Ilmastoverkosto Climate Leadership Coalitionin mielestä EU:n Green Dealin toteuttamista COVID-19 pandemian vuoksi ei ole syytä hidastaa. Green Dealin tulisi päinvastoin muodostaa EU:n elvytystoimen-piteiden ydin. Euroopan komission odotetaan julkistavan tämän viikon aikana Green Recovery -suunnitelmansa, jonka pohjalta käynnistetään koronaviruksen aiheuttaman taloussokin merkittävät elvytystoimet.

Välittömien terveysvaikutusten lisäksi COVID-19 pandemia tullee johtamaan maailmanlaajuisen taantumaan kuukausia kestävien talouden rajoitustoimenpiteiden seurauksena. Toipuminen rajoitustoimenpiteistä tulee olemaan hidasta. Kansainvälinen työjärjestö ILO varoittaakin, että sadat miljoonat ihmiset voivat joutua työttömiksi kriisin seurauksena. 

Kansainvälinen energiajärjestö, IEA, ennakoi että COVID-19 pandemian vaikutus maailmanlaajuiseen energian kysyntään olisi seitsemän kertaa suurempi kuin vuoden 2008 finanssikriisiä seurannut kysynnän lasku. Maailmanlaajuinen energian kysyntä laski 3,8% vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Hiilen kysynnän lasku oli 8%, öljyn lähes 5% ja kaasun noin 2%. Myös sähkön kysyntä on laskenut huomattavasti talouden rajoitustoimenpiteiden seurauksena. Ainoastaan uusiutuvan energian tuotanto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä valmistuneen kapasiteetin käyttöönoton ja verkkoon pääsyn ensisijaisuuden seurauksena. Ilman lisätoimenpiteitä koronakriisin jälkeinen aika voi kuitenkinkin olla haastava vihreälle transformaatiolle. Heikentynyt energian kysyntä ja alhaiset polttoaineiden hinnat todennäköisesti heikentävät kannustimia vähäpäästöisiin investointeihin. 

Maailmanlaajuisten CO2 päästöjen odotetaan laskevan 8% vuonna 2020. Päästöjen arvioitu vähenemä, 2.6 Gigatonnia (Gt), on historian suurin mitattu vuotuinen vähenemä ja kuusi kertaa suurempi kuin edellinen  ennätys, 0.4 Gt, vuonna 2009. Kuten aiemmissa kriiseissä, talouden elpymistä seuraava päästöjen kasvu voi kuitenkin olla arvioitua päästöjen laskua suurempi ellei talouden elvyttämistoimenpiteitä kohdenneta selkeästi vähähiilisyyttä edistäviin kohteisiin. 

CLC ehdottaa EU:lle ja sen jäsenmaille:

  • Käyttämään soveltuvia hiilen hinnoittelumekanismeja turvaamaan olemassa olevan ja uuden päästöttömän energian tuotannon kilpailukyvyn ja vähentämään fossiilipolttoineiden halventuvien hintojen negatiivinen vaikutus. Tuloja voidaan käyttää rahoittamaan vihreää elpymistä.   
  • Olemassa olevien ja uusien puhtaiden ratkaisujen kysynnän kasvattamista muun muassa sekoitusvelvoitteiden, vähähiilisten tuotteiden hinnanerosopimusten (hiilivähäiset nestemäiset polttoaineet, kaasut ja materiaalit) ja hankinnan hiilijalanjälkivelvoitteiden avulla. Julkisilla hankinnoilla tulisi vauhdittaa päästöttömiä tuotteita, palveluja ja muita ratkaisuja.
  • Uusien sähköistämistä koskevien ratkaisujen ja synteettisten sekä biopohjaisten polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien käytön kehittämisen vauhdittamista teollisuudessa ja liikenteessä sekä uusien ruuan tuotantotapojen sekä luonnonmukaisten ilmastoratkaisujen kehittämistä.
  • Vahvistamaan vähähiilisyyden kannalta tärkeitä infrastruktuureja kuten suuren mittakaavan sähköistymisen mahdollistavia sähköverkkoja sekä etätyötä, kiertotaloutta ja teollista tehostamista varten tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria, ohjelmistoja sekä kuitu- ja langattomia verkkoja.
  • Investoimaan Green Dealin edellyttämän osaamisen vahvistamiseen. Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut että vuoteen 2030 mennessä siirtymä vähähiilisyyteen voi luoda EU:ssa noin 2 miljoonaa uutta työpaikkaa. 

CLC näkee vihreä elvytys ja Green Deal ovat hyviä mahdollisuuksia parantaa vaihtotasetta – kasvattaa työllisyyttä, vähentää fossiilisista polttoaineista aiheutuvia kustannuksia ja luoda uusia liiketoimintoja samalla, kun vähennämme kasvihuonekaasupäästöjä. 

Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition 050 453 4881 jouni.keronen@clc.fi