7 syytä, miksi ilmastotoimia ei kannata viivyttää

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä  yli 150 korkean tason yrityspäättäjää kokoontuivat keskiviikkona 17.2. Finlandia-talolle keskustelemaan ilmastonmuutoksen torjunnan tuomista liiketoimintamahdollisuuksista. Tapahtuman keskeiseksi viestiksi nousi, että ilmastonmuutosta hillitsevillä toimilla on kiire ja että fiksusti toimivilla yrityksillä on tässä kilpajuoksussa paljon voitettavaa.
Mari Pantsar Sitra
Mari Pantsar, johtaja, Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Sitra
1. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on turvallisuuspolitiikkaa ja siksi sen hillitsemiseen tullaan panostamaan suuresti Seminaarin avannut tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti, että ilmastonmuutos on paljon muutakin kuin ympäristökysymys – kyse on myös turvallisuudesta ja taloudesta. “Se on kaiken meidän olemisemme kattavaa asiaa. Jos puhutaan ruoan, veden, jäteveden, hengitysilman, vedenpaisumuksen ongelmista, muuttoliikkeestä – se on suurimmalti osin turvallisuusongelma”, presidentti totesi. Lue presidentin kanslian uutinen seminaarista täältä. 2. Suuret sijoittajat karsastavat hiiliriskiä Carbon Disclosure Project CDP:n Euroopan-toimintojen johtaja Steven Tebbe kertoi, että instituutiosijoittajat kaikkialla maailmassa — myös Pohjoismaissa — ovat erittäin kiinnostuneita pörssiyhtiöiden ilmasto-osaamisen tasosta sekä yhtiöiden taseissa piilevästä hiiliriskistä. “Yli puolet globaalista sijoituspääomasta seuraa tunnuslukujamme”, Tebbe totesi.
Jouni Keronen CLC Climate Leadership Coalition
Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, CLC
Hänen mukaansa osa salkunhoitajista ei enää sijoita yhtiöihin, jotka eivät raportoi CDP:lle — ja toisaalta ilmastotoimissaan edistyksellisimpien yhtiöiden tulos kehittyy markkinoita suotuisammin. “Lainsäädännön määräämät sanktioprosessit ottavat aikansa, mutta sijoittajien tuomio on nopea ja armoton”, Tebbe painotti. Katso Tebben esitys täältä. 3. Edelläkävijäyritysten toimet heijastuvat hankintaketjuun Unileverin Chief Sustainability Officer Jeff Seabright kertoi videoidussa puheessaan yhtiön kunnianhimoisista ilmastotavoitteista: yhtiö tähtää hiilipositiiviseksi vuoteen 2030 mennessä, kaiken yhtiön käyttämän sähkön tulee olla hiilivapaata vuoteen 2020 mennessä ja kaikkien Unileverin hankkimien maataloustuotteiden pitää olla kestävästi tuotettuja vuoteen 2020 mennessä. Globaalin jättiyhtiön toimilla ja tavoitteilla tulee olemaan merkittävä vaikutus myös hankintaketjussa toimiviin 76 000 yritykseen. Katso Seabrightin esitys täältä.
Kaisa Hernberg CLC Climate Leadership Coalition
Kaisa Hernberg, konsultti, CLC
4. Pitkäjännitteinen, systemaattinen jatkuva parantaminen tuo kilpailuetua Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja ympäristöjohtaja Hanna Uusitalo kertoivat yhtiön liiketoimintastrategiasta, jossa ympäristö ja hyvinvointi ovat keskeisessä asemassa. Pitkäjännitteinen työ ja jatkuva parantaminen ovat tuottaneet tulosta: Koneen Euroopan myydyin asuintalohissi kuluttaa 90 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavat hissit 1990-luvulla. Yhtiö myös pienentää omaan hiilijalanjälkeään 3 prosenttia vuodessa liikevaihtoon suhteutettuna. Strategia on tuottanut tulosta myös liiketoiminnassa — Koneella on lähes viidenneksen osuus globaaleista uusien hissien ja liukuportaiden markkinoista, ja liikevaihto kasvoi 18 prosenttia vuonna 2015. Katso Herlinin ja Uusitalon esitys täältä. 5. Ketterä pk-yritys voittaa suuret kilpailijat Ilmastoystävällisyys ei ole ainoastaan suurten yhtiöiden etuoikeus. LED-valaistukseen erikoistuneen Valtavalon hallituksen puheenjohtaja Simo Makkonen kertoi yrityksen liikevaihdon kasvavan 20–50 prosentin vuosivauhtia kiertotalouteen perustuvan valaistus palveluna -liiketoimintakonseptin ansiosta. Energiatehokas valaistus auttaa asiakkaita pienentämään hiilijalanjälkeään, ja palvelukonsepti takaa korkean laadun. Ja mikä parasta, yritys siirsi tuotantonsa Kiinasta takaisin Suomeen. Makkosen tärkein viesti yrityksille: “Ei kannata jäädä odottamaan pakottavaa lainsäädäntöä. Voittajat ovat ajoissa liikkeellä.” Katso Makkosen esitys täältä. 6. Teknologia ei riitä, tarvitaan uusia bisnesmalleja Paneelikeskustelussa ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen, professori Anne Brunila, Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio keskustelivat Sitran johtajan Mari Pantsarin johdolla siitä, miten Suomesta tehdään cleantechin suurvalta. Panelistit painottivat, ettei globaalia kilpailua voiteta pelkällä teknologialla, vaan tarvitaan uudenlaisia liiketoimintamalleja. Voittajakonseptit yhdistävät talouden ja ympäristön näkökulman kokonaistaloudelliseksi ratkaisuksi. Kunnilta toivottiin rohkeampaa otetta uusien teknologioiden käyttöönotossa. Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -hanke nostettiin esiin esimerkkinä kuntien ja yritysten uudenlaisesta yhteistyöstä. Tutustu Smart & Clean -hankkeeseen täällä. 7. Vaikeuksia ei voiteta katsomalla peruutuspeiliin Seminaarin päätti Ilmastoteatteri, joka kuvasi muovimattoja valmistavan Fasadi Floors -yrityksen muodonmuutosta tappion suossa kyntävästä pk-yrityksestä kohti uusia strategisia aluevaltauksia. Esityksen opetus: ongelmia ei ratkaista tekemällä asioita samalla tavalla kuin ennen.

Comments are closed.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: