Paavi Franciscus julkaisi vuonna 2015 Laudato si’ -kiertokirjeen, jossa hän kritisioi kulutusmyönteisyyttä ja yhteisen kotimme maapallon pilaavaa vastuutonta käytöstä. Ympäristön tuhoutumisesta ja ilmastonmuutoksesta huolestunut paavi kutsui kaikkia maailman ihmisiä ryhtymään ”nopeisiin ja yhtenäisiin maailmanlaajuisiin toimiin”. Paavin kirjoituksella ja vetoomuksella oli merkittäviä maailmanlaajuisia vaikutuksia ja tärkeä panos myös Pariisin sopimuksen solmimiseen COP21-kokouksessa.

Vuoden 2021 lopussa paavi Franciscus julkaisi teoksen Laudato si´ Reader, jossa kuvataan vuoden 2015 kiertokirjeen ja paavin ideoiden leviämistä, soveltamista ja vaikutuksia ympäri maailmaa. Teoksen tekstejä ovat kirjoittaneet tutkijat, uskonharjoittajat, tiedemiehet, nuorison edustajat, järjestöt, taloustieteilijät, maanviljelijät, alkuperäiskansojen edustajat, poliitikot, lasten vanhemmat, kristityt ja uskontojenväliset yhteisöt.

Vatikaanin humanitäärisistä ohjelmista vastaava kardinaali Peter Turkson pyysi Climate Leadership Coalitionin neuvottelukunnan puheenjohtajaa Henrik Ehrnroothia kirjoittamaan Laudato si’ Readeriin luvun paavin kiertokirjeen vaikutuksesta pohjoismaisiin yritysjohtajiin. Ehrnrooth kertoo kirjoituksessaan yritysjohtajien heräämisestä ilmastoasioihin ja Climate Leadership Coalitionin perustamisesta Suomessa vuonna 2014. Luvussa havainnollistetaan kuinka johtavat suomalaiset ja pohjoismaiset yritysjohtajat ymmärsivät ilmastotransformaation suuret liiketoimintamahdollisuudet toimialoilla, joilla transformaatio oli ilmeinen. Ajattelu muuttui negatiivisesta taakanjaosta positiiviseksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsimiseksi. Lisäksi luvussa kerrotaan ideoita ja näkökulmia ilmastoinvestointien vauhdittamisesta tehokkaalla hiilidioksidin hinnoittelulla ja ekologisesti kestävän biotalouden kehittämisestä.

”Osoittaessaan kiertokirjeensä kaikille maailman ihmisille paavi odottaa yleismaailmallista sitoutumista ekologiseen kääntymykseen, jotta jokainen voi tarjota oman panoksensa yhteisen kotimme hoitamiseen, kukin oman kutsumuksensa mukaan. Vastuu on meillä jokaisella: yksilötasolla, paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, pohjoisten ja eteläisten maiden välisissä suhteissa, kehittyneiden ja kehitysmaiden sisällä, yhteiskunnan herkimpien ja haavoittuvimpien joukossa, alkuperäiskansojen keskuudessa ja uskon- ja tiedeyhteisöjen sisällä”, toteaa teoksen yleisesittelyn kirjoittanut kardinaali Turkson.

Pohjoismaiset johtavat yritysjohtajat ovat ottaneet vastaan paavi Fransiscuksen haasteen puuttua ekologisen kriisin perimmäsiin syihin jo vuosia sitten ja painostaneet yritysmaailmaa keskittymään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja yhteiskunnallisesti hyödylliseen tuotantoon kestämättömän kasvun ja voittojen tavoittelun sijaan.

”Varhainen Suomen, Ruotsin ja Norjan teollistuminen perustui raskaaseen ja energiaintensiiviseen teollisuuteen, kuten metsätalouteen. Nämä teollisuudenalat olivat myös usein saastuttavia. Ympäristön saastuminen oli epäsuosittua ja haitallista ja johti tiukkaan ympäristölainsäädäntöön. Pohjoismaissa siirtyminen suljettuihin kierrätyksen mahdollistaviin ja vähemmän energiaintensiivisiin sekä vihreisiin prosesseihin alkoi jo 1970-luvulla. Siirtyminen kestävään teollisuuteen merkitsi kalliita alkuinvestointeja, mutta uusien innovatiivisten suunnitteluratkaisujen ansiosta lopputuloksena oli taloudellinen menestys ja uusien liiketoimintojen synty. Tämä loi hyvän pohjan ilmastotransformaatioon liittyvälle muutokselle. On kunnia jakaa kokemuksemme Laudato si’ Reader -kirjassa”, toteaa CLC:n neuvottelukunnan puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth.

”Suosittelen Laudato si’ Reader -teosta kaikille ilmastonmuutoksen hillitsemisestä kiinnostuneille. Kirja sisältää muun muassa esipuheen paavi Fransiscukselta ja erityisviestin YK:n pääsihteeri Antonio Guterresilta. Kirjassa on myös luku, jossa Ranskan perustuslakineuvoston puheenjohtaja ja Pariisin ilmastoneuvotteluita johtanut Laurent Fabius kertoo, kuinka paavin Laudato si’ -kiertokirje auttoi Pariisin ilmastosopimuksen aikaansaamisessa. Lisäksi kirja sisältää kymmeniä muita näkökulmia ja artikkeleita ympäri maailman. Vilpittömät kiitokset kardinaali Turksonille CLC:n kutsumisesta antamaan panoksensa tähän teokseen”, toteaa CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen.

CLC on voittoa tavoittelematon yhdistys ja sen 89 organisaatiojäsentä työllistävät maailmanlaajuisesti 530 000 ihmistä. CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo kattaa lähes 70 prosenttia Helsingin pörssistä. CLC:n jäsenet uskovat, että yhteiskunnan siirtyminen kohti kestävää taloutta ja kulutusta ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan myös taloudellisesti kannattavaa. CLC:n ajattelun keskeisiä näkökulmia kuvataan englanninkielisessä At the Crossroads-kirjassa ja suomenkielisessä Docendon julkaisemassa  Tienhaarassa-kirjassa.

Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership  Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 453 4881 ja Kari Mokko, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, kari.mokko@clc.fi, +358 40 751 3281.

Lähteitä:

Laudato si’

Laudato si’ Reader – An Alliance of Care for Our Common Home

At the Crossroads