Climate Leadership Coalition osallistui Glasgow’n ilmastoneuvotteluihin tarkkailijana kahdeksan henkilön voimin. Seurasimme ennen kaikkea erillistilaisuuksia ja aloitteita, jotka kannustavat ilmastoinvestointien kasvua. Järjestimme myös pohjoismaisten kumppaniemme Haga Initiativen ja Skift – Climate Leadersin sekä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) kanssa sivutapahtuman koskien hiilidioksidin hinnoittelua sekä pidimme esityksen Helsingin yliopiston sivutapahtumassa, joka käsitteli vihreää kasvua kaupungeissa.
Edistystä hiilidioksidin hinnoittelussa
Pääkohteemme oli seurata mitä uutta neuvottelut toivat hiilidioksidin hinnoittelulle. Olimme yhdessä pohjoismaisten kumppaniemme kanssa lähettäneet Call on Carbon – hankkeen puitteissa avoimen kirjeen valtioiden päämiehille ja hallitusten johtajille. Kirjeen allekirjoittivat johtajat yli 130 yrityksestä, kaupungista, yliopistosta, etujärjestöstä ja yhteistyöverkostosta. Allekirjoittajainstituutiot edustavat yli 60 miljoonaa yritystä ja maanviljelijää yli 100 maassa. Instituutioiden verkostoissa mukana olevien yritysten markkina-arvo on yhteensä yli 25 biljoonaa dollaria ja finanssisektorin edustajien hallinnoima sijoitusomaisuus yli 120 biljoonaa dollaria.
Allekirjoittajat kehoittavat maailman hallituksia:
- asettamaan hiilineutraaliustavoitteidensa tueksi Pariisin sopimuksen mukaiset luotettavat ja tarkoituksenmukaiset hiilipäästöjen hinnoittelumenetelmät, jotka mahdollistavat kustannustehokkaan investointipolun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi
- yhdenmukaistamaan hiilipäästöjen hinnoittelumenetelmät mahdollisuuksien mukaan maiden välillä vakaan ja ennustettavan investointiympäristön aikaansaamiseksi
- valmistelemaan Pariisin sopimuksen artiklan 6 mukaisesti kansainvälisille markkinamekanismeille säännöt, jotka tukevat kustannustehokkaita torjuntatoimenpiteitä, muodostavat tasavertaisen toimintakentän ja minimoivat hiilivuodot edistäen entistä kunnianhimoisempia tavoitteita.
Glasgow’n kokous pääsi sopuun Pariisin sopimuksen kansainvälisiä päästömarkkinoita koskevan artikla 6:n keskeisistä avoinna olleista osista. Tämä mahdollistaa valtioiden välisten päästövähennystoimien toteuttamisen rahoittamalla ilmastotoimia kumppanimaissa.
Suuri joukko maita oli myös valmis hyväksymään fossiilituista luopumisen osaksi loppulauselmaa – Glasgow Climate Pactia – mutta valmisteluvaiheessa luonnosasiakirjassa ollut ilmaisu ”phase-out of fossil fuel subsidies ” liudentui loppuvaiheessa tulkinnanvaraiseen muotoon ”phase-out of inefficient fossil fuel subsidies”. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan tuet fossiilisille polttoaineille, mukaan lukien sekä välittömät tuet että välilliset terveys- ja ympäristöhaitat, olivat noin 5 900 miljardia dollaria viime vuonna ja aiheuttivat globaalisti 6,8 prosentin bruttokansantuotteen menetyksen.
Hiilidioksidin hinnoittelu oli vahvasti esillä useiden valtionjohtajien, mm. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Kanadan pääministeri Justin Trudeaun, puheissa. CO2-hinnoittelun lisäksi Kanada suunnittelee myös päästökaton asettamista öljy- ja kaasusektorille.
Hiilidioksidin hinnoittelu oli keskeinen teema myös valtiovarainministerien ilmastokoalition ministerikokouksessa.
”Toimin puheenjohtajana Glasgow’ssa YK:n ilmastokokouksen yhteydessä järjestetyssä valtiovarainministerien ilmastokoalition ministerikokouksessa, jossa käytettiin useita puheenvuoroja hiilen hinnoittelun edistämiseksi. Tätä ovat vaatineet myös monet yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt Climate Leadership Coalitionin ja sen kumppaneiden Call on Carbon -aloitteessa ilmastokokouksen alla. Hanke on erinomainen ja erittäin ajankohtainen”, toteaa valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Neuvottelujen toisella viikolla Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans piti CO2-hinnoittelua käsittelevän puheen, jossa hän kutsui muita talouksia yhteistyöhön EUn kanssa.
Yhteenvetona voidaankin todeta, että CO2-hinnoittelun suhteen saatiin aikaan selkeitä edistysaskeleita, joskaan sen rooli neuvotteluissa ja osana kansallisia politiikkoja ei ole vielä riittävällä tasolla. CLC yhteistyökumppaneineen jatkaa Call on Carbon -kampanjaa, kunnes asiaan saadaan tarvittava muutos.
Muita ilmastotoimia vauhdittavia aloitteita
Glasgow’n kokouksessa, kuten useissa aiemmissakin ilmastoneuvotteluissa, julkaistiin myös sektorikohtaisia hankkeita ja aloitteita. Laajimpia olivat yli 100 maan allekirjoittama Globaali metaanialoite ja yli 140 maan allekirjoittama Metsäkadon pysäyttämiseen tähtäävä aloite. Finanssisektorin ilmastoaloite, jossa suuri joukko pankkeja, sijoittajia ja vakuutusyhtiöitä, joiden hallinnoima varallisuus on yhteensä yli 130 biljoonaa dollaria, sitoutui vähentämään sijoitusportfolionsa hiilidioksidipäästöt nettomääräisesti nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä.
Merkittävä oli myös henkilö- ja kuorma-autoliikennettä koskeva aloite, jonka tavoitteena on lopettaa fossiilikäyttöisten polttomoottoriautojen myynti maailmanlaajuisesti viimeistään vuoteen 2040 mennessä. Aloitteen allekirjoittajiin lukeutuu yli 100 hallitusta, kaupunkia, osavaltiota ja yritystä.
Investoijia kiinnostavia olivat myös vähähiilisen teräksen ja betonin kysyntää kasvattava aloite sekä ilmastoneutraalien meriliikennereittien aloite.
Positiivisena yllätyksenä Kiina ja USA ilmoittivat julkilausumasta ilmastotoimien vahvistamiseksi tulevalla vuosikymmenellä. Lausumassa maat sitoutuivat tiedonvaihtoon ja lupasivat perustaa yhteisen työryhmän ilmastokriisin hillinnän ja hillintäkeinojen edistämiseksi.
Mitä seuraavaksi?
Glasgow’n COP26:n yhteydessä tehtiin myös useita uusia ilmastolupauksia. Tällä hetkellä maat, jotka tuottavat noin 90 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, ovat julkaisseet hiilineutraaliustavoitteet. Pääosa tavoitteista ajoittuu vuosille 2050, 2060 tai 2070. Climate Action Trackerin mukaan kuitenkin vain alle kymmenellä prosentilla hiilineutraaliustavoitteet ovat riittävällä tavalla osana maiden lainsääntöä ja ilmastopolitiikkoja. Tavoitteiden sisällyttäminen maiden lainsääntöön ja ilmastopolitiikkoihin on luontainen seuraava toimenpide ja auttaa myös investoijia ennustamaan tulevaa kehitystä.
”Hiilineutraaliustavoitteiden lisäksi 1,5C tavoite tulee tarvitsemaan merkittävästi uusia hiilinieluja ennen kaikkea 2050-2100 välillä, nielujen kokoluokka vastannee kumulatiivisesti tästä eteenpäin aiheutettuja päästöjä. Näin mittaviennielujen suhteen mikään maa ei ole tietojemme mukaan julkaissut riittävän konkreettisia pitkän aikavälin tavoitteita ja suunnitelmia. Eli edessä on vielä erittäin suuri urakka riittävien ilmastotavoitteiden ja -politiikkojen aikaansaamiseksi. Hiilidioksidin hinnoittelu tulee olemaan keskeisessä roolissa sekä päästöjen vähentämisessä että nielujen kasvattamisessa”, toteaa CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen.
Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 4534881 ja Kari Mokko, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, kari.mokko@clc.fi, +358 40 7513281.
Recent Comments