CLC:n syyskokous 20.9.2019 Hiilikädenjälkeä kasvattamalla kohti nollapäästötavoitetta

CLC:n syyskokous järjestettiin Nollapäästöpäivän aattona 20.9. Nesteen pääkonttorissa Espoossa. Paikalle oli saapunut noin 70 jäsenorganisaatioiden edustajaa käynnistämään Nollapäästöpäivän viettoa ja juhlistamaan CLC:n 5-vuotispäivää.

Kokous alkoi juhlallisissa tunnelmissa. Heti kakkukahvien nauttimisen jälkeen UNFCCC:n pääsihteeri Patricia Espinosa onnitteli videotervehdyksen välityksellä CLC:tä hienoista kansainvälisistä saavutuksista ilmastotyön hyväksi ja toivoi menestyksekkään yhteistyön jatkuvan myös tulevaisuudessa. Espinosan pääviesti oli, että meidän on toimittava nyt, nopeasti ja yhdessä, jotta meillä on mahdollisuus pysäyttää ilmastonmuutoksen eteneminen ajoissa.


Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa Eurooppaan

Ympäristö- ja ilmastoministerin valtiosihteeri Terhi Lehtonen kertoi hallituksen ilmastopolitiikasta. Suomen uusi hallitus on asettanut ilmastotoimien toteuttamisen ja Pariisin sopimuksen 1,5C-tavoitteen tavoittelun ohjelman ytimeen. Hallitus on sitoutunut ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin päästöjen vähentämisen nopeuttamiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä varmistaakseen, että Suomi on ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen fossiiliton hyvinvointiyhteiskunta. Keinoina tavoitteen saavuttamiseksi Lehtonen mainitsi muun muassa luopumisen kivihiilen käytöstä vuoteen 2029 mennessä sekä fossiilisen lämmitysöljyn käytöstä vuoteen 2030 mennessä, turpeen energiakäytön vähentämisen, sekä energia- ja liikenneverotuksen uudistamisen hiilineutraalius-tavoitteen mukaiseksi. Kotimaisen ilmastotoimien lisäksi hallitus pyrkii ajamaan kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita ja politiikkatoimia EU-tasolla. 

Seuraavaksi Jouni Keronen esitteli CLC:n reilu viikko sitten antamaa julkilausumaa, jossa niin ikään vaaditaan EU:lta kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita ja ehdotetaan koko Euroopan kattavaa systeemistä ja markkinapohjaista ratkaisua tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkilausuman keskeinen sisältö on, että EU:n tulisi asettaa nollapäästötavoite viimeistään vuodelle 2050 sekä pystyä sopimaan sitovasta hiilibudjetista niille päästöille, jotka EU-alueella voidaan vielä päästää ilmakehään ennen vuotta 2050. Päästövähennystoimet ja hiilinielut on mitoitettava niin, että vuodelle 2050 asetettuun tavoitteeseen päästään. Lisäksi vuosien 2030 ja 2040 välitavoitteet on päivitettävä ja sovitettava yhteen nollapäästötavoitteen kanssa. 


Suomella loistavat edellytykset kasvattaa hiilikädenjälkeä

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää uusien innovaatioiden kehittämistä ja investointeja puhtaisiin teknologioihin. Nesteen vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen kertoi Nesteen muutoksesta öljynjalostukseen keskittyneestä yhtiöstä maailman suurimmaksi uusiutuvan dieselin tarjoajaksi. Neste MY uusiutuva diesel on hieno esimerkki siitä, kuinka suomalaisyhtiöiden kehittämien tuotteiden avulla on mahdollista vähentää päästöjä myös Suomen rajojen ulkopuolella. Neste MYn positiivinen hiilikädenjälki oli noin 7,9 miljoonaa tonnia vuonna 2018. Tämä on suuri luku, sillä se vastaa 14 % Suomen alueellisista kasvihuonekaasupäästöistä, ja Neste on luvannut auttaa vähentämään asiakkaidensa kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain 20 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä.

Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäen mukaan Suomesta löytyy vähintään kymmenen tai ehkä jopa useita kymmeniä sellaisia innovaatioita, joilla kansainvälisesti levitettynä voisi olla merkittävä rooli ilmastohaasteen ratkaisussa. Isomäki on kerännyt näitä esimerkkejä uusimpaan kirjaansa ”Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen”.  Monet kirjassa esitellyistä teknologioista tarjoavat ratkaisuja kaikkein vaativimpiin pullonkauloihin ja haasteisiin matkalla kohti ympäristön kannalta kestävää taloutta. Nesteen ohella Isomäki nostaa esiin muitakin suomalaisyrityksiä, joilla voi merkittävä rooli ilmasto-ongelman ratkaisussa: CLC:n jäsenyrityksistä esimerkiksi Fortum, Outotec, StoraEnso ja Wärtsilä sekä useita lupaavia startup-yrityksiä.


Kuluttajien valintojen merkittävyys esillä Nollapäästöpäivänä

Vaikka kulutuksessa on tapahtunut päästöjen irtikytkentää taloudellisesta kasvusta, kokonaiskuva on huolestuttava. Teknologinen ja rakenteellinen muutos ei ole ollut riittävän nopeaa, jotta se taittaisi kulutusmenojen kasvun vaikutusta”, sanoo kehittämispäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta. Suomen kulutusperäiset päästöt olivat vuonna 2015 kaiken kaikkiaan 33 prosenttia suuremmat kuin Suomen alueperäiset eli viralliset kasvihuonekaasupäästöt. Kotitalouksien kulutuksen päästöt eivät ole laskeneet 2000-luvulla.

CLC:n jäsenorganisaatiot kannustavat Nollapäästöpäivän kampanjoillaan kansalaisia tekemään ilmastomyönteisiä valintoja niin asumisessa, liikkumisessa, ruokailussa kuin arjen hankinnoissakin. Lauantaina 21.9. vietettävän nollapäästöpäivän tavoitteena on antaa maapallolle vapaapäivä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja kiinnittää huomiota kansalaisten kulutusvalintoihin. Näyttää vahvasti siltä, että suomalaisten ratkaisujen kasvavan hiilikädenjäljen ansiosta nollapäästötavoite on mahdollista saavuttaa muutoinkin kuin yhtenä päivänä vuodessa.

Sari Siitonen

Nollapäästöpäivän koordinaattori, CLC
sari.siitonen(a)clonet.fi

CLC:n 5-vuotisjuhlien kunniaksi nautittiin kakkukahvit syyskokouksessa.

Comments are closed.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: