Globaalin aurinko- ja tuulienergian hintojen lasku on niin nopeaa, että Pohjoismaiden on reagoitava siihen säilyttääkseen kilpailukykynsä ja energiaa paljon tarvitsevan teollisuutensa. Hintojen lasku vauhdittuu seuraavina vuosikymmeninä aurinkoenergian toimiessa globaalin energiavallankumouksen moottorina.
Näin sanoo Fortumin johtoryhmän jäsen ja yhtiön Technology and New Ventures -toiminnasta vastaava Per Langer. Hän on toiminut myös pitkään Fortumin Ruotsin maajohtajana. Langer kertoi näkemyksistään Helsingissä 16.8. Climate Leadership Coalitionin järjestämässä tilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui parikymmentä CLC:n energiaryhmän jäsentä ja kutsuttuja asiantuntijoita.
Langerin mukaan energia-alan asiantuntijoiden maltillisten konsensusarvioiden mukaan Espanjassa tuulienergia maksaisi vuonna 2030 enää 45 euroa/MWh ja aurinkoenergia 30 euroa/MWh. Yhdysvalloissa vastaavat luvut olisivat 32 euroa/MWh ja 26 euroa/MWh. Ennusteet ovat siinä mielessä konservatiivisia, että jo tänä vuonna Yhdistyneissä Arabiemiraateissa aurinkovoimalan huutokaupassa päästiin alle 27 euroa / MWh hintatasoon.
Langerin mielestä Pohjoismaiden tulisikin arvioida energiapolitiikkansa uudelleen. Keskeinen kysymys on, millä keinoilla vastaamme ”etelän” haasteeseen. ”Pohjoismaissa pitäisi lisätä tuulienergian kapasiteettia, koska siinä kansainvälinen kilpailukykymme on suhteellisesti parempi kuin aurinkoenergiassa. Sään kausivaihtelumme suosivat tuulienergiaa”, hän sanoo.
Tätä puoltavat energia-alan asiantuntijoiden arviot, joiden mukaan tuulisähkön hinta Ruotsissa laskisi nykyisestä 50 eurosta enää 36 euroon/MWh 2030 mennessä 7% korolla (WACC). Aurinkosähkön hinta laskisi ennusteitten mukaan vastaavasti 92 eurosta 52 euroon / MWh.
Vanha tuotantomääriin nojaava energiapolitiikka ei toimi jatkossa. Tarvitaan kysyntään joustavasti reagoivaa energiakapasiteettia. Pohjoismaiden tulisi hänen mukaansa lisätä myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, ottaa lisää vesisähkökapasiteettia käyttöön ja tuoda joustoja energian käyttöön kuluttajien avulla. Energiainvestoinneissa tulisi tavoitteena olla kapasiteetin eikä energiantuotantomäärän lisääminen.
Fortumin energiavisionäärinä pidetty Langer arvioi että mikäli Ruotsissa 10 000 MW ydinvoimaa haluttaan korvata, pitäisi lisätä tuulivoimakapasiteettia 10 000 megawatilla, vesivoimakapasiteettia 2 500 megawatilla ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa 1 000 megawatilla. Tämän lisäksi tarvitaan kysyntäjousto- ja varastointikapasiteettia 2000 megawattia ja lisää kaasuturbiineilla toteutettua reservituotantoa sekä Pohjoismaista yhteistyötä.
Ruotsissa viisi puoluetta kahdeksasta on hyväksynyt suunnitelman, jonka mukaan maa lopettaisi kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytön sähköntuotannossaan vuoteen 2040 mennessä ja luopuisi samalla ydinvoimasta.
Viiden puolueen joukossa ovat sosiaalidemokraatit, maltillinen kokoomus, ympäristöpuolue, keskusta ja kansanpuolue. Puolueiden on tarkoitus esitellä tarkempi suunnitelma hankkeestaan ensi vuoden tammikuussa.
”Ruotsi haluaa olla edelläkävijä ja toteuttaa oman ”energiewendensä”, Langer sanoo.
Langer pitää biomassojen energiakäyttöä käyttökelpoisena ratkaisuna siirtymäkauden aikana, mutta lopulta niiden käytön painopisteen tulisi olla biokemikaaleissa. Fortum on itsekin rakentanut Tukholmaan biomassoihin ja jätteiden energiakäyttöön nojaavan ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon. Tukholman lämpöenergiasta jo yli 75 prosenttia saadaan uusiutuvasta energiasta.
Recent Comments