Disruption aika – CLC:n kevätkokous etsi ratkaisuja

Voiko disruptio olla ratkaisu globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen? Tätä pohdittiin Climate Leadership Coalitionin (CLC) kevätkokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa 18.5.2018 Aalto-yliopistossa. Uudet teknologiat tuovat mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Material Economicsin toimitusjohtaja Per-Anders Enkvist nosti esille autojen yhteiskäytöstä saatavat resurssisäästöt.  Autot seisovat käyttämättöminä 92 prosenttia ajasta ja silloinkin, kun ne ovat liikenteessä, on kyydissä keskimäärin vain 1,5 henkilöä. Pääosa polttoaineesta kuluu häviöihin ja auton massan liikuttamiseen – mikä valtava hukattu potentiaali.

CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen muistutti, että yksi yhdistyksen tavoite on löytää keinoja siihen, miten yritykset havaitsisivat disruption riittävän ajoissa voidakseen tarttua sen mukanaan tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä korosti omassa puheenvuorossaan yliopistojen ja yritysten yhteistyön merkitystä. Hyvällä yhteistyöllä ja tutkimustulosten hyödyntämisellä ympäristöhaasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. Aalto-yliopisto haluaa edistää uusien innovaatioiden syntymistä ja yrittäjyyttä. Niemelä toivoi myös, että yritykset haastaisivat tutkijoita ja opiskelijoita, sillä erityisesti opiskelijat voivat olla merkittävässä roolissa positiivisen muutoksen edistäjinä.

Teknologiat löytyvät jo, asenteet muuttuvat hitaasti

Ryhmätöissä osallistujat pohtivat, mitkä tekijät disruptiota aiheuttavat, ja mitä CLC käytännössä voisi tehdä edistääkseen muutosta parempaan. Yhteinen nimittäjä oli tarve vähentää päästöjä nopeassa aikataulussa. Teknologioita on jo runsaasti tarjolla, mikä kävi ilmi selvästi ryhmätöiden tuloksia purkaessa. Halvalla tuotettua uusiutuvaa energiaa on tulevaisuudessa saatavilla yllin kyllin ja uudet palvelualustat tuovat puhtaat ratkaisut yhä useampien saataville. Lohkoketjut voivat tuoda luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä myös hajautettuihin järjestelmiin.

Hiilijalanjäljen mittaamisen ja ilmastomerkintöjen tarve nostettiin esiin useammassa ryhmässä.  Olisi toivottavaa, että esimerkiksi ruoka-annosten merkinnöissä olisi energiasisältöjen lisäksi näkyvillä myös niiden ilmastovaikutus.  Iso haaste on kuluttajien asenteet:  vaikka vähähiilisemmästä ruoasta puhutaan paljon myönteisesti, ei se vielä näy suuren yleisön ostokorissa.

Kokousväki etsi aktiivisesti vastauksia siihen, miten uudet innovaatiot ja teknologiat voivat mullistaa maailmaa ja murentaa perinteisiä liiketoimintoja ja toimialarajoja. Päivän annin perusteella näyttää selvältä, että elämme disruption aikaa. Nyt on vain saatava siitä maksimaalinen hyöty irti – sekä ilmaston että uuden liiketoiminnan kannalta.

Deep Heat teki vaikutuksen

Seminaariosuuden jälkeen vuorossa oli yhdistyksen virallinen kevätkokous ja lopuksi kävelykierros St1:n yritysjohtaja Mika Anttosen johdolla tutustumaan Deep Heatiin, geotermisen lämpolaitoksen työmaalle Otaniemessä. Ensimmäinen kahdesta porattavasta reiästä on jo valmis ja saavuttanut 6,4 kilometrin syvyyden. Seuraavaksi reikään johdetaan vettä, ja kun vesi hakee luontaisen reittinsä, voidaan myös toinen reikä porata valmiiksi. Syvällä maan sisällä vesi lämpenee yli 120 °C:en lämpötilaan. Valmistuttuaan laitos tuottaa yli 10 prosenttia  Espoossa tarvittavasta kaukolämmöstä ja vähentää samalla fossiilisten polttoaineiden käyttöjä.

Kierroksen lopuksi kuultiin Aalto-yliopiston tutkijoiden esitys älyliikenteen mittausmenetelmistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Sari Siitonen, Senior Advisor, CLC 

Comments are closed.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: