Yritykset kiinnostuneita ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

Ilmastonmuutos on jo edennyt niin pitkälle ja sen seuraukset ovat niin konkreettisia ja laajasti vaikuttavia, että siihen sopeutuminen koskettaa kaikkia yrityksiä. Sopeutuminen voi tarkoittaa suomalaisille yrityksille paitsi haitallisten vaikutusten ehkäisyä ja seurauksiin varautumista, myös ilmastonmuutoksesta syntyvien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä.

Tapion, maa- ja metsätalousministeriön, FIBSin ja Climate Leadership Coalitionin järjestämä tilaisuus Kuinka yritys voi sopeutua ilmastonmuutokseen? keräsi maanantaina 19.9. satakunta osanottajaa Sitran tiloihin Helsingin Ruoholahteen.

Tilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoi, että suunnitteilla on kansallisen riskiarvion teettäminen ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on laadittu vuonna 2014. Valtioneuvostossa MMM vastaa sopeutumissuunnitelman toimeenpanon sekä ilmastonmuutoksen seurannan koordinoinnista.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasvussa

CLC:n toiminnanjohtajan Jouni Kerosen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien kansantaloudellisten vaikutusten mittakaava on kasvussa. Esimerkiksi Zimbabwe on jo tänä vuonna menettänyt 12 ja Vietnam neljä prosenttia BKT:staan ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen vuoksi.

”Ilmastonmuutos on suuri vedenjakaja. Yritysten täytyy päättää, haluaako ensisijaisesti olla niiden joukossa, jotka sopeutuvat siihen olosuhteiden pakosta vaiko niiden, jotka ovat tarjoamassa tähän ratkaisuja”, Keronen toteaa.

Jotta hiilidioksidipäästöjen kasvu hillittäisiin Pariisissa sovittuun kahteen prosenttiin, pitäisi Kerosen mukaan investoinnit uusiutuvaan energiaan kolmin-nelinkertaistaa nykyisestä 300 miljardin dollarin vuositasosta. Tämä voisi olla mahdollisuus viedä suomalaisten yritysten osaamista ja teknologiaa maailmalle.

Riskienhallintaa yrityksissä

Fortumin johtaja Harri Spolander esitteli Sitran yhteistyössä MetOfficen, Climate Leadership Coalitionin ja Fortumin kanssa kehittämän työkalun, joka auttaa yrityksiä ilmastoriskien tunnistamisessa ja arvioimisessa. Spolander totesi, että ilmastonmuutokseen liittyvät riskit on tärkeää integroida osaksi organisaatioiden käyttämiä normaaleja riskienhallintaprosesseja.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan entistä selvemmin myös Pohjoismaissa. Ruotsissa vuonna 2005 riehunut Gudrun-myrsky kaatoi kerralla koko maan vuoden hakkuita vastaavan puumäärän.

UPM:n ympäristöpäällikön Sami Oksan mukaan yhtiö tiedostaa ilmastonmuutoksen vaikutukset metsien kasvuun ja terveyteen.

Yhtiö tekee yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ennakoidakseen ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäteollisuuteen. Pohjolan ilmaston lämpenemiseen UPM on varautumassa esimerkiksi uusien puulajien koeistutuksilla. Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa UPM pitää keskeisenä luonnon monimuotoisuuden turvaamista osana kestävää metsätaloutta. Yhtiö valmistaa biotalouden tuotteita, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta korvaamalla fossiilisia vaihtoehtoja.

Kahvistaan tunnetun Pauligin käyttämien Arabica-kahvipapujen kasvattaminen on myös herkkä ilmastonmuutokselle. Pauligin kahviliiketoiminnan yritysvastuupäällikkö Seija Säynevirran mukaan Paulig on yhdessä seitsemän muun kahviyhtiön kanssa käynnistänyt ohjelman, jolla kahvinviljelijöitä rohkaistaan toimiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Ilmastonmuutoksen haittoja voidaan ehkäistä esimerkiksi kahvipensaita suojaavilla kasveilla, tuulihaittoja minimoivilla puuistutuksilla ja kipsin käytöllä kahvipensaiden juurikasvun tukemisessa. Parhaat sopeutumiskeinot valitaan aina paikallisen yhteistyön kautta ja tutkimustietoon perustuen.

Paulig käyttää jo nyt biokaasua ja tuulisähköä Vuosaaren tehtaallaan ja suunnittelee siirtyvänsä täysin uusiutuvan energian käyttöön ensi vuoden aikana.

Fossiilisista polttoaineista cleantech:iin

Luken professori Sirpa Kurppa kertoi konkreettisen esimerkin fossiilisen energian vaikutuksesta kansantalouteen. Luken johtamassa biotaloustutkimuksessa Lapin ProAgria on laskenut Lapin kylien energiataseita. Tutkimuksissa huomattiin, että esimerkiksi 160 asukkaan kylälle aiheutuu vuodessa jopa miljoonan euron kustannukset fossiilisen energian hankinnasta. Paradoksi tässä pääomapaossa on, että sama kylä on täysin uusiutuvien biomassojen ympäröimä.

Finpron cleantech-toimialajohtajan Ilkka Homasen mukaan suomalaiset yritykset ovat jo onnistuneesti muuttaneet liiketoimintastrategioitaan ja tarjoamaansa ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaasteiden vauhdittaman, kasvavan globaalin markkinan suuntaan.

Potentiaalia on silti vielä huomattavasti lisää erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Suomalaista osaamista ja innovatiivisuutta arvostetaan maailmalla suuresti. Suomessa arvioidaan olevan noin 1.500 yritystä cleantech-toimialalla, ja näistä noin 250 on mukana Cleantech Finlandin yritysverkostossa.

Tiedonvaihtoa ja työkaluja tulevaisuudessa

Päivän moderaattorina toiminut Tapion luonnonvara-asiantuntija Saara Lilja-Rothsten kertasi osallistujille tehdyn kyselyn tuloksia, joiden mukaan yritysten sopeutumista tukisi esimerkiksi ilmastoviestinnän kehittäminen sekä ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimustiedon ja käytännön yhdistäminen pilotoinnilla. Tapio on ollut kansallisessa sopeutumistyössä mukana kehittämällä toimialakohtaisia sopeutumista kuvaavia mittareita sekä tuomalla sopeutumistoimia metsien kestävää käyttöä ohjaaviin metsänhoidon suosituksiin.

FIBSin toimitusjohtaja Mikko Routti näkee, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on erittäin tärkeää sen 280 jäsenelle juuri nyt.

”Pariisin ilmastosopimuksesta on pian vuosi, ja yritykset ympäri maailman ovat jo käynnistäneet runsaasti uusia puhtaisiin käytäntöihin ja tuotteisiin liittyviä hankkeita. Toivomme, että voimme yhdessä Sitran ja Deloitten kanssa järjestämämme Hiilineutraali bisnes -koulutuksen myötä vauhdittaa omalta osaltamme vähähiilisemmän liiketoiminnan kehittämistä.”

Tilaisuudessa todettiin yhteen ääneen, että tarvitaan tiedonvaihtoa ja työkaluja, jotka auttavat organisaatioita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa – ja tuovat ehkä myös uusia bisnesnäkökulmia.

 

Lisätietoja

Saara Lilja-Rothsten, Tapio Oy, p. 040 1725366, saara.lilja-rothsten@tapio.fi
Jouni Keronen, Climate Leadership Coalition, p. 050 453 4881, jouni.keronen@clc.fi

 

TAPIO on metsäbiotalouden osaavin ja halutuin kumppani. Tarjoamme luotettavaa tietoa ja tehokkaita ratkaisuja metsäbiotalouteen. Tavoitteena on elinvoimainen ja kestävä metsätalous osana suomalaista biotaloutta sekä metsien hyödyntäminen tulojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asiakkaitamme ovat niin yritykset, metsänomistajat kuin julkinen sektori. Neljä liiketoiminta-aluettamme ovat konsultointi, media, metsäpuiden siementuotanto ja tuotteistetut asiantuntijapalvelut. Vuonna 2016 konsernissamme työskentelee 54 henkilöä ja liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa. www.tapio.fi

Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa. Maa- ja metsätalousministeriö turvaa kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luo edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Lue lisää: www.mmm.fi Keskustele Twitterissä: @mmm_fi

Climate Leadership Coalition (CLC) on Suomen johtavien yritysten ja organisaatioiden muodostama yhdistys, jonka tarkoituksena on kannustaa yrityksiä ja organisaatioita siirtymään hiilineutraaliin ja kestävästi luonnonvaroja hyödyntävään toimintatapaan. Yrityksille on tärkeää luoda puhtaita ympäristömyönteisiä ratkaisuja ja kehittää cleantech-liiketoimintaa, koska ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan vain merkittävän uuden liiketoimintapotentiaalin avulla.

FIBS on Suomen laajin yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa: tarjoamme tietoa uusista innovatiivisista tavoista kehittää liiketoimintaa sekä ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua eri toimialojen yritysten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Palveluitamme ovat tilaisuudet, koulutus ja valmennus, uutis- ja tietopalvelut sekä sparraus ja neuvontapalvelut. FIBS-verkostossa on mukana jo lähes 300 yritystä ja yhteisöä. www.fibsry.fi

Comments are closed.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: