Ilmastonmuutoksen liiketoimintaratkaisuja kehittävä Climate Leadership Coalition liittyy Euroopan puhtaan vedyn allianssin (The European Clean Hydrogen Alliance) jäseneksi, käynnistää Power-to-X-haasteen ja perustaa haasteen kehitysyhteisöksi sektori-integraatioteemaryhmän.

“P2X-teknologialla tulee olemaan merkittävä rooli energiajärjestelmän ja teollisen tuotannon uudistamisessa päästöttömiksi ja jo olemassa olevien ratkaisujen täydentäjänä. P2X-teknologialla voidaan sähkön avulla tuottaa mm. vetyä, jonka avulla voidaan edelleen tehdä vähähiilistä terästä, liikenteen polttoaineita, lannoitteita ja muita kemikaaleja ja proteiineja. Sektori-integraatiolla ja vedyn tuotannolla tulee olemaa keskeinen rooli EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Haasteen tavoitteena on saattaa esiselvitysvaiheeseen teollisen mittakaavan P2X-projekteja. Ensimmäisenä hankkeena kehitetään Power-To-Fuel-hanketta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa laajamittaisen synteettisten polttoaineiden tuotannon mahdollisuuksista liikennesektorin tarpeisiin Suomessa”, kertoo CLC:n toimitusjohtaja Jouni Keronen.

Teemaryhmä pyrkii tuomaan esiin sektori-integraation mahdollistamia päästövähennystoimia ja liiketoimintamahdollisuuksia CLC:n jäsenille ja kumppaneille. Ryhmä kokoaa myös arvion sektori-integraation pitkän aikavälin mahdollisuuksista sekä politiikkatoimista, joilla kehitystä voisi vauhdittaa. CLC ilmoitti hankkeesta tiistaina järjestämässään webinaarissa, jossa käsiteltiin sektori-integraatiota, vetytaloutta ja hiilettömän teräksen valmistusta EU:n, Saksan ja Suomen suunnitelmien pohjalta.

Webinaarissa puhuivat EU:n komission sektori-integraatio strategian valmistelua johtanut johtaja Antonio Lopez-Nicolas, Fortumin Saksan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Peter Röttgen, SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen, St1 Nordicin vastuullisuusjohtaja Timo Huhtisaari ja Hydrogen Europen pääsihteeri Jorgo Chatzimarkakis.

Tapahtuman puhujien tärkeimmät viestit on esitetty alla.

Peter Röttgen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Saksa, Fortum: “Uusi vetystrategia on selkeä signaali siitä, että vedyllä tulee olemaan hyvin merkittävä rooli Saksan energiasiirtymässä. Saksan hallitus pitää tärkeänä myös vetyteknologiaan liittyvää innovaatio- ja vientipotentiaalia. Tarve puhtaalle vedylle on merkittävä, erityisesti teollisuuden päästöjen vähentämiseksi, eikä maan oma tuotanto tule kattamaan kysyntää. Tämän vuoksi Saksan vetystrategia perustuu osittain myös vedyn tuonnille, mikä kiinnostanee Suomea vedyn tuottajana. Saksa suunnittelee ottavansa ensimmäiset 5 gigawattia päästötöntä vetykapasiteettia käyttöön vuoteen 2030 mennessä ja toiset 5 gigawattia vuosina 2035–2040. Ensivaiheessa vedyn käyttö alkaa teollisuudessa. Maan hallitus tukee markkinan kasvua yhdeksän miljardin euron elvytyspaketilla.”

Harri Leppänen, ympäristöjohtaja, SSAB: “Jotta HYBRIT-projektimme menestyisi, hiilidioksidin hinnan tulee olla riittävän korkea ja ennustettava pitkällä aikavälillä ja globaalin hiilidioksidimarkkinan luomisen tulee olla keskeinen poliittinen tavoite. On tärkeää varmistaa uusiutuvan sähkön saatavuus ja kriittisen infrastruktuurin rakentaminen vedyn tuotannon ja varastoinnin osalta. Tekninen haaste on valtava ja edellyttää taloudellista tukea, kuten EU-rahoitusta ja riskien jakamista. On myös ratkaisevan tärkeää kehittää vähähiilisten tuotteiden markkinoita esimerkiksi Carbon Contract for Difference ‑sopimuksen kaltaisilla mekanismeilla.”

Timo Huhtisaari, vastuullisuusjohtaja, St1 Nordic: ”Tarvittavat investoinnit ovat valtavia. Olemme alustavasti arvioineet, että 1,6 miljoonan hiilidioksiditonnin projekti, mikä vastaa noin 15 prosenttia liikenteen päästöistä Suomessa, vaatisi useiden miljardien investointeja. Näitä luultavasti tarvitaan Suomeen yksi tai kaksi lisää, ja Suomen liikenteen päästöt edustavat kuitenkin vain yhtä prosenttia EU:n liikenteen päästöistä. Tarvitsemme kehitystyöhön pitkän aikavälin arvion vähähiilisten nestemäisten polttoaineiden kysynnästä sekä EU:n laajuisen hiilimarkkinan. Lisäksi tarvitaan selkeyttä synteettisten polttoaineiden sääntelyyn, esimerkkeinä elinkaarin analyysi (LCA), sähkön lisäisyysvaatimukset, Power-to-Liquid-polttoaineiden ja kehittyneiden biopolttoaineiden tasavertainen asema tulevassa REDII-direktiivissä sekä rahoitustukea Power-to-Liquid-hankkeille Elvytysrahastosta (Recovery and Resilience Facility) ja Innovaatiorahastosta (Innovation fund).”

Jorgo Chatzimarkakis, pääsihteeri, Hydrogen Europe: “European Clean Hydrogen Alliancen tavoitteena on vetyteknologian merkittävä  käyttöönotto vuoteen 2030 mennessä.

European Clean Hydrogen Alliance tuo yhteen teollisuuden, valtiolliset ja paikalliset viranomaiset sekä kansalaisyhteisöt ja muut sidosryhmät. Se kytkeytyy vedyn arvoketjuun, kattaen uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn sen tuotannosta sen siirtoon liikenteen, teollisuuden, energiantuotannon ja lämmityksen käytettäväksi. Toivotamme CLC:n tervetulleeksi Allianssin jäseneksi.”

Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, +358 50 453 4881 ja Juha Turkki, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, +358 45 346 1925.