Lässähdys, pettymys, jopa katastrofi – näillä termeillä uutisoitiin Madridin pitkäksi venynyttä ilmastoneuvottelun tulosta. Myös Suomea ja EU:ta edustanut ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kommentoi mediassa, etteivät neuvottelut vastanneet riittävästi odotuksiin, kansalaisten huoliin ja tieteen vaatimuksiin. Maiden teot eivät ole lähelläkään Pariisin sopimuksen tavoitetta eli ilmastonlämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen, ja loppulausunnossa vaateet kiristämisestä jäivät toiveen tasolle.
EU:n ja Suomen päätavoitteena oli sopia Madridissa säännöistä kansainvälisten markkinamekanismien hyödyntämiseen Pariisin ilmastosopimuksen kaudella, ensi vuoden alusta alkaen. Suurin osa muusta sääntökirjasta nuijittiin läpi jo Katowicen ilmastokokouksessa Puolassa viime vuonna.
- Vaikka odotukset eivät täyttyneet, kokouksen lopputekstit eivät silti ole huonoja, vaan mahdollistavat kunnianhimoisen perusuran ja laskentajärjestelmän kansainväliselle markkinamekanismille, mikä ottaa huomioon myös kansalliset sitoumukset, kertoo hallitussihteeri ja EU-neuvotteluryhmän koordinaattori Karoliina Anttonen.
Kun mekanismit on suunniteltu oikein, vältetään esimerkiksi tuplalaskenta, eli ostaja ja myyjä eivät molemmat laskea edukseen samoja päästövähennyksiä.
- Esimerkiksi laskentasäännöille on jo suhteellisen valmis teksti, joka on kattava ja toimiva ja poikkeukset olisivat rajoitettuja.
Suomalaisyritysten tilannetta viivytys ei olennaisesti muuta, sillä EU ei kansainvälisiä mekanismeja lähitulevaisuudessa käyttäisi. Suomen intresseissä sen sijaan on EU:n päästökauppa. Kun päästöoikeuksien määrää vähennetään, niiden hinta nousee, ja samalla päästöjä tuottavan toiminnan kannattavuus heikkenee.
Seuraavan kerran neuvotteluja jatketaan virkamiesten kesken Bonnissa kesäkuussa, ja maiden tulee päivittää päästövähennyssitoumuksensa ennen Glasgow’ssa marraskuussa 2020 järjestettävää YK:n ilmastokokousta.
EU:LTA VAHVA VIESTI
Madridissa onnistuttiin päättämään myös toimista, jotka vahvistavat ilmastonmuutokseen liittyvien menetysten ja vahinkojen ehkäisyä ja käsittelyä. Rahoitusta ja muuta tukea pyritään lisäämään ja kanavoimaan tehokkaammin erityisesti haavoittuvimmille kehitysmaille ja pienille saarivaltioille. Lisäksi maat sopivat sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ilmastotyössä ja alkuperäiskansojen foorumin toimintaohjelmasta.
Euroopan unioni antoi Madridissa vahvan viestin, että on tosissaan rakentamassa talouttaan kestävälle pohjalle. EU-maiden johtajat sitoutuivat tekemään EU:sta ilmastoneutraalin 2050 mennessä ja Euroopan komissio julkisti Green Deal -tiekarttansa, jonka mukaan komissio pöytää jo maaliskuussa ehdotuksensa ilmastolaiksi.
- EU toimi hyvin neuvotteluissa osoittamalla avoimuutta keskustella eri vaihtoehdoista mutta myös vaatimalla korkeaa kunnianhimoa, kuvaa Anttonen.
Osa maista – mukaanlukien Suomi – julkisti myös yhteisen kunnianhimoisen San Jose Principles -asiakirjan kokouksen loppumetreillä. (Hyperlinkiksi: https://cambioclimatico.go.cr/press-release-leading-countries-set-benchmark-for-carbon-markets-with-san-jose-principles/)
- Yrityksillä on ilmastovaikuttamisessa tärkeä rooli vaatimalla esimerkiksi alihankkijoiltaan ja raaka-aineiden toimittajilta todellisia, uskottavia päästövähennyksiä. Suomalaisyritykset ovat jo vahvasti mukana vapaaehtoisilla markkinoilla, joten riippumatta lainsäädännön hitaasta etenemisestä, karavaani kulkee, kiittelee Anttonen.
MERKITTÄVÄ JOUKKO YRITYKSIÄ SITOUTUI 1,5 C ASTEEN TAVOITTEESEEN
Ilmastoneuvottelujen toisella viikolla merkittävä joukko – 177 yhteensä 36 maassa toimivaa yritystä, markkina-arvoltaan 2,8 biljoonaa euroa – julkisti sitoutuneensa 1,5C asteen tavoitteeseen ja liittyneensä YKn johtamaan kampanjaan.
- Ilmastonmuutoksen ratkaisut toteutuvat pääosin yksityisellä rahalla ja toimilla. Oli hyvä, että yritysmaailma näytti taas laajan sitoutumisensa ilmastotavoitteisiin. Tarvittavan investointitason nostamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä merkittäviä toimia ja näiden suhteen ensi vuoden Glasgowin ilmastokokous on kriittiisen tärkeä, toteaa toisella neuvotteluviikolla mukana ollut Climate Leadership Coalition (CLC) toimitusjohtaja Jouni Keronen.
Teksti: Unna Lehtipuu
Lisätietoja: Jouni Keronen (jouni.keronen at clc.fi)
Recent Comments