12maalis2018

Miten laskea hiilijalanjälkiä?

Internet on pullollaan erilaisia hiilijalanjäljen laskureita, mutta silti vain harva yritys ja kuluttaja hyödyntää niitä. Kirpeät  pakkaspäivät ja viimeaikaiset uutiset panevat taas kerran miettimään ilmastonmuutosta ja omia mahdollisuuksia vähentää päästöjä. Mitä kannattaisi tehdä ja minkälaisilla valinnoilla olisi eniten merkitystä?

Hiilijalanjälki on hyvä mittari ilmastokuorman määrittämiseen. Se kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä syntyy tonneina, kilogrammoina tai grammoina. Tyypillisesti hiilijalanjälki pitää sisällään kaikki elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt, jolloin esimerkiksi metaanin ja typpioksiduulin päästöt muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi ottamalla huomioon niiden lämmitysvaikutus suhteessa hiilidioksidiin (GWP, Global Warming Potential). Toisinaan taas hiilijalanjälki kertoo ainoastaan hiilidioksidipäästöistä.

Hiilijalanjäljen voi määrittää yritykselle, yksittäiselle tuotteelle tai palvelulle, kansalaiselle tai vaikkapa tilaisuudelle. Hiilijalanjäljen määrittämiseen on useita erilaisia standardeja ja ohjeistuksia, kuten tuotteen hiilijalanjäljen laskentastandardi ISO 14067 ja Greenhouse Gas Protocollan ohjeistukset yrityksen omien päästölähteiden (Scope 1), ostoenergian päästöjen (Scope 2) ja muiden epäsuorien päästöjen (Scope 3) laskemiseen. Hiilijalanjäljen pienentämiselle voidaan asettaa tavoitteita myös lainsäädännöllä, kuten henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä koskevalla EU-asetuksella 333/2014 on tehty.

Internet on pullollaan erilaisia päästölaskureita, joiden avulla hiilijalanjälkiä voi määrittää. Esimerkiksi WWF:n ilmastolaskurilla voi laskea toimitilojen päästöjä, SYKE:n kehittämällä Ilmastodieetti-laskurilla yksittäisen kansalaisen hiilijalanjälkeä sekä EK:n ja Clonetin yhteisessä projektissa kehitetyllä päästölaskurilla pk-yritysten toiminnasta aiheutuvia päästöjä.

Vaikka ohjeistuksesta ja työkaluista ei näyttäisi olevan pulaa, on yksittäisten tuotteiden tai palvelujen hiilijalanjälkiä edelleen vaikeaa löytää.

Joitakin poikkeuksia onneksi löytyy: Finnairin päästölaskuri kertoo lentomatkojen päästöistä ja Helenin nettisivuilta löytyy tiedot yhtiön tarjoamien sähkötuotteiden päästöistä. Elintarvikealalla Raisio kertoo Elovena-kaurahiutaleiden hiilijalanjäljestä kehittämällään Hiilijalanjälkimerkillä. Myös Hesburger ja Finn Spring tarjoavat asiakkailleen hiilineutraaleja vaihtoehtoja hyvittämällä joidenkin tuotteidensa hiilijalanjäljen. Hiilineutraaleja ovat myös Helsinki-Vantaan lentoasema, Pyhätunturin hiihtokeskus ja Meri-Teijon golfkenttä.

Miksi hiilijalanjälkiä on niin harvassa, vaikka meidän pitäisi pystyä vertailemaan tekemiemme kulutusvalintojen päästöjä ja pienentämään ilmastokuormaamme nopeasti? Olen kuullut monenlaisia selityksiä. Monet yritykset eivät usko hiilijalanjäljen kiinnostavan asiakkaitaan – tärkeämpää on tuotteen hinta, design ja käytettävyys. Tai sitten ajatellaan, että hiilijalanjälkeä on liian vaikea ymmärtää, sen laskeminen on liian kallista tai sen määrittämiseen liittyy liikaa epävarmuuksia…

Ainakin itse pyrin suosimaan sellaisia tuotteita ja palveluja, joille on laskettu hiilijalanjälki. Ja kun hiilijalanjälkiä ilmaantuu lisää, etsin niiden joukosta niitä kaikkein pienimpiä!

Sari Siitonen

Advisor, Civic Engagement

Climate Leadership Coalition

Share:
  • 12 maalis, 2018
  • Unna Lehtipuu
  • 0 Comments

Share This Story

Categories

Comments