Lausunto: Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Asia: YM014:00/2015

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

1.Kommentoikaa suunnitelmassa linjattuja päästövähennystoimia tai ehdottakaa lisätoimia päästövähennyssektoreittain. Voitte tuoda esiin myös seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon linjausten toimeenpanon suunnittelussa.

Liikenne

Maatalous

Rakennusten erillislämmitys

Jätehuolto

F-kaasut

Työkoneet

Muut sektorit

2. Kommentoikaa suunnitelmassa poikkileikkaaville sektoreille linjattuja päästövähennystoimia tai ehdottakaa näille uusia toimia. Voitte myös tuoda esiin seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon linjausten toimeenpanoa suunniteltaessa.

Arjen ilmastopolitiikka – kulutuksen näkökulma

Ehdotamme, että Suomi laatii kansallinen toimenpideohjelman kansalaisten ilmastotoimien aktivoimiseksi. Ehdotamme, että ohjelma valmistellaan siten, että se tai sen ensimmäinen versio voidaan julkistaa kansainvälisenä päästöttömänä päivänä 21.9.2017. Suomen ollessa kansalaisten aktivoinnin suhteen YKn Ilmastosihteeristön pilottimaa, uskomme, että tämä toimisi mallina myös useille muillekin maille, jotka voisivat tehdä omat suunnitelmansa esim. vuoden 2018 ilmastoneuvotteluihin.

Kansalaisten ilmastotoimien edistäminen edellyttää suotuisan toimintaympäristön sekä ilmastovalintoja tukevan tuote- ja palveluvalikoiman kehittämistä niin valtion, kuntien, yritysten kuin kansalaisjärjestöjenkin toimesta. Tarvitaan systemaattinen toimenpideohjelma, joka ohjaa edellä mainittuja organisaatioita tukemaan kansalaisten toimia tärkeimmillä osa-alueilla: asuminen ja energia, liikkuminen sekä ruoka.

Kansalaisten toimien merkityksestä ja vaikuttavuudesta on saatavilla runsaasti kotimaista tutkimustietoa – aiheeseen liittyviä selvityksiä ovat tehneet lähivuosina muun muassa SYKE, Gaia ja Sitra. On tärkeää, että toimenpideohjelmassa huomioidaan tarve systeemisen tason suunnitteluun ja toimiin sekä painotetaan osa-alueita, joilla tutkitusti voidaan saada aikaan suurimmat vaikutukset.

Kansalaisten aktivointi edellyttää myös tiedon jakamista ja osaamisen kasvattamista. Kouluilla ja korkeakouluilla tuleekin olla rooli toimenpidesuunnitelmassa. Kanslaisten ilmasto-ohjelman julkistamisajanhetkeksi sopisi hyvin kansainvälinen Nollapäästöpäivä (Zero Emission Day). Tuolloin New Yorkissa järjestetään korkeatasoinen Zero Emission Summit, jonka teemana ovat kansalaisten ilmastotoimet ja jonka järjestelyissä suomalaisilla tahoilla on keskeinen rooli. Suomen edustajiksi ao. tilaisuuteen ollaan kutsumassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ja/tai ulkomaankauppaministeri Kai Mykkästä. Ehdotamme, että samana päivänä suunnitelmaa voitaisiin käsitellä myös Suomen eduskunnassa.

Marraskuussa YK:n ilmastokokouksessa järjestetään puolen päivän mittainen tilaisuus kansalaisten aktivoinnista. Ympäristöministeri Tiilikainen voisi tuolloin esitellä toimenpideohjelmaa tarkemmin. Suomen maabrändille olisi varmasti suureksi eduksi profiloitua maailman ensimmäisenä maana, jonka kansallisissa ilmastotavoitteissa (NDC) on kansalaisten rooli vahvasti mukana. Uskomme, että tämä toimisi mallina myös useille muillekin maille, jotka voisivat tehdä omat suunnitelmansa esim. vuoden 2018 ilmastoneuvotteluihin. Jos haluamme, voisimme myös syksyllä määritellä ja brändätä kansalaisaloitteen ja haastaa muita maita mukaan kansalaisaloitteeseen, kuten Ranskakin teki maatalouden suhteen http://4p1000.org/understand .

Kunta- ja aluetason ilmastopolitiikka

Ilmastoaktiivisten suomalaisten kuntien ja maakuntien tulisi laatia suunnitelma ilmastoystävällisen liiketoiminnan tukemiseksi ns. green business plan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoaa suomalaisille kunnille monia mahdollisuuksia, sillä suomalaiset yritykset kehittävät laajalti ratkaisuja ilmasto-ongelmiin. Tämä edesauttaa sekä päästövähennysten aikaansaamista että uuden liiketoiminnan, investointien ja työpaikkojen syntymistä. Onnistunein kansainvälinen esimerkki ilmastoystävällisen kaupunkitalouden edistämisestä löytyy Vancouverista Kanadasta (http://vancouver.ca/green-vancouver.aspx). Vancouverin mallia kannattaa soveltuvilta osin hyödyntää myös Suomessa.

Julkiset hankinnat

Hiilijalanjälki pitää ottaa asteittain käyttöön julkisissa hankinnoissa hankintakriteerinä.

Joillekin tuote- ja palveluryhmille, kuten mm. energia-, liikkumispalveluille, hiilijalanjälkimittarin kehittäminen ja käyttöönotto ei vaadi suuria lisätyöpanoksia. Niille tuoteryhmille, joilla ei vielä tätä ole pilottimaisesti kehitetty, tarvitaan kehitystyötä. Mittari voidaan ottaa käyttöön asteittain. Otetaan alussa käyttöön niille osa-alueille, joissa laskenta toimii jo nyt ja laajennetaan soveltamisalueita esim. määrävälein. Niille osa-alueille, joille käyttökelpoisia jalanjälkimittareita ei ole tarkoituksenmukaista kehittää, voidaan soveltaa kriteerinä esimerkiksi yritysten raportointia kansainvälisesti tunnustetuille tahoille, kuten Carbon Disclosure Project tai Science Based Targets.

Kun hiilijalanjälkeä ryhdytään soveltamaan hankintakriteerinä, on tärkeää huomioida myös pk- yritysten kyky osallistua hankintoihin. Useilla suuryrityksillä on jo pitkälle kehittyneet menetelmät mitata ja raportoida toimintansa eri osa-alueiden ilmastovaikutuksia. Myös pk-yrityksiä tulee tukea toimintansa tasoon soveltuvien mittaus- ja raportointimenetelmien käyttöönotossa. Julkisissa hankinnoissa voitaisiin edellyttää yritystä kertomaan esimerkiksi a) oman toimintansa päästöintensiteetti, b) energiatehokkuus-, uusiutuvan energian ja päästövähennystavoitteet c) lyhyt kuvaus keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi mm. toimipaikkakohtainen energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma laajennettuna päästövähennystoimenpiteillä.

Ehdotamme vuosina 2017-2016 tehtävää hanketta, jossa kehitetään yleisesti julkisiin hankintoihin sopivaa hiilijalanjälkilaskuri ja pilotoidaan sen käyttöä useissa erityyppisissä hankinnoissa, muun muassa Hanselin ja Liikenneviraston ja muutamien kaupunkien kanssa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan kansantalouden tilipidon pohjalta ns. ENVIMAT-mallilla arviointi julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä kokonaisuudessaan sekä sen jakautumisesta hankintojen pääryhmiin. Hankkeeseen kontribuoisivat mm. Syke, CLC ja Sitra.

On useita indikaatioita siitä, että tämä mittari voi kehittyä myös kansainvälisesti hyvin laajaan käyttöön ja olemalla tässä asiassa edistyksellinen, Suomi saisi paljon positiivista julkisuutta. Ilmastonmuutoksen voimistuessa ja matkalla kohti hiilineutraaliutta tällainen laskenta tulee välttämättömäksi hyvin suurelle osalla yhteiskunnan toimintoja.

Kiertotalouden toimintamallien edistäminen

Julkishallinnon toimijoita on tärkeää ohjata suosimaan kiertotalouden toimintamalleja. Kestokulutushyödykkeitä kuten erilaisia laitteistoja hankittaessa julkisia hankintayksiköitä tulee ohjata suosimaan palvelupohjaisia malleja suorien tuoteostojen sijaan aina, kun tällaisia vaihtoehtoja on saatavilla. Esimerkiksi valaisimia, kuormalavoja sekä monenlaisia työkoneita on mahdollista hankkia palveluna suoran oston sijaan. Kun kestokulutushyödykkeet hankintaan palveluna, toimittajalla on voimakas kannustin panostaa tuotteiden kestävyyteen, materiaalitehokkuuteen ja huoltovapauteen. Palvelusopimukset myös mahdollistavat laitteistojen uusiokäytön, kierrätyskelpoisten osien talteenoton sekä laitekannan joustavan uusimisen, kun tarjolle tulee ympäristöystävällisempiä tai energiatehokkaampia vaihtoehtoja.

Tilanteissa, joissa hankintaa ei ole mahdollista tehdä palveluna, toimittajilta on tärkeää edellyttää suunnitelmaa kierrätyskelpoisten osien ja materiaalien talteenotosta ja jatkohyödyntämisestä.

3. Kommentoikaa ilmastosuunnitelman vaikutuksia, osallistamista ja seurantaa. Voitte myös kertoa, miten organisaationne osaltaan voi edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

Ilmastosuunnitelman vaikutukset

Aikavälin riittävyys investointien kannalta

Ilmastosuunnitelma kuten energia-ja ilmastostrategiakin linjaa tavoitteita vuodelle 2030. Useimpien investointien kannalta aikajänne on liian lyhyt. Ehdotamme Ruotsin mallin mukaista ilmastoneutraaliuteen tähtäävän strategian tekemistä.

Energiainvestointien kannalta 13 vuoden aikaväli on liian lyhyt. Vuonna 2014 laadittu Energia- ja Ilmastotiekartta 2050 olisi syytä päivittää. Uusiutuva energia ja sähköinen liikenne ovat ottaneet viime vuosina valtavan kehitysloikan. CO2-talteenotto ja varastointi (CCS) ei puolestaan ole edennyt siinä määrin kuin aiemmin ennustettiin ja toivottiin.

Ruotsin hallitus julkaisi helmikuussa 2017 ilmastostrategiaehdotuksen (http://www.regeringen.se/rattsdokument/lagradsremiss/2017/02/ett-klimatpolitiskt-ramverk-for-sverige/ ), jossa tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on 85 %:n päästövähennys (vrt. 1990-taso) ja 15 %:n kompensointi hiilinieluilla ja kansainvälisillä kompensointitavoilla. Keskeisiä vähennyskeinoja ovat mm. biotalous, materiaalit ja polttoaineet, kiertotalous, teräksen vetypohjainen valmistus sekä yhdyskuntasuunnittelu. Norja tähtää ilmastoneutraaliuteen 2050, ja tietojemme mukaan myös Tanska tekee omaa tiekarttaansa.

Tiekartta tulisi laatia osana pohjoismaisia markkinoita ja tehdä se yhteistyössä naapurimaittemme kanssa. Pohjoismaiden tulisi kehittää yhteisiä ratkaisuja sähkömarkkinoitten lisäksi mm. puhtaan liikenteen, joustavan energiajärjestelmän sekä biomateriaalien suhteen. Kannatamme maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen 20.2.2017 esille tuomaa ajatusta asettaa hiilineutraaliustavoite Ruotsin tavoin vuoteen 2045 (http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Ministeri_Tiilikainen_Suomesta_hiilineut(42208) ). Tavoite nostaisi Suomen kärkimaaksi Ruotsin rinnalle ja mahdollistaisi myös entistä tehokkaamman yhteistyön.

Vaikutukset kansantalouteen

Kansantaloudellisessa tarkasteluissa tulee ottaa huomioon liiketoiminnan kasvun vaikutukset. Ilmastosuunnitelmassa tarkastellaan linjattujen toimien vaikutusta kansantalouteen. Raportoitu negatiivinen kasvuvaikutus koostuu näistä osista:

  • Kun energiakustannusten nousu supistaa ostovoimaa, yksityinen kulutus vähenee -0.4 prosenttia ja se vähentää BKT:n kasvua -0.23 prosenttiyksikköä.
  • Kun kotitalouksien reaalitulo ja yritysten kannattavuus heikkenevät, investoinnit supistuvat – 0.85 prosenttia, ja se vähentää kasvua -0.1 prosenttiyksikköä.
  • Sekä Suomessa että muissa maissa jo tehdyt ilmastopäätökset ovat sisällä WEM-perusurassa. Nettovientiä koskevaan malliarvioon vaikuttaa se oletus, että Suomessa tehdään lisää päätöksiä, mutta muualla ei. Kun Suomen uudet päätökset heikentävät kilpailukykyä, nettoviennin heikkeneminen syö talouskasvusta -0.27 prosenttiyksikköä.

Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää suuria investointeja kaikkialla maailmassa. Suomen kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa on siis tärkeää huomioida uusien ulkomaisten investointien mahdolliset positiiviset vaikutukset suomalaisten yritysten liikevaihdon kasvuun ja vientiin sekä pidemmässä juoksussa myös investointeihin.

Kaikissa päästöjen supistumista tavoittelevissa maissa on paine saman suuntaisiin lisäpäätöksiin kuin Suomessa. Vientimaissamme tapahtuva ympäristömääräysten kiristyminen voi merkitä sitä, että vientimme kilpailukyky ei itse asiassa heikkene. Joiltakin osin se voi jopa parantua, sillä monilla suomalaisilla yrityksillä on tarjota maailmanmarkkinoille kilpailijoita puhtaampia tuotteita, teknologiaa ja liiketaloudellisia ratkaisuja. Ympäristönormien globaali kiristyminen parantaa näiden yritysten kilpailukykyä ja lisää niiden tuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Mitä useampi suomalaisyritys kehittää puhtaampia ratkaisuja globaalien edelläkävijöiden joukossa, sitä todennäköisemmin nettoviennin BKT-vaikutukset kääntyvät negatiivisista positiivisiksi globaalien ilmastotoimien edetessä.

Kansallisella politiikalla voidaan ohjata yrityksiä ja kotitalouksia asettumaan globaaliin eturintamaan luomaan ratkaisuja ja ottamaan käyttöön teknologioita, joita muut kansakunnat tarvitsevat ilmastoprosessin edetessä. Mitä enemmän voimme tarjota puhtaita ratkaisuja ja mitä paremmin pystymme viestimään sen maailmalle, sitä parempi on vientimme kasvupotentiaali ja kansakunnan vaurastumisen mahdollisuus.

Strategian toimien talousvaikutusten arvioinnissa tuleekin näkemyksemme mukaan soveltaa myös positiivisia vaikutuksia mallintavia skenaarioita. Esimerkki tästä olisi parhaillaan Suomeen tavoiteltavan Tesla Gigafactory -investoinnin toteutuminen. Yksi tällainen hanke tai muutama pienempi hanke saattaisi helposti kumota esitetyn, uusista päätöksistä johtuvan (pienen) negatiivisen BKT-vaikutuksen. Tesla Gigafactory -skenaariotarkastelussa kysymys ei silti ole yhtä toimijaa koskevasta analyysista. Fokus on sellaisten toimintatapojen kehittämisessä, joilla Suomeen saataisiin puhtaan teknologian ja tuotannon suoria sijoituksia ulkomailta. Suomalaisen teollisuuden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää kehittää tavoitteellista toimintaa, jonka tuloksena globaalin ilmastoinvestointiaallon hyödyt tuloutuisivat myös Suomen hyväksi.

Varautuminen tiukentuviin päästötavoitteisiin

Uusimman tutkimustiedon valossa on hyvin todennäköistä, että Suomellekin asetettuja kansallisia päästötavoitteita tullaan tiukentamaan. Tiukennuksiin on syytä varautua jo nyt pidemmän aikavälin suunnitelmalla, joka ulottuu vähintään Suomen iilineutraaliustavoitteeseen asti.

Nykyiset kansalliset ilmastositoumukset eivät vielä riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Johan Rockströmin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi tänä keväänä Science-lehdessä artikkelin (http://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2017-03-23-curbing-emissions-with-a-new-carbon-law.html), jossa he esittivät, että hiilidioksidipäästöt tulee puolittaa kerran vuosikymmenessä. Tutkijaryhmän mukaan kahden asteen lämpötilannousun alittamiseen tähtäävät toimet on toteutettava osapuilleen 14 vuoden sisällä.

Ilmastosuunnitelman osallistaminen ja seuranta

Pitkäjänteisyyden, johdonmukaisuuden, muutosvoimaisuuden ja osallisuuden kehittämiseksi ehdotamme itsenäisen, korkean tason ohjausryhmän perustamista Ison-Britannian ja Ruotsin mallien mukaan.

Transformaatio ilmastoneutraaliuteen on kymmeniä vuosia kestävä yhteiskuntaan laajalti vaikuttava projekti, joka edellyttää jatkuvaa, johdonmukaista ja pitkäjännitteistä työtä kantaen vaalikausien ja hallituskokoonpanojen yli. Ohjausryhmässä tulisi olla laajasti ilmastonmuutoksen hillinnän eri osa-alueiden asiantuntijoita. Ohjausryhmän ensimmäinen hanke voisi olla Suomen ilmastoneutraaliustoimenpideohjelman laatiminen, seurannan ja päivittämisen varmistaminen.

Organisaationi voi osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista:

Climate Leadership Councilin tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden yleiseen kilpailukykyyn ja valmiuteen vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin sekä kykyyn hyödyntää näiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yhdistys edistää alansa parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnetuksi tekemistä ja siirtämistä Suomeen. Yhdistyksen perusajatus on, että kannattava ja kestävä liiketoiminta on tehokkain keino vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Edistämme ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavanlaisilla tavoilla:

  • kokoamme yhteen yhdistyksen tavoitteita edistäviä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita sekä yksittäisiä henkilöitä
  • kokoamme ja jaamme jäsenillemme tietoa globaaleista ympäristötrendeistä ja teemme vertailuja muiden maiden parhaista käytännöistä
  • käynnistämme yhdistyksen tarkoitusta tukevia kehityshankkeita
  • teemme ehdotuksia ministeriöille ja julkisille organisaatioille innovaatiojärjestelmän ja tutkimusohjelmien kehittämiseksi
  • järjestämme seminaareja ja erilaisia tilaisuuksia tietoisuuden kasvattamiseksi ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi
  • toimimme jäsentemme yhteistyöelimenä ja edustamme jäsenistöään kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa, kuten Maailmanpankin Carbon Price Leadership Coalitionissa, We Mean Business coalitionissa sekä YK:n ilmastokokouksessa
  • identifioimme suomalaista osaamista, joka toimii mallina ilmastonmuutoksen tehokkaassa
  • torjunnassa ja viestimme tästä kansainvälisillä foorumeilla

Yleinen lausunto tai ilmastosuunnitelmaan liittyvät kommentit, jotka eivät tulleet esiin yllä

Suomen ilmastohankkeiden rakennetta tulisi selkeyttää. Ehdotamme kahta kokonaisuutta:

  • ilmastoneutraaliuteen tähtäävää Suomen hiilijalanjäljen pienentämishanketta ja
  • investointeja ja vientiä edistävää Suomen hiilikädenjäljen kasvattamishanketta.

Suomessa on viime vuosina tehty ja myös meneillään useita käynnissä olevia aiheeseen liittyviä strategia- ja suunnitteluhankkeita. Useat hankkeet ovat osittain päällekkäisiä, ja kun huomioi myös EU:sta tulevat politiikkapäätökset ja -ehdotukset, aihealue ja sen johtaminen on hajautunutta. Toisaalta hankkeet ovat investoijan kannalta lyhytjänteisiä (2030) ja kattavat vain osan vaadittavasta transformaatiosta.

CLC ehdottaa, että ilmastoneutraaliustransformaatiohankkeet ryhmitellään kahteen kokonaisuuteen:

  1. Suomen hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtääväksi kokonaisuudeksi, jossa tavoitteena tulisi olla hiilineutraalius Ruotsin esimerkkiä mukaillen, ja
  2. Suomen hiilikädenjäljen kasvattamiseen tähtääväksi kokonaisuudeksi, jossa luodaan skaalattavia, kansainvälisiä ratkaisuja hiilineutraaliustransformaation tarpeisiin. T&K- ja pilotointihankkeiden lisäksi CLC ehdottaa kartoitusta ja sen pohjalta toimenpideohjelmaa, jonka tuloksena tehdään Suomi entistä houkuttelevammaksi uusille sekä koti- että ulkomaisille työllisyyttä ja vientiä edistäville cleantech-investoinneille. Uusi Business Finland voisi ottaa vastuun tämän konseptin kehittämisestä yhdessä EKn, TTn, ETn ja CLCn sekä proaktiivisten kaupunkien ja maakuntien kanssa.

Keronen Jouni
Climate Leadership Council

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: