Climate Leadership Coalitionin mielestä EU-komission tiedonanto Stepping up Europe’s 2030 climate ambition – 2030 Climate target plan sisältää useita vähähiilisiä investointeja edistäviä signaaleja mutta sitä tulisi edelleen vahvistaa hiilibudjetilla.

Komission suunnitelma korostaa huomattavaa investointitarvetta ja arvioi että esitetyn 55 prosentin vähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää kuluvalla vuosikymmenellä 350 miljardin euromn vuotuisia lisäinvestointeja verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Yhteenlaskettu tarve lisäinvestoinneille vuosina 2021-2030 olisi siten 3500 miljardia euroa. Valtaosan näistä investoinneista tulee olla peräisin yksityiseltä sektorilta, koska julkisen sektorin roolin jää lähinnä siirtymän tukijaksi Esimerkiksi komission esittämä 37%:n osuus EU:n uudesta 750 miljardin euron elpymisvälineestä (NextGenerationEU), eli 277 miljardia euroa, vastaa noin kahdeksaa prosenttia lisäinvestointien tarpeesta ensi vuosikymmenellä.

Keskeiset kysymykset pohdittaessa investointeja yritystasolla ovat:

  1. Onko uusille tuotteille riittävä kysyntä ja markkinat?
  2. Johtaako uusi investointi kannattavaan liiketoimintaan?
  3. Onko olemassa riittävä julkinen tuki uusien tuotteiden tai prosessien kehittämiseen riittävän nopealla aikataululla?

Uusien tuotteiden kysyntä. Komission suunnitelma korostaa tarvetta luoda kysyntäperusteisia politiikkatoimenpiteitä päästöttömille ja vähäpäästöisille teknologioille sekä kehittää markkinoita vähäpäästöisille tuotteille. CLC pitää tätä ensisijaisen tärkeänä ja ajankohtaisena johtuen erityisesti vetytalouteen ja Power-To-X ratkaisuihin sekä biomateriaaleihin perustuvien uusien tuotteiden viimeaikaisesta kehityksestä.

Lisäksi CLC esittää, että julkisia hankintoja tulisi käyttää kysynnän vauhdittajana uusille tuotteille ja hiilijalanjäljen käyttöä kehittää hankinnan kriteerinä. Hiilijalanjäljen käytön kehittäminen olisi erinomaisen tärkeä myös kuluttajatuotteita ajatellen edistäen ilmastoystävällisten tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Liiketoiminnan kannattavuus. Komission suunnitelma korostaa päästöoikeuden hinnan merkitystä vähähiilisten investointien ajurina sekä esittää EU:n päästökaupan laajentamista. Tämän lisäksi suunnitelma hahmottelee vaihtoehtoisia päästöoikeuksien huutokauppatulojen käyttötapoja siirtymää nopeuttaviin tarkoituksiin, esimerkiksi tukemaan alimpien tuloluokkien kotitalouksia työn verotusta alentamalla. Perustamisestaan lähtien CLC on korostanut, että riittävän ja ennustettava päästöoikeuden hinta on vähähiilisten investointien paras ajuri. CLC tukee näitä komission tiedonannon esityksiä.

Parantaakseen ennustettavuutta lähes 100 yritystä, kaupunkia ja yliopistoa, liiketoiminta verkostoa ja yhdistystä ehdotti Euroopan unionia ottamaan käyttöön sitovan hiilibudjetin – jäljellä olevan enimmäismäärän CO2 ekvivalentteja kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä – ja asettamaan vuotta 2050 koskevan tavoitteen hiilineutraaliudesta sekä yhdenmukaistamaan vuosien 2030 ja 2040 tavoitteet tämän kanssa. Hiilibudjetti loisi hyvän perustan myös päästökaupan laajentamiselle selkeyttämällä hiilidioksidimarkkinan pitkän aikavälin näkymiä ja siten vahvistaen EU:n päästökaupan roolia pääasiallisena politiikka instrumenttina.

Investointipäätökset riippuvat yksityisen sektorin luottamuksesta keskeisten eurooppalaisten instituutioiden kykyyn tehdä vaikuttavia päätöksiä. Läpinäkyvä hiilibudjetti vahvistaisi keskinäistä luottamusta yksityisen sektorin ja EU:n instituutioiden välillä. CLC on tyytyväinen siihen, että EU-parlamentin ympäristökomitea tukee hiilibudjetin käyttöönottoa. Toivomme komission, neuvoston ja koko parlamentin tukevan hiilibudjettia.

Kehitysajan tuki. On useita olemassa olevia ja uusia kanavia – Horizon Europe, Innovaatiorahasto, InvestEU-ohjelma, Modernisaatiorahasto, Oikeudenmukaisen Siirtymän rahasto, Euroopan alueellinen kehitysrahasto, Koheesiorahasto ja Euroopan Sosiaalirahasto, NextGenerationEU rahaston lisäksi – tukea tutkimusta, kehitystä ja kaupallistamista. CLC näkemyksen mukaan nämä mekanismit kattavat verrattain hyvin alkuvaiheen kehitystuen, mutta ottaen huomioon tarvittavan muutoksen mittavuuden, näitäkin mekanismeja on syytä vahvistaa.

On myös tarpeen nopeuttaa vähähiilisten teollisten ratkaisujen kaupallistamista. CLC kannustaa kokeilemaan uuden tyyppisiä lähestymistapoja, kuten Carbon Contracts For Difference-mekanismia ja soveltamaan niitä mahdollisuuksien mukaan laajemmin.

2030 Climate Target Plan tiedonanto sisältää useita muitakin erinomaisia esityksiä. Eräs alue jota myös CLC on pohtinut on maankäytön rooli ja biotalous. Sektorin rooli ennen vuotta 2050 on tärkeä, mutta sen jälkeen jopa dominoiva, kun valtaosa sekä kasvihuonekaasu päästöistä ja että nieluista on peräisin tältä sektorilta.

Komission tiedonanto pitää tarkoituksenmukaisena maa- ja metsätalouden sekä maankäyttösektorin yhdistämistä omaksi sektorikseen, jolloin sille luotava politiikkakehikko kattaisi kaikki sektorin päästöt ja nielut sekä mahdollistaisi sektorin päästöneutraaliuden. Sektori edesauttaisi myös EU:n pääsemistä nettonegativiiseksi vuoden 2050 jälkeen. Keskeisinä toimenpiteinä tiedonanto mainitsee kestävämmän metsänhoidon, metsittämisen ja metsänviljelyn, maaperän kestävän hoidon, muutokset ruokavaliossa sekä puubiomassan kasvattamisen peltoviljelymailla muun muassa biokaasun ja -polttoaineiden raaka-aineeksi. Lisäksi tiedonanto esittää sertifiointijärjestelmää hiilinieluille sekä kannustimia hiilidioksidin sidontaan. CLC tukee näitä aloitteita. Johtuen maankäyttösektorin muutosten pitkistä aikaviiveistä näiden mekanismien kehittäminen tulisi aloittaa ajoissa.

Tämän lisäksi suunnitelma esittää järjestelmää vähähiilisten materiaalien sertifiointiin. CLC pitää elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) laajentamista eri materiaaleihin tärkeänä, sillä biomateriaalien substituutiopotentiaali on huomattava. CLC korostaa myös kannustinjärjestelmän tarvetta materiaalisubstituutioihin.

Lopuksi suunnitelma korostaa että EU:n tukee johtaa jatkossakin esimerkin avulla johtamista ja sen tulee käyttää poliittista vipuvoimaa edistääkseen globaalia muutosta sekä löytääkseen soveltuvia alliansseja yhteistyölle. Asema maailman suurimpana kauppayhteisönä tarjoaa hyvät lähtökohdat tässä suhteessa. CLC tukee täysin tätä näkökohtaa.

Yksi keskeinen näkökohta jota tiedonanto ei mainitse on EU:n ”kokonaisilmastovaikutus”. Kun tiedämme alueellisten päästöjen lisäksi tuonnin hiilijalanjäljen ja viennin hiilikädenjäljen, voisimme myös raportoida tämän kokonaisuuden systemaattisemmin.  CLC toivoo että tämä näkökohta huomioitaisiin osana Green Dealia.

Yhteenvetona toteamme, että pidämme komission 2030 Climate Target Plan erinomaisena ja kiitämmekin komissiota yksityisen investoijan näkökulman huomioimisesta. Yksityisten investoijien päätökset tulevat ensi vuosikymmenellä ratkaisemaan saavutammeko Green Dealin asettamat tavoitteet. Olemme vain yhden investointisyklin päässä vuodesta 2030. CLC tukee tämän tiedonannon mukaisen suunnitelman viemistä eteenpäin yhdessä komission, parlamentin ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Ilmastonmuutoksen edetessä tämä on todennäköisesti viimeinen mahdollisuus saattaa poliittinen viitekehikko riittävän kannustavaksi tarvittaviin muutoksiin.

Climete Leadership Coalition on jäsenmäärältään EU:n suurin ilmasto-businessverkosto. Jäsenistöön kuuluu 73 organisaatiota, jotka työllistävät yli 400 000 ihmistä ympäri maailmaa. CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo kattaa lähes 70 prosenttia Helsingin pörssin markkina-arvosta. Verkoston jäsenet uskovat, että yhteiskunnan siirtyminen kohti kestävää taloutta ja kulutusta on mahdollinen ja taloudellisesti kannattavaa.

Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi, p. 050 453 4881