10joulu2018

Jorma Ollilan puheenvuoro: SUOMALAISIA ILMASTOTEKOJA – Enemmän ja nopeammin tilaisuudessa 10.12.2018 Säätytalo

Arvoisa pääministeri, naiset ja herrat,

Olemme päivän mittaan kuulleet useista erinomaisista keinoista ja ratkaisuista, joilla voimme ilmastonmuutosta hillitä. Jotkut mainituista keinoista on ideoitu CLC:n piirissä ja useita näistä CLC on myös ollut vauhdittamassa.

Näiden keinojen lisäksi olemme kuitenkin päätyneet siihen, että muutosvauhdin kasvaessa tarvitsemme entistä systemaattisemman, markkinapohjaisen menetelmän, joka

– varmistaa päästöjen vähenemisen taloudellisesti tehokkaimmalla tavalla ja

– kannustaa ajoissa tarvittaviin investointeihin sekä

– tukee myös mitattavissa olevien hiilinielujen kehittämistä

Nimenomaan viittaan tässä siihen, miten EU:ssa voitaisiin edetä ja mitä Suomi voisi tehdä EU:n puheenjohtajana ensi syksynä.

Vuosina 1990-2030 EU:n päästövähennysvauhti on keskimäärin noin 1% / vuosi. 28. marraskuuta komissio julkaisi strategian, jossa tavoitteena hiilineutraalius 2050. Tämä tulisi kasvattamaan investointitarvetta vuosina 2030 – 2050 vähintäänkin kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

EU:n nykyinen kolmeen pilariin: EU-tasoinen päästökauppa, kattavuus noin 45% ja maakohtaiset taakanjako- ja maankäyttösektorit, perustuva järjestelmä aiheuttaa epävarmuutta pitkän aikavälin investoijille:

– Miten ennustaa 27 maan osalta maakohtaiset politiikat, joissa prioriteetit muuttuvat usein vaalien jälkeen?

– Miten suhtautua maiden erilaisiin etenemistahtiin ja erilaisiin politiikkoihin, jopa saman sektorin/teollisuuden sisällä?

Lisäksi useat maakohtaisesti valitut politiikkakeinot johtavat siihen, että kalliita ratkaisuja toteutetaan alussa, vaikka olisi mahdollista tehdä huomattavasti suurempi päästövähennys kustannustehokkaammilla tavoilla.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi, komissionkin esitys osoittaa, että tekniset rajat nykyisten kolmen sektorin suhteen häviävät. Sähköistyminen vie liikennettä päästökauppaan, biomateriaalit tuo LULUCF-sektorin yhä kiinteämmin mukaan kahteen muuhun pilariin. Ja hiilen talteenotto ja kierrätys (CCU) aiheuttaa “hiilen horisontaalivirtauksen” kaikkien pilarien läpi. Kolmen erillisen pilarin haasteet kasvavat investointivolyymien kasvaessa ja teknologisen kehityksen edetessä.

Miten sitten tulisi edetä?

Johtopäätös – Viimeistään vuodesta 2030 eteenpäin EU:n pitää kehittää systeemisempi päästöjen ja nielujen hallintaratkaisu. Tämä tarve on tullut esiin jo aiemmissakin esityksissä.

CLC ehdottaa kaksivaiheista etenemistä:

1. Sovitaan systeemisen ratkaisun mahdollistavat tavoitteet kevään 2019 Eurooppa-neuvostossa 9.5:

– Komission strategiaehdotuksen mukaisesti asetetaan EU:n hiilineutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050

– sovitaan sitova tavoite hiilibudjetiksi, sisältäen päästövähennykset ja nielut, jäljellä oleville kasvihuonekaasuille, sekä

– päivitetään 2030 ja 2040 aiemmin asetut tavoitteet yhteen uuden kokonaistavoitteen mukaan.

CLC on tehnyt tästä aloitteen viime kesänä ja saanut mukaan runsaasti tukijoita pääosin pohjoismaista, tällä hetkellä noin 80. Myös. Myös Elinkeinoelämän Keskusliitto tukee aloitetta.

2. Käynnistetään EU-tasoinen hanke systeemisen ratkaisun suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana syksyllä 2019:

– Benchmarkkina voisi olla vaikkapa Kalifornia ja Quebec, jotka ovat ottaneet käyttöön noin 85% päästöistä kattavan päästökaupan, jossa mukana myös liikenne ja osittain maa- ja metsätalous. Päästökaupan tulot rahastoidaan ja suunnataan transformaation tarpeisiin, merkittävä osa vähävaraisille yhteisöille.

– Kalifornian järjestelmässä myös mitattavia nieluja kehittävät metsänomistajat saavat tuloja päästöoikeuksia myymällä.

– Ratkaisun tulisi myös käsittää entistä paremmin hiilivuoto-ongelmat sekä sopivassa mittakaavassa EU:n ulkopuolelle tehdyt ilmastotoimet.

En ehdota, että EU:hun kopioitaisiin Kalifornian malli, mutta siinä on jo toteutettu useita sellaisia piirteitä, jotka EU:ssa tulisi ottaa mukaan järjestelmää kehitettäessä. Kalifornian oppien lisäksi meidän tulee myös selvittää ja kehittää muiden toimialojen kokemusten perusteella parhaita käytäntöjä, mm. sellaisia, joita Mika Anttosen ja Antero Vartian esityksissä ja Pekka Lundmarkin puheenvuorossa esiteltiin.

Systeeminen, markkinapohjainen, teknologianeutraali, suljettuun CO2-budjettiin perustuva malli tulisi myös asettamaan CO2-hinnan kulloinkin oikealle tasolle ja sen vaikutukset olisivat oleellisesti nykymallia paremmin ennustettavissa. Tämä loisi myös kasvavat mahdollisuudet Suomen vientiteollisuudelle.

Jorma Ollila
Hallituksen varapuheenjohtaja
Climate Leadership Coalition ry.

 

Lisätietoja:
Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, CLC
jouni.keronen@clc.fi050 453 4881

Share:
  • 10 joulu, 2018
  • Svante Suominen
  • 0 Comments

Share This Story

Categories

Comments