Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ilmastolaki. Laissa säädettäisiin ilmastopolitiikan uusista tavoitteista, laajennettaisiin ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä koskemaan maankäyttösektoria sekä täsmennettäisiin sääntelyä muiltakin osin, jotta lain ohjausvaikutus vahvistuisi.
Uuden lain keskeisenä tavoitteena olisi varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Hiilineutraaliustavoite edellyttäisi, että vuonna 2035 raportoidut päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat olisivat tasapainossa siten, että päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin nielujen aikaansaamat poistumat. Vuoden 2035 jälkeen tähdättäisiin hiilinegatiivisuuteen vähentämällä edelleen päästöjä ja vahvistamalla hiilinieluja. Hiilineutraalius- ja hiilinegatiivisuustavoitteisiin sisältyisi myös hiilinielujen vahvistamisen tavoite. Lakiin lisättäisiin näiden tavoitteiden ohella vuodelle 2030 vähintään 60 prosentin päästövähennystavoite ja vuodelle 2040 vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite verrattuna vuoteen 1990. Voimassa olevaan ilmastolakiin sisältyvää vuoden 2050 80 prosentin päästövähennystavoitetta päivitettäisiin niin, että vuodelle 2050 asetettaisiin vähintään 90 prosentin, pyrkien 95 prosenttiin päästövähennystavoite.
Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä laajennettaisiin maankäyttösektoriin, joten uuden maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelusta ja sisältövaatimuksista säädettäisiin jatkossa ilmastolaissa. Uusi maankäyttösektorin suunnitelma tulisi laati vähintään joka toinen vaalikausi. Samanlainen aikajänne koskisi jatkossa myös sopeutumissuunnitelman valmistelua. Ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevaan sääntelyyn, kuten sisältövaatimuksiin, tehtäisiin myös muita tarpeellisia täsmennyksiä. Jatkossa suunnitelmien valmistelussa tulisi ottaa huomioon myös mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.
Pidämme lain tavoitteita saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä, sekä esitettyjä päästövähennystavoitteita koskien vuosia 2030, 2040 ja 2050 sekä hiilinielutavoitteiden selkeyttämistä hyvinä. On hyvä, että Suomi ilmastoratkaisuja kehittävänä maana on valtavirtaa edellä. Tavoitteiden selkeyttäminen sekä myös maankäyttösektorin mukaan ottaminen parantaa ennakoitavuutta.
Lakiesityksen pykälässä 11 säädetään pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja pykälässä 18 säädetään ilmastovuosikertomuksen sisällöstä.
Kotimaisten päästöjen ja poistumien kehityksen, päästövähennystoimenpiteiden riittävyyden ja muiden pykälissä mainittujen yksityiskohtien lisäksi ilmastosuunnitelmassa ja -vuosikertomuksessa tulisi mielestämme seurata myös tuonnin hiilijalanjälkeä, verifioitavissa olevien vientituotteiden hiilikädenjälkeä sekä ilmastotoimien investointi- ja työllisyysvaikutuksia.
Kansallista hiilikädenjälkeä kasvattamalla voimme toisaalta aidosti osallistua päästöjen vähentämiseen globaalillla tasolla ja toisaalta vahvistaa kotimaista hyvinvointia luomalla työpaikkoja kasvaville vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen markkinoille. Hiilikädenjäljen ja tuonnin hiilijalanjäljen raportointi ilmastovuosikertomuksessa antaisi uskoaksemme arvokasta tietoa poliittiseen prosessiin ja mahdollistaisi nykyistä kokonaisvaltaisemman ilmastojohtamisen.
Pykälässä 20 säädettäisiin Suomen ilmastopaneelista ja sen tehtävistä. Ilmastopaneeli olisi jatkossakin riippumaton asiantuntijaelin. Ilmastopaneelissa tulisi olla edustus eri tieteenaloilta. Näitä olisivat esimerkiksi luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet ja yleisesti ne tieteenalat, joissa tutkitaan ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen läheisesti liittyviä sektoreita kuten liikennettä, rakentamista, energiaa ja maankäyttöä. Paneelia nimitettäessä olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että eri tieteenalojen edustus on tasapainossa.
Koska ilmastonmuutostyön painopiste on siirtymässä nopeaan tahtiin ilmastoilmiön ymmärtämisestä sen hillinnän vaatimaan massiiviseen teolliseen ja koko yhteiskuntaa käsittävään transformaatioon, pidämme tärkeänä, että ilmastopaneelissa on riittävää taloudellista ja investointiosaamista. Tarvittaessa paneelin kokoonpanoa tulee kasvattaa.
Muut kommentit:
Climate Leadership Coalition edistää systeemisiä ilmastoratkaisuja, jotka ovat skaalattavissa teolliseen kokoluokkaan. Systeemisen markkinapohjaisen ratkaisun tulisi mm.:
I Varmistaa päästövähennykset ja mahdollistaa hiilinielut
II Luoda riittävä hinta hiilidioksidipäästöille ja houkutella tarvittavia investointeja ajoissa
III Varmistaa taloudellisesti tehokas kehitys, jossa halvimmat ratkaisut toteutetaan ensin
IV Olla ennakoitavissa pitkällä tähtäimellä ja kestää poliittiset valtamuutokset
V Olla säädettävissä tarpeen mukaan
VI Mahdollistaa hiilidioksidipäästöistä saatujen tulojen käyttö vauhdittamaan vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa ja vihreää liiketoimintaa
VII Mahdollistaa oikeudenmukaisen siirtymän kohti ilmastoneutraaliutta
Kun ilmastosuunnitelmia kehitetään, toivomme, että niitä arvioidaan yllä olevan kriteeristön mukaisesti.
Climate Leadership Coalition on Euroopan laajin ilmasto-businessverkosto. CLC on voittoa tavoittelematon yhdistys ja sen 87 jäsentä työllistävät maailmanlaajuisesti 520 000 ihmistä. CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo kattaa lähes 70 prosenttia Helsingin pörssistä. CLC:n jäsenet uskovat, että yhteiskunnan siirtyminen kohti kestävää taloutta ja kulutusta ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan myös taloudellisesti kannattavaa.
Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi, p. +358 50 4534881, Juha Turkki, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, juha.turkki@clc.fi, p. +358 45 3461925
Recent Comments