Presidentti Biden on kutsunut 40 maailman johtajaa virtuaaliseen ilmastohuippukokoukseen (Leaders Summit on Climate), jota hän isännöi 22. ja 23. huhtikuuta. Ilmastohuippukokous korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyttä ja sen taloudellisia etuja. Monet yritykset ja liike-elämän edustajat vaativat konkreettisia toimia erityisesti liittyen hiilidioksidin hinnoitteluun, joka on keskeinen väline tarvittavien investointien lisäämiseksi.
Huippukokouksessa keskitytään siihen, miten julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta saadaan liikkeelle hiilineutraaliussiirtymän edistämiseksi ja miten käänteentekevien teknologioiden kehittämistä voidaan kannustaa. Asialistalla on myös se, miten tulevaisuuden teollisuutta rakennetaan työpaikkojen luomista ja oikeudenmukaista siirtymää painottaen sekä miten heikommassa asemassa olevia maita autetaan selviytymään ilmastovaikutuksista.
Vaikuttava hiilidioksidin hinnoittelu on keskeinen työkalu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka sitä ei olekaan erikseen mainittu kokouksen esityslistalla. Lupaukset hyvistä aikeista eivät itsestään johda tarvittaviin oikea-aikaisiin toimiin. Hintojen ja ennen kaikkea hiilidioksidin hinnan ennakointi on keskeistä, kun päätetään hiilineutraaliuteen johtavista investoinneista energia-alalla, materiaaleissa, liikenteessä tai ruuan tuotannossa ja maankäytössä hiilen sidontaan. Suurin osa näistä investoinneista tulee yksityiseltä sektorilta.
Euroopan unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteiden investointitarpeet kuvastavat tilannetta hyvin. Euroopan komission tekemässä arviossa todetaan, että EU:n on investoitava vuosittain 350 miljardia euroa enemmän seuraavan vuosikymmenen aikana kuin se on investoinut menneen vuosikymmenen aikana. Kumulatiivinen lisäinvestointitarve vuosille 2021–2030 olisi näin ollen 3 500 miljardia euroa. Käyttämällä 37 prosenttia 750 miljardin euron Next Generation EU -varoista (277 miljardia euroa) Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin katetaan noin kahdeksan prosenttia seuraavan vuosikymmenen lisäinvestointitarpeista. Tämän lisäksi julkisella sektorilla on muitakin tapoja investointien tekemiseen ja siihen kannustamiseen, mutta investointitarpeen suuruus ja tarve uudistaa koko teollisuuden kenttä edellyttävät, että suurimman osan investoinneista on tultava yksityiseltä sektorilta.
Kaikki suuret maailmantaloudet – EU, Yhdysvallat ja Kiina – ovat sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraaliutta koskevat tavoitteensa vuosisadan puoliväliin mennessä. Ilmastoneutraaliutta koskevia tavoitteita itselleen on asettanut joukko maita, joiden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 65 prosenttia ja maailman taloudesta noin 70 prosenttia, mutta investoinnit puhtaisiin ratkaisuihin ovat edelleen liian vähäisiä. Tavoitetason on oltava noin viisinkertainen, jotta se vastaa 1,5 °C:n raja-arvoa.
Tärkein syy alhaiselle investointitasolle on kasvihuonekaasujen vaikuttavan hinnoittelun puute. Tällä hetkellä kasvihuonekaasujen – sisältäen hiilidioksidin ja mm. metaanin – hinnoittelua koskevat järjestelmät kattavat vain noin 22 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Asetetut hintatasot eivät useimmissa aloitteissa ole tuoneet haluttua vaikutusta. Maailmanlaajuisesti jaettavat suorat fossiilisten polttoaineiden tuet ovat noin kymmenen kertaa tästä hinnoittelusta saatavia tuloja suuremmat, ja ilmastonmuutoksen ja fossiilisten päästöjen välilliset kustannukset ovat puolestaan kymmenen kertaa suurempia kuin nämä tuet. Viimeisten viiden vuoden aikana kasvihuonekaasujen hinnoittelun kattavuus on lisääntynyt alle kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa.
Useat elinkeinoelämän järjestöt, kuten European Round Table for Industry, yhdysvaltalainen Business Roundtable ja Institute of International Finance (IIF) sekä rahoitusalan johtavat ryhmittymät, ovat äskettäin vaatineet markkinalähtöistä hiilidioksidin hinnoittelua.
Kolmen pohjoismaisen ilmasto-businessverkoston helmikuussa käynnistämä uusi aloite Call on Carbon kerää tukea hiilidioksidin hinnoittelulle eri puolilta maailmaa. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana Climate Leadership Coalitionin (Suomi), Hagainitiative (Ruotsi) ja Skift Business Leaders (Norja) käynnistämään kampanjaan on liittynyt jo yli sata allekirjoittajaa: muun muassa johtajat Kansainvälisestä kauppakamarista, joka edustaa 45 miljoonaa yritystä, Copa-Cogecasta, joka edustaa 22 miljoonaa maanviljelijää ja maatalousosuuskuntaa EU:ssa, We Mean Business-koalitiosta, jonka jäsenten markkina-arvo on lähes 25 biljoonaa dollaria ja Euroopan teknologiateollisuutta edustavasta Orgalimista, joka koostuu 770 000 yrityksestä. Suomalaisia allekeirjoittaneita ovat ovat mm. EK:n, MTK:n, Akavan, Teknologiateollisuuden, Kemianteollisuuden, Energiateollisuuden ja Finanssialan johtajat.
Allekirjoittajat kehottavat hallituksia
- tukemaan nettonollatavoitteitaan vaikuttavilla, vakailla, luotettavilla ja käyttötarkoitukseensa sopivilla hiilidioksidin hinnoitteluvälineillä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, jotta nettonollapäästöt voidaan saavuttaa kustannustehokkailla investoinneilla
- yhdenmukaistamaan tarvittaessa omia hiilen hinnoitteluvälineitään vakaiden ja ennustettavien investointiympäristöjen luomiseksi
- viimeistelemään Pariisin ilmastosopimuksen 6. artiklan mukaiset kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevat säännöt kustannustehokkaiden hillitsemistoimien tukemiseksi, tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi ja hiilivuodon minimoimiseksi mahdollistaen samalla myös tavoitetason noston.
Vuosi 2020 oli yksi kolmesta ennätyslämpimästä vuodesta hipoen vuoden 2016 huippulukemia. Maailman ilmatieteen järjestö WMO on varoittanut, että saatamme ylittää 1,5 °C:n rajan jo vuonna 2024 ja silti kansallisesti määritellyt panokset (NDC) Glasgow’n ilmastohuippukokouksen (COP26) edellä ovat riittämättömät.
Olemme vain yhden investointisyklin päässä vuodesta 2050. Jos hiilidioksidin hinnoittelussa ei tapahdu merkittävää muutosta, emme saa ajoissa tarvittavia investointeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kun hiilidioksidin hinta on riittävällä tasolla, se motivoi välittömään ja pitkän aikavälin muutokseen sekä antaa vahvan signaalin vähähiilisten investointien tueksi.
Uskomme, että aika on nyt oikea. Johtajien ilmastohuippukokouksen on otettava hiilidioksidin hinnoittelu huomioon, ja EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen sekä muiden samanmielisten maiden on tehtävä asiassa yhteistyötä ja johdettava muutosta. Tällä tuettaisiin Glasgow’n ilmastohuippukokouksen pyrkimyksiä, jolloin se voisi olla sykäys todelliselle muutokselle.
Call on Carbon -aloite on saanut jo kansainvälistä huomiota myös mediassa. Muun muassa Forbes, Dagens Industri Ruotsista ja E24 Norjasta ovat uutisoineet hankkeesta.
Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 4534881, Nina Ekelund, toimitusjohtaja, Hagainitiative nina.ekelund@hagainitiativet.se +46735022464 ja Bjørn K. Haugland, toimitusjohtaja Skift, bjorn@skiftnorge.no +4797687315
Recent Comments