CLC:n syyskokous lokakuun kolmantena päivänä alkoi synkissä tunnelmissa, eikä pelkästään sateisen sään vuoksi. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas kertoi toinen toistaan karumpia faktoja ilmastonmuutoksesta. Kasvihuonekaasupitoisuudet ilmakehässä jatkavat kasvuaan tänäkin vuonna, ja 74 % arktisesta jääpeitteestä on sulanut kuluneen vajaan neljänkymmenen vuoden aikana. Viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin ja tämä vuosi näyttää tähän mennessä toiseksi lämpimimmältä. Harveyn ja Irman kaltaiset sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mikä aiheuttaa myös valtavia taloudellisia menetyksiä. Mikä pahinta, alamme lähestyä ilmaston lämpenemisessä jo 1,5 °C:en rajaa.
Toiveikkuus tilaisuudessa lisääntyi, kun IEA:n Laszlo Varro, Fortumin Per Langer ja Energiateollisuuden Jukka Leskelä visioivat tulevaisuuden energiajärjestelmää. Uusiutuvan aurinko- ja tuulienergian tuotanto lisääntyy. Syynä tähän kehitykseen eivät ole pelkästään tiukkenevat päästövaatimukset vaan uusiutuva energia alkaa olla jo halvin tapa tuottaa energiaa – erityisesti kun puhutaan aurinkoenergian tuotannosta päiväntasaajan ympäristössä. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) hitaan kehityksen vuoksi muita päästövähennyskeinoja tarvitaan.
Myös täällä meillä pohjoisessa tarvitaan koko energiajärjestelmän systeeminen muutos ja valitettavasti aurinkoenergian kausivarastointiin ei – ainakaan vielä – ole tarjolla kilpailukykyistä ratkaisua. Kysyntäjouston ja erilaisten varastointiratkaisujen rooli tulee olemaan erittäin merkittävä. Joustavuuteen kykenevät toimijat hyötyvät kilpailussa. Digitalisaation myötä energiaa tarjotaan palveluna. Ihmiset ovat kiinnostuneita sopivasta huonelämpötilasta, valaistuksesta ja siirtymisestä paikasta toiseen – eivät niinkään energian alkuperästä. Tavallista kuluttajaa motivoi helppous ja mukavuus – myös energianhankinnassa.
IEA:n skenaarion mukaan liikenne tulee olemaan ratkaisevassa roolissa päästöjä vähennettäessä. Älykkäät liikennejärjestelmät ja kehittyvät palvelut hillitsevät automäärän kasvua, ja liikenne tulee vuoteen 2060 mennessä perustumaan pääasiassa sähköautoihin. Liikenteen sähköistyminen integroi liikenteen energiamarkkinoihin, joten tulevaisuuden energia- ja liikenneratkaisuja kannattaa miettiä yhtenä kokonaisuutena. Rambolin Neel Strøbæk kertoi, että muun muassa Oslossa sähköautojen hankintaa on edistetty monin tavoin, kuten ilmaisella parkkeerauksella ja lauttamatkoilla sekä vapautuksella tietulleista.
Nykyinen vauhti ei riitä
Kuusikymmentä prosenttia maailman 500 suurimmasta sijoittajasta, joiden rahastojen arvo on yli 27 biljoonaa US dollaria, ottaa huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet tehdessään investointipäätöksiä. Ilmarisen Timo Ritakallio kertoi, että Ilmarisessa vastuullinen sijoittaminen on integroitu kiinteäksi osaksi investointipolitiikkaa ja yhtiön strategiaa ja prosesseja. Investointipäätökset tehdään yritysten vastuullisuusluokitusten mukaan, mikä palvelee myös riskienhallintaa. Ilmarinen sai korkeimman mahdollisen AAA-luokituksen AODP:n globaalissa ilmastoindeksissä ja oli yhdeksänneksi paras 500 sijoittajasta maailmanlaajuisesti.
SKF on ollut edelläkävijä positiivisen hiilikädenjäljen kehittämisessä ja taloudellisten tavoitteiden asettamisessa BeyondZero-liiketoiminnalle. Sen lisäksi, että SKF on vähentänyt tuotantonsa, raaka-aineidensa ja kuljetustensa päästöjä, yhtiö tähtää BeyondZero-konseptllaan vieläkin pidemmälle kuin hiilineutraaliuteen auttamalla asiakkaitaan vähentämään päästöjään, kertoi Erik Nelander.
Jo nyt tarjolla on paljon käyttökelpoisia mahdollisuuksia vähentää päästöjä. Vaikka maat ja yritykset tekevät päästöjenvähennystoimia, vauhti on vielä aivan liian hidas. Kansalaisten kasvava halukkuus maksaa puhtaista ratkaisuista voi nopeuttaa muutosta. VTT:n Antti Vasara esitteli matkapuhelinmarkkinoilla tapahtuneita nopeita muutoksia, ja totesi, että markkinat mullistavaa disruptiota on vaikea havaita etukäteen – usein sen huomaa vasta, kun se on jo tapahtunut. Yritysten, jotka haluavat ymmärtää disruptiota, kannattaa etsiä ensimmäisiä merkkejä tuotonjaon muutoksista.
Sari Siitonen
CLC:n kehitysjohtaja
sari.siitonen(a)clonet.fi
Recent Comments