27maalis2019

Suomi ilmastoratkaisujen kärkimaaksi -vaalikeskustelun tiedote

Ilmastonmuutos on noussut vuoden 2019 vaalien keskeiseksi teemaksi. Julkinen keskustelu on tähän asti painottunut siihen, hoitaako Suomi Pariisin sopimuksen velvoitteensa ja millaisia muutoksia, velvoitteita, kieltoja ja veroja tämä vaatisi. Keskustelussa varjoon on jäänyt se, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava transformaatio luo valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Vaikka Suomen omat päästöt ovat pieniä globaalissa mittakaavassa, on Suomen ja suomalaisten toimijoiden hyvä olla kehityksen kärjessä. Katso tallenne vaalikeskustelusta täältä.

Climate Leadership Coalitionin fasilitoimassa tilaisuudessa keskiviikkona 27.3. kuusi suurinta puoluetta, elinkeinoelämän edustajat ja Sitran ja Smart & Clean-säätiön edustajat keskustelivat, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava muutos tuo, ja miten Suomeen saataisiin ilmastoliiketoimintaan liittyviä investointeja, työpaikkoja ja kasvatetaan vientiä. Lisäksi esitettiin investoijien näkökulmia Suomen kilpailukyvyn kasvattamiseksi.

Puolueista mukana olivat Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Elinkeinoelämää tilaisuudessa edustivat Business Finland, Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Finanssiala ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ja Teknologiateollisuus.

Yrityssektorin edustajat esittivät, että puhtaiden ratkaisujen investointien houkutteluun vaikuttavat maiden:

– ilmastotoimiin liittyvien ohjaus- ja politiikkatoimien ennustettavuus ja vakaus,
– aktiivisuus kansainvälisten markkinoiden kehittämisessä,
– lainsäädännön, kuten luvituksen, ajantasainen uudistaminen,
– työvoiman osaamis- ja koulutustaso ja panostukset T&K, kokeilu- ja kaupallistamisympäristöihin,
– julkisen hankinnan progressiivisuus ja kansalaisten aktiivisuus,
– keskeisten tuotannontekijöiden kilpailukyky,
– yritysten ilmastostrategioiden laajuus ja systemaattisuus sekä
– kasvun mahdollistavan rahoituksen saatavuus.

”Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on sitoutunut 1,5 Celsius asteen tavoitteeseen. Suomi on tällä hetkellä yksi maailman parhaista cleantechin innovaatiomaista ja haluamme jatkossakin olla etujoukoissa ratkaisemassa ilmastohaastetta. Tämä edellyttää hallittua rakennemuutosta ja näkymää tuleville vuosikymmenille,” esitti EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Suomen cleantech-liikevaihdon arvioidaan olevan yli 25 miljardia euroa, yli kolmannes Suomen kokonaisviennistä. Vuonna 2016 Suomi arvioitiin maailman vihreimmäksi maaksi Environmental Performance Indexissä ja vuonna 2017 kakkoseksi The Global Cleantech Innovation IndexissäVuoden 2018 Environmental Performance Indexissäsijoituksemme oli pudonnut kymmenen pykälää ja Ilmasto-energia-kategoriassa olimme sijalla 42. Ranking-pudotus on yksi indikaatio kilpailun kiristymisestä. Yhä useammat maat, kaupungit ja maakunnat haluavat pienentää hiilijalanjälkeään ja samalla houkutella alan investointeja.

”Myös Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) tukee 1,5C-asteen tavoitetta. Maankäyttösektoreilla, metsien ja peltokasvien kasvulla sekä maaperän hiilensidonnalla on ratkaiseva rooli tavoitteen toteuttamisessa. Päästöjä tasapainottava hiilensidonta ja hiilineutraali biotalous tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joiden kehittämistä on syytä entistä tarmokkaammin seuraavalla hallituskaudella edistää,” toteaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

”Energiamurros on yksi kaikkien aikojen suurimmista liiketoimintamahdollisuuksista ja innovaatiopolitiikan tulisi tukea yritysten ponnisteluja vientikelpoisten ratkaisujen luomisessa. Päästövähennysten osalta on tärkeää, että ne toteutetaan kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti, välttäen kansallisten toimien ja EU-päästökaupan välisiä päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia”, totesi EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark.

 

Lisätietoja

Jouni Keronen, CLC, jouni.keronen(at)clc.fi p. 050 4534881

Matti Kahra, EK, matti.kahra(at)ek.fi p. 040 5210320

Anssi Kainulainen, MTK, anssi.kainulainen(at)mtk.fi, p. 050 596 1541

 


Liite Suomi ilmastoratkaisujen kärkimaaksi – tiedotteeseen

 

Taustaa

Ilmastonmuutos on noussut vuoden 2019 vaalien keskeiseksi teemaksi ja puolueet ovat julkaisseet ilmasto-ohjelmansa. Julkinen keskustelu on tähän asti kuitenkin painottunut siihen hoitaako Suomi Pariisin sopimuksen velvoitteensa ja millaisia muutoksia, velvoitteita, kieltoja ja veroja tämä vaatisi. Keskustelussa varjoon on jäänyt se, että ilmastotransformaatio luo valtavat liiketoimintamahdollisuudet ja vaikka Suomen omat päästöt ovat pieniä globaalissa mittakaavassa, on Suomen ja suomalaisten toimijoiden hyvä olla kehityksen kärjessä.

Pelkästään energiasektorin transformaatioon tarvittavien investointien on arvioitu olevan yli 120 000 miljardin dollaria vuoteen 2050 mennessä. Myös muiden alojen transformaatio vähäpäästöisiksi tai jopa hiilinieluiksi edellyttää valtavia investointeja ja synnyttää ennennäkemättömän globaalin kysynnän uusille ratkaisuille. Kaupunkien rooli on keskeinen, yli 70% maailman CO2-päästöistä syntyy kaupungeissa. Yhteenvetoja löytyy Sitran ja The New Climate Economy-hankkeen raporteista ja aihekohtaisia potentiaaleja esitelty oheisissa linkeissä: liikenne, rakentaminen, kiertotalous/uudet materiaalit, biotalous, maatalous/ruokaketju, kansalaisten valinnat, tietotekniikka ja tekninen CO2-talteenotto, uudelleen ja varastointi sekä luonnonmukaiset ilmastoratkaisut. EUn komission marraskuussa julkaisema ilmastoskenaarioraportti havainnollistaa hyvin millaisille ratkaisulle syntyy kysyntää.

Suomalaiset yritykset ovat toistaiseksi pärjänneet puhtaiden ratkaisujen kilpailussa hyvin ja alueen liikevaihdon arvioidaan olevan yli 25 miljardia euroa mikä on yli kolmannes Suomen kokonaisviennistä. Maassamme toimii useita oman alansa johtavia yrityksiä, joista esimerkiksi Neste havainnollistaa millaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa. Uusiutuviin polttoaineisiin panostamalla Neste on noussut alansa johtavaksi yritykseksi ja osakkeen arvo viidessä vuodessa kuusinkertaistunut.  

 

Yrityssektorin ideoita ja näkemyksiä, joita myös esiteltiin 27.3.2019 tilaisuudessa

 

  • Suomen ilmastotransformaatioon liittyvät ohjaus- ja politiikkatoimet ovat ennustettavia ja vakaita

Suomeen tarvitaan kokonaissuunnitelma hiilineutraaliin yhteiskuntaan pääsemiseksi kattaen kaikki sektorit. Suunnitelmassa tulisi arvioida myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyt ja toimenpiteitä evaluoitaessa tulisi ottaa huomiin erilaisten ratkaisujen tarjoamat vientipotentiaalit.

 

  • Lainsäädäntömme uudistuu ajoissa ja pääosin vanhoista toimintatavoista johtuvia pullonkauloja poistetaan

On syytä selvittää tarpeet transformaation aiheuttamista muutostarpeista lainsäädäntöömme ja aloittaa tarvittavien muutosten valmistelu etupainotteisesti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää uusien ratkaisujen luvituskäytäntöihin sekä hiilensidontaan ja hiilijalanjälkilaskentaan, joiden merkitys transformaatiossa kasvaa nopeasti.

 

  • Ilmastotransformaatio-osaamisemme kehitetään kansainvälisesti johtavalle tasolle

Ilmastonmuutokseen liittyvät koulutus- ja osaamistarpeet tulee selvittää ja päivittää opetussuunnitelmia kokonaisvaltaisesti. Selvityksen tulisi käsitellä kolmea eri näkökulmaa: 1. miten hankimme valmiudet toimia kansalaisina yhteiskunnassa, jossa siirrymme hiilineutraaliuteen noin kolmen vuosikymmenen kuluessa, 2. millaisia osaamisia ja taitoja tarvitsemme kilpailukykyisen työvoiman suhteen ja 3. mitkä ovat ne osaamiset, joita tarvitsemme ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöihin sopeutumiseen Suomessa.

 

  • Kasvatamme merkittävästi panostuksia alueen tuotekehitykseen ja kokeilu- ja kaupallistamisympäristöihin

Tarvitsemme yli vaalikausien ulottuvan, ilmastonmuutoksen tarpeista lähtevän, kansallisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotiekartan, jonka tuloksena tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia kasvatetaan merkittävästi.  Testaus-, pilotti- ja kokeilualueista tulisi laatia kartoitus, josta selviää vaivattomasti, missä uusia innovaatioita voi testata ja pilotoida.

 

  • Kehitämme julkisista hankinnoista kilpailuedun ja vahvistamme sitä kansalaisten aktivoinnilla

Tulisi selvittää ja valmistella ohjaus- ja kannustemekanismit julkisten hankintojen vähähiilisten vaihtoehtojen edistämiseksi ja nostamiseksi keskeisiksi valintakriteereiksi. Julkisiin hankintoihin tulisi sisällyttää enemmän laatua, innovatiivisuutta, elinkaaritaloudellisuutta ja vähähiilisten tuotteiden ja ratkaisujen käyttöä painottavia kriteereitä.

Jotta kansalaisten hiilijalanjälki voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan selvitys kannuste- ja

ohjauskeinoista. Yhteistyössä EU:n ja Pohjoismaiden kanssa tulisi kehittää kriteeristö ilmaston kannalta kestäville valinnoille ja ilmastomerkintäjärjestelmä niitä vastaavaksi. Osana ilmastomerkintäjärjestelmää, tulisi kehittää hiilijalanjälkimittarit niille tuoteryhmille, joiden hiilijalanjälki on merkittävä ja joita ei vielä ole mitattu.

 

  • Suomen keskeiset tuotannontekijät ovat kilpailukykyiset ja uusia houkuttelevia tuotannontekijöitä kehitetään

Osana kokonaissuunnitelmaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan pääsemiseksi on syytä tunnistaa

ilmastoratkaisuliiketoiminnan tarvitsemat keskeiset tuotannontekijät, kuten sähkö, bio- ja kierrätysraaka-aineet, harvinaiset maametallit, jne ja laatia toimenpiteet, joilla näiden keskeisten tuotannontekijöiden hinta pidetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Myös avoin data, avoimet rajapinnat ja tekoälyn moninainen käyttö ovat keskeisiä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista tulisi tehdä kartoitus ja mahdollisesti niitä vauhdittava toimenpideohjelma.

Vero-ohjauksella ja yritystuilla on merkittävä vaikutus tuotannontekijöiden kilpailukykyyn ja niiden  läpikäynti olisi tarpeellista.

 

  • Yrityksiemme ilmastostrategioitten laatutaso ja systemaattisuus on kansainvälisesti mitattuna paras

Kansainvälisesti nopeasti laajenevan TCFD-strategia/raportointi-menetelmän käyttöönottoa tulisi nopeuttaa muun muassa omistajaohjausyksikön tukemana.

 

  • Monimuotoinen rahoitus mahdollistaa menestyvien yritysten ja liiketoiminnan nopean kasvattamisen

Ilmastotransformaation tueksi tarvittavat yritysrahoituksen tarpeet ja pullonkaulat start-up-vaiheestalistautumiseen tulee selvittää. Erityisesti yrityksen voimakkaan kasvuvaiheen tukemiseksi sekä myös pilottivaiheeseen pitäisi kehittää uusia ratkaisuja EU-tasoisesti. Kokeiluista puhtaisiin ja älykkäisiin teknologioihin tulisi siirtyä niiden systemaattiseen skaalaamiseen kansainvälisille markkinoille. Osana selvitystä tulisi kehittää palvelu- ja investointityökalu ja -konsepti, jolla avustetaan suomalaisia innovaatioita skaalautumaan valtavirraksi.

 

  • Suomi vaikuttaa aktiivisesti kansainvälisten markkinoiden kehittämisessä

Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa siihen, että EU asettaa 1,5C mukaisen nettonollapäästötavoitteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä, asettaa hiilibudjettitavoitteen sekä päivittää tarvittaessa välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040 uuden nollapäästötavoitteen mukaan. Johtavana periaatteena tulee olla ilmastotoimien kustannustehokkuus ja Suomen EU- puheenjohtajuuskaudella tulee käynnistää selvitystyö EUn ilmastopolitiikan systeemisen ratkaisun, joka sisältää myös hiilen sidonnan, toteuttamismahdollisuuksista vuodesta 2030 alkaen. Suomen tulee myös edistää hiilidioksidipäästöjen globaalia hinnoittelua myös EUn ulkopuolisissa elimissä.

 


Linkkejä yrityssektorin ilmastonmuutosta koskeviin hallitusohjelmaehdotuksiin.

 

Business Finland

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/tietoa-meista/viestit-hallitukselle/

 

Climate Leadership Coalition

https://clc.fi/2019/02/climate-leadership-coalitionin-ehdotus-suomen-hallitusohjelmaan-2019/

https://clc.fi/wp-content/uploads/2019/02/Hallitusohjelmatavoitteet2019pdf1.pdf

 

Elinkeinoelämän Keskusliitto

https://ekvaaliviestit.fi/wp-content/uploads/2018/11/EK_vaalitavoitteet_FI.pdf

 

Energiateollisuus

https://energia.fi/files/3211/Viestit_eduskuntavaaleihin.pdf

https://energia.fi/energiateollisuuden_edunvalvonta/eduskuntavaalit_2019/vaaliviestit

 

Finanssiala

https://www.finanssiala.fi/materiaalit/FA-Hallitusohjelmatavoitteet%20_2019-2023.pdf

https://www.finanssiala.fi/linjaukset/vaalitavoitteet/Sivut/default.aspx

 

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto

https://www.mtk.fi/ajankohtaista/uutiset/paauutinen/fi_FI/MTK-ilmasto-ohjelma/_files/101261019496383066/default/MTK_ilmasto-ohjelma_net.pdf

https://www.mtk.fi/ajankohtaista/uutiset/paauutinen/fi_FI/MTK-ilmasto-ohjelma/

https://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/Eduskuntavaalit2019/fi_FI/Eduskuntavaalit/_files/101183722763976806/default/MTK_esite_210x148mm_16s.pdf

 

Sitra

https://media.sitra.fi/2018/07/06111209/sitratyopaperi5ehdotusta2018.pdf

 

Smart&Clean-säätiö

http://smartclean.fi/wp-content/uploads/2019/01/SC_HOtavoitteet-250119-web.pdf

 

Teknologiateollisuus

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/ilmasto_ja_energialinjaus_2019.pdf

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/tekoja_suomelle.pdf

 


 

Kuuden suurimman puolueen ilmasto-ohjelmat:

 

Keskusta

https://www.keskusta.fi/Eduskuntavaalit-2019/Keskustan-vaaliohjelma#Realistinen_vihreys

 

Kokoomus

https://www.kokoomus.fi/kokoomuslaisia-keinoja-ymparistohaasteisiin-vapaus-tarvitsee-vastuuta/

 

Perussuomalaiset

https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/Ymparisto_ja_energiapolitiikka_15.1.2019.pdf

 

SDP

https://drive.google.com/file/d/1jcz4HH1FYevAcERjqzU7eHxhP4uE3M2d/view

 

Vasemmistoliitto

https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

 

Vihreät

https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/88e088a4-f019-4bec-8329-8636e5553f5c/eduskuntavaaliohjelma2019.pdf

 

Share:
  • 27 maalis, 2019
  • anna.taimisto
  • 0 Comments

Share This Story

Categories

Comments