Climate Leadership Coalitionin vuosittainen kevätkokous järjestettiin 4. toukokuuta 2021 etäyhteyksien kautta covid-19-kokoontumisrajoitusten takia. Kevätkokouksen avasi pääministeri Sanna Marin.
”Toimialakohtaiset vähähiilisyyden tiekartat ovat yksi Suomen ilmastotoimien kulmakivistä. Paras tapa saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ei ole ylhäältä annetut määräykset, vaan alhaalta ylös tapahtuva strategioiden kehitys. Tiekartat muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden, ja olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, miten suomalainen teollisuus on tarttunut tähän haasteeseen. On Suomelle selkeä etu, että kaikki yhteiskunnan alat tukevat kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa”, pääministeri Marin totesi puheenvuorossaan.
CLC:n jäsenet ovat olleet mukana 12 tiekartan valmistelussa. Tiekarttoja on tehty kaikkiaan 13.
Kevätkokouksen johtajapaneelissa keskusteltiin tärkeimmistä toimista, joilla Suomi, Pohjoismaat, EU ja muut maat voivat siirtyä kohti ilmastoneutraaliutta.
”Pohjoismailla on mahdollisuus ottaa maailmanlaajuinen johtajuus kestävässä rahoitustoiminnassa, mikä parantaisi myös rahoituksen saatavuutta pohjoismaisille yrityksille. Meidän on muodostettava vahvempia yhteispohjoismaisia kumppanuuksia. Yhteensä 27 miljoonan ihmisen väestöpohja muodostaa Euroopan mittakaavassa merkittävän markkina-alueen. Yhteiset puitteet tärkeillä osa-alueilla, kuten julkisissa hankinnoissa, voisivat hyödyttää pohjoismaisia yrityksiä ja edistää innovaatioita kaikkialla Pohjoismaissa”, sanoi Norjan finanssialan toimitusjohtaja Idar Kreutzer.
”Pariisin sopimuksen vaatimusten täyttäminen vaatii politiikoiden ja investointien painopisteen siirtämistä pitkän aikavälin tavoitteista lyhyen aikavälin toimiin. Tarvittavan hiilestä irtautumisen mahdollistavat teknologiat ovat jo nyt käytettävissä ja kustannustehokkaita. Ja mikä parasta, energiasiirtymän kiihdyttäminen tuottaa paremman tuoton sijoitetulle pääomalle kuin toimettomuus”, kertoi Vestasin toimitusjohtaja Henrik Andersen.
”Jotta voisimme saavuttaa tavoitteena olevan 1,5 celsiusasteen lämpenemisrajan, meidän on lisättävä toimiamme moninkertaistamalla nykyiset julkiset ja yksityiset ilmastoinvestoinnit. Viime aikojen kokemukset osoittavat, ettei tämä välttämätön investointien kiihdyttäminen ole mahdollista, jollemme pysty antamaan merkittävää hinta- ja kustannussignaalia kaikille asiaan liittyville aloille. Ratkaisu tähän on markkinapohjainen mekanismi, joka tuottaa aidosti vaikuttavan hiilidioksidin hinnoittelun. Siihen tarvitaan vahvaa tukea kaikilta meiltä, jotka välitämme ilmastonmuutoksesta”, totesi Nokian ja Shellin entinen hallituksen puheenjohtaja ja CLC:n neuvottelukunnan jäsen Jorma Ollila.
”Tarvittavien innovaatioiden mittakaava on suurempi kuin mikään maailmassa aiemmin nähty. Se vaatii valtavan maailmanlaajuisen investointiohjelman ympäristöä säästävään infrastruktuuriin, tieteeseen ja teknologiaan”, sanoi SEB:n hallituksen puheenjohtaja ja CLC:n neuvottelukunnan jäsen Marcus Wallenberg.
”Vuoden 2015 Pariisin sopimuksen jälkeen vähähiilisten ratkaisujen kehitys on ollut nopeampaa kuin moni ymmärtääkään, ja se parantaa markkinasiirtymien mahdollisuuksia. Pariisin sopimuksen vaikutuksesta vähähiiliset ratkaisut voivat olla vuoteen 2030 mennessä kilpailukykyisiä aloilla, jotka vastaavat lähes kolmea neljäsosaa päästöistä – niiden osuus on nyt neljäsosa – ja odotettavissa on, että nouseva hiilidioksidin hinta on paras tapa edistää investointeja näihin ratkaisuihin. Näiden markkinasiirtymien parissa toimivat valtiot, yritykset ja sijoittajat luovat miljoonia työpaikkoja, vahvistavat yhteiskuntien häiriönsietokykyä ja samalla vähentävät päästöjä. Valistunut oman edun tavoittelu on nyt kannattavampaa kuin koskaan ennen”, sanoi SYSTEMIQ:n perustaja ja CLC:n neuvottelukunnan jäsen Jeremy Oppenheim.
Johtajapaneelin lisäksi CLC:n jäseneille kerrottiin keskeisiä päivityksiä ilmastonmuutoksen hillinnästä. Jeremy Oppenheim esitteli tuloksia raportista The Paris Effect: how the climate agreement is reshaping the global economy ja Euroopan parlamentin sekä CLC:n neuvottelukunnan jäsen Nils Torvalds valotti EU:n ilmastolain tilannetta. CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen sekä Hagainitiativin toimitusjohtaja Nina Ekelund kertoivat Call on Carbon -hankkeen nykytilasta. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Sitran yliasiamies ja CLC:n hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.
”Yksityisen sektorin rahoituksen tarve ja osallistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on suurempi kuin mitä yleisesti ajatellaan. Transformaation tekeminen sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla on menestyksekkään transition edellytys”, totesi Jyrki Katainen loppuyhteenvedossaan.
Kevätkokouksen virallisessa osuudessa todettiin, että vuoden 2020 syyskokouksen jälkeen CLC on hyväksynyt 17 uutta organisaatiojäsentä. 4. toukokuuta CLC hyväksyi yhden uuden jäsenen, Combient Puren, joka auttaa yrityksiä nopeuttamaan siirtymistä vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen.
”Combient Pure on uusi aloite Combient-verkostolta, joka pyrkii varmistamaan siihen kuuluvien 30 johtavan pohjoismaisen yrityksen liiketoimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Pure on Combientin alusta koko arvoketjun laajuisten vähähiilisten ja kiertotalouden ratkaisujen yhteiseen kehittämiseen – autamme yrityksiä hyödyntämään kaiken potentiaalinsa ja olemaan edelläkävijöitä vähähiilisessä liiketoiminnassa ja kehittämään mullistavia ilmastoratkaisuja”, kertoo Combient Puren johtaja Marika Määttä.
CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen toivotti Combient Puren tervetulleeksi mukaan CLC:n toimintaan. Uusimman lisäyksen myötä CLC:n organisaatiojäsenien määrä on nyt 87 ja CLC:n asema Euroopan suurimpana yritysten ilmastoverkostona vahvistuu entisestään.
Lisätietoja antavat: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 453 4881, ja Kari Mokko, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, kari.mokko@clc.fi +358 40 751 3281.
Recent Comments