02huhti2019

Puolueet näkevät ilmastonmuutokseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tärkeänä

Kuusi suurinta puoluetta ja elinkeinoelämän edustajat kohtasivat ilmastovaalitentissä keskiviikkona 27.3. Helsingissä Climate Leadership Coalitionin (CLC) isännöimässä tilaisuudessa. Aiheena oli millä tavalla Suomeen saataisiin enemmän ilmastoliiketoimintaan liittyviä investointeja ja niiden avulla työpaikkoja, vientiä ja kilpailukykyä. Puolueet olivat samaa mieltä siitä, että näitä investointeja tulee tavoitella, joskin keinovalikoimassa puolueilla oli selkeitä näkemyseroja. Katso tallenne vaalikeskustelusta täältä.

Perussuomalaisten Juho Eerolan mukaan ongelmamme on se, että vaikka meillä on puhdas ilma ja vesi, emme ole osanneet markkinoida suomalaisia hyviä ratkaisuja niihin maihin, jossa puhtaita ratkaisuja kipeimmin tarvitaan. Tätä pitää kehittää. Teollisuuden ja kotitalouksien sähkövero pitää laskea Ruotsin tapaan minimitasolle. Suomen tulee ajaa politiikkaa, jossa runsaasti päästöjä aiheuttaville tuontituotteille pitäisi asettaa hiilitulleja eli nykyistä korkeampi veroaste.

– Suomalainen tehdas Suomessa on ympäristöteko, muistutti Eerola.

Vihreiden Satu Hassi korosti, että poliitikkojen tehtävä ei ole määrittää, mitkä alat ovat voittavia, vaan luoda ilmastoliiketoiminnan menestyksen mahdollistava lainsäädäntö. Vihreät esittävät aikatauluja fossiilisista polttoaineista luopumiseen ja Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuodeksi 2030.  

– Osaajien maana Suomi voi kehittää ratkaisuja, joita koko maailma tarvitsee. Suomen kilpailukyvyn pitää perustua korkeaan lisäarvoon. Lupaavia aloja ovat ainakin teollinen puurakentaminen, älysähköverkon ratkaisut sekä kaukolämpö, joka tuotetaan muutoin kuin polttamalla. Tarvitaan muun muassa yritystukien suuntaaminen uudelleen, lisärahoitusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä innovaatioiden edistämistä julkisissa hankinnoissa, listasi Hassi.

Silvia Modig Vasemmistoliitosta totesi, että enää ei voida tehdä voittoja kuluttamalla neitseellisiä luonnonvaroja vaan nyt on ekologisen jälleenrakentamisen aika. Tätä muutosta ei kukaan tee yksin vaan mukaan tarvitaan tutkimustieto, yritykset ja poliitikot. Tämän muutoksen pitää näkyä mm. yritystukien uudelleen suuntaamisena pois vanhaa ylläpitävistä saastuttavista ratkaisuista ja synnyttämään uusia vähäpäästöisiä innovaatioita.

– Fossiilikapitalismin aika on ohi. Tarvitaan reilumpi tapa käyttää markkinataloutta. Ne, jotka eivät nyt rohkeasti lähde kohti kiertotaloutta, ovat tulevaisuuden häviäjiä. Voittajia ovat ne, jotka panostavat kiertotalouteen isosti, totesi Modig.

Kokoomuksen Kai Mykkäsen mukaan Euroopan tulisi kiristää omaa päästövähennystavoitettaan 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koska sähkö on muuttunut niukasta varjeltavasta jalosteesta sellaiseksi, jota on paljon saatavilla ja joka on saatu Pohjoismaissa 90% hiilineutraaliksi, on perusteltua, että fossiilisten polttoaineiden verotusta nostetaan suhteessa sähkön verotukseen. Energiatuet täytyy kohdistaa uusille, ei polttamiseen perustuville, puhtaille ratkaisuille ja teknologioille.

– Tärkein yksittäinen loikka Suomen päästötalkoissa on irrottaa suurten kaupunkien lämmittäminen pääosin polttamisesta. Edullinen päästötön sähköntuotanto ja lämpöpumpputekniikka ovat avanneet tässä uuden mahdollisuuden.  Pääkaupunkiseutu voi osoittaa, miten lämmityksen kumous tehdään pohjoisessa miljoonakaupungissa. Tämä luo referenssin, jonka vieminen maailmalle tuo sekä euroja että myönteisen kädenjäljen, jolla voimme oikeasti vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kuvasi Mykkänen.

SDP:n Ville Skinnarin mukaan puolueen kasvuohjelma 2030 vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin ja liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Suomessa on hyviä skaalautuvia liiketoimintamalleja, mutta liikaa tehotonta testialustakulttuuria, jotka ei tue kasvua riittävän tehokkaasti. SDP haluaa kehittää tätä aluetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

”Suomen ja seuraavan hallituksen tulee näyttää tietä tulevana EU – puheenjohtajamaana ilmastoliiketoiminnan tulevaisuuden linjalle Euroopan tasolla ja globaalisti. Suomalaisten yritysten tulee entistä kunnianhimoisemmin uskaltaa investoida tulevaisuuteen, löytää paikkansa ilmastoliiketoiminnan kansainvälisissä arvoketjuissa ja olla entistä rohkeammin aktiivinen vientiverkostojen veturi. Suomen tulee olla tässäkin asiassa kokoaan suurempi vaikuttaja. Meidän pitää myös uskaltaa uudistaa kansainvälisen kaupan järjestelmiä ja määritellä paremmin mitä kiertotalous meille oikeasti tarkoittaa ja mitä se mahdollistaa”, kommentoi Skinnari.

Keskustan Kimmo Tiilikainen totesi, että maailmanlaajuinen johdonmukainen ilmastopolitiikka ja selkeät pitkän aikavälin tavoitteet, on varmin tae siitä, että tarvittavat investoinnit saadaan toteutumaan. Energiatuet tulee kohdistaa uuden teknologian ratkaisuille. Suomen täytyy nostaa myös kansainvälistä näkyvyyttään entisestään. Olemme kiertotalouden kärkimaa ja metsäteollisuuden mallimaa, ja meillä on hyvät edellytykset nousta myös ilmastoratkaisujen edelläkävijäksi ja merkittäväksi viejäksi.

– EU:n on sitouduttava hiilineutraaliuteen 2050 ja vahvistettava päästökauppaa. Se luo yrityksille vakaan toimintaympäristön. Suomen pitää panostaa T&K&I toimintaan ja teknologioiden vienninedistämiseen Kiinan ja Intian kaltaisilla markkinoilla. Aktiivinen ja näkyvä rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa antaa tukea suomalaisten ratkaisujen viennille, totesi Tiilikainen.

Elinkeinoelämän edustajat osallistuivat keskusteluun aktiivisesti ja mm. EK:n puheenjohtaja Pekka Lundmark, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi, Business Finlandin hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ja Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari pitivät puolueiden esityksiä erittäin hyvinä. 

Elinkeinoelämän ehdotuksia esittelivät Jyri Häkämies, EK, Pertti Korhonen, Business Finland, Helena Soimakallio, Teknologiateollisuus, Esko Kivisaari, Finanssiala, Jari Kostama, Energiateollisuus, Antti Sahi, MTK ja Tiina Kähö, Smart & Clean – säätiö. Esitysten yhteenvetoviestit löytyvät täältä. Tilaisuuden rakentava keskustelu antoi hyvän pohjan löytää win-win-ratkaisuja.

Tilaisuutta fasilitoineen CLC:n toiminnan tarkoituksena on alusta asti ollut parantaa elinkeinoelämän mahdollisuuksia kehittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää uutta liiketoimintaa ja parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

 

LISÄTIETOJA:

Climate Leadership Coalition, Jouni Keronen, jouni.keronen(at)clc.fi, puh. +358 50 453 4881

Share:
  • 2 huhti, 2019
  • anna.taimisto
  • 0 Comments

Share This Story

Categories

Comments