuja ja alihankintaketjuja. Vetytalous avaa tilaisuuksia niin bisnekselle kuin tieteelle, Olemme äärimmäisen mielenkiintoisen muutoksen edessä, ja meillä on hieno tilaisuus olla maailman kärjessä edistämässä kestävää kehitystä.

Tutustu muihin case-tarinoihin