Climate Leadership Coalitionin mielestä Suomella on hyvät edellytykset merkittävään hiilikädenjälkeen ja korkean jalostusarvon vähähiiliseen vientibisnekseen.

Suomella on erinomaiset mahdollisuudet merkittävään korkean jalostusarvon viennin kasvattamiseen tuulivoiman ja vetytalouden vähähiilisten tuotteiden avulla. Lisäksi alan teknologia-, palvelu- ja tutkimuskysyntä tarjoaa suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kannalta jatkossa kiinnostavan globaalin markkinan. Menestyminen edellyttäisi kuitenkin vahvaa kotimarkkinaa.

Suomen vahvuuksia suhteessa keski-Euroopan maihin ovat edullinen maatuulivoima, runsaat vesivarat, suuri määrä biopohjaista hiilidioksidia sekä vakaa ja kehittyvä sähköverkko. Suhteelliset vahvuutemme yhdistettynä vakaaseen ja ennustettavaan toimintaympäristön kehitykseen tekevät Suomesta varteenotettavan vaihtoehdon investoijienkin silmissä EU:n kaavailemalle suurivolyymiselle vihreän vedyn ja sen jatkojalosteiden tuonnille Euroopan ulkopuolelta.

Uutta tuulivoimakapasiteettia on valmisteilla moninkertaisesti Suomen talviaikainen sähkötehon tarve. Fingridin mukaan verkkoliityntäkyselyitä tuuli- ja aurinkovoimahankkeille on yli 200 GW:n edestä. Määrä ylittää Suomen talviaikaisen kysynnän, noin 15 GW, moninkertaisesti. Kyselyistä noin kuudesosa kohdistuu aurinkovoimaan, sillä alhaisista säteilymääristä huolimatta Suomessa on mahdollista rakentaa jo nykyisellä teknologialla kannattavia teollisen mittaluokan aurinkovoimaloita tasapainottamaan tuulivoimatuotannon vaihteluita. Jos tälle sähkölle ei ole kysyntää, jää huomattava osa näistä investoinneista toteutumatta.

Suomella on kyvykkyys tuottaa jopa 10 % EU:n asettamista vedyn tuotantotavoitteista.Kokonaisuudessaan vetytalouden ympärille on mahdollista luoda merkittävä vähähiilinen vientibisnes, joka toisi jopa 50 miljardin investoinnit kotimaahan tämän vuosikymmenen aikana. Teollisuuden vuotuisiin investointeihin[1] suhteutettuna tämä on kymmenkertainen määrä.

Hyödyntääksemme vahvuutemme, meidän tulisi nopeasti vahvistaa edellytyksiä alan investoinneille. Alan toimijat valmistelevat investointeja mutta ilman niitä tukevaa toimintaympäristöä tai indikaatiota sen kehittämisestä, nämä investoinnit ohjautuvat muualle. Vedyn lisäksi kyseessä ovat vihreän ammoniakkin ja metaanin tuotantoon liittyvät investoinnit.

CLC suosittaa Suomen nykyiselle hallitukselle seuraavia askeleita eteenpäin:

Energia- ja ilmastostrategian lisäksi on syytä valmistella erillinen elinkeinopoliittinen vetytalousstrategia, joka vahvistaa edellytyksiä vetytalouden investoinneille, tähtää merkittävään investointimäärään ja vetytalouden tuotteiden vientipotentiaaliin. Strategian tulee pohjautua yhteiseen visioon johon toimijat laajasti sitoutuvat.

Strategian tulisi olla kunnianhimoinen, sen tavoitteeksi tulisi asettaa 6 GW elektrolyysikapasiteettia vuonna 2030 ja sen tulisi vahvistaa edellytyksiä kaikissa arvoketjujen vaiheissa.

Myös edellytyksiä alan kansainväliseen yhteistyöhön ja kytkeytymiseen osaksi Keski-Eurooppalaisia markkinoita tulee vahvistaa osana strategiaa. Pohjoismaisen, erityisesti Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen on tässä suhteessa ensisijaisen tärkeää. On myös myös välttämätöntä tukea jo IPCEI[2]*-hankkeiksi hyväksyttyjä kotimaisia hankkeita verkottumaan laajemmin Keski-Eurooppalaisten toimijoiden kanssa.

On tarkoituksenmukaista aloittaa tätä tavoitetta tukevat valmistelut vielä tämän hallituskauden aikana, jotta investoinnit eivät ohjaudu muihin EU-maihin tai muille toimijoille. Ajankohta tukien osalta on nyt käsillä sillä komissio myöntää tuet kohteisiin, joissa investointivalmius on nopeimmin saavutettavissa.

Nykyisen hallituksen tulisi viipymättä käynnistää tällaisen elinkeinopoliittisen vetytalousstrategian valmistelu huomioiden laaja parlamentaarinen tuki tälle työlle, jotta seuraava hallitus voi jatkaa tätä työtä viiveettä.

Lisätiedot: Tuuli Kaskinen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, tuuli.kaskinen@clc.fi, 050 5149752 ja Juha Turkki, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, juha.turkki@clc.fi, 045 3461925.

[1] Vuotuiset kiinteät investoinnit

[2] IPCEI = Important Projects of Common European Interest