Pariisissa toinen viikko ratkaisee lopputuloksen

Eiffel-sunrise_Kuvaaja_Jouni-Keronen_IMG_1964_vaaka


Jennifer Morgan
ja David Waskow ovat tehneet mielenkiintoisen yhteenvedon Pariisin ilmastokokouksen ensimmäisen viikon tapahtumista. Samalla kirjoittajat ennakoivat, mitä ratkaisevan toisen viikon aikana voisi tapahtua.

Ohessa on suomennettu tiivistelmä yhteenvedosta. Otsikko on CLC:n viestintätiimin tekemä.

 

Pariisissa toinen viikko ratkaisee lopputuloksen

Pariisin ilmastokokouksen ensimmäinen viikko osoitti, että valtaosa eri valtioiden delegaatioista on tullut kaupunkiin tekemään sopimusta. Sen kertoi jo 150 valtionpään osallistuminen ilmastokokouksen avaukseen.

Viikon lopulla esitelty 195 maata edustavien virkamiesten tekemä sopimusluonnos on nyt osallistujamaiden ministerien käsiteltävänä. Heidän odotetaan muokkaavan luonnoksesta varsinaisen ilmastosopimuksen tämän viikon aikana.

Uuden sopimuksen mukaan osanottajamaiden pitäisi arvioida ilmastonmuutoksen tilaa viiden vuoden välein ja sitoutua tarvittaviin toimenpiteisiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Avainkysymys on, ovatko maat valmiit kiristämään tavoitteitaan joka viides vuosi ja onko tarkastelun aloitusvuosi 2020 vaiko 2025?

Koska tiede, teknologia ja yhteiskuntien tavoitteet kehittyvät nopeasti ja tarve päästövähennyksille kasvaa, valtioiden olisi syytä palata arvioimaan Pariisin päätösten vaikutuksia jo vuonna 2020.

Valtioiden on Pariisissa päätettävä, minkälaisen viestin ne haluavat lähettää sijoittajille, yrityksille ja hallituksille seuraavalla vuosikymmenellä tarvittavien toimenpiteiden muutostahdin nopeudesta ja mittaluokasta. Tavoitteena pitää olla hiilivapaa maailmantalous tämän vuosisadan loppuun mennessä ja globaalien hiilidioksidipäästöjen pudottaminen nollaan vuosien 2060–2080 aikana tai ainakin hiilineutraali yhteiskunta.

Pariisin sopimuksen tavoitteena tulisi olla päästöjen mittausmenetelmien, raportoinnin ja todentamisen läpinäkymät järjestelmät. Kehittyvät taloudet tarvitsevat silti päästövähennyksiinsä tukea ja joustavuutta, koska niiden mahdollisuudet päätösten toimeenpanoon ovat rajallisemmat.

Neuvottelijat Pariisissa ovat lähentyneet toisiaan ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutusten, kuten jäätiköiden sulamisen ja merien vedenpinnan nousun aiheuttaman sopeutumistarpeen suhteen. Tekstiluonnoksessa on ehdotuksia sopeutumistoimien nopeuttamiseksi.

Ilmastokokouksen avauksessa kansalliset johtajat antoivat lupauksia, että ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan 100 miljardia dollaria vuonna 2020 ja että kehittyviä talouksia tullaan auttamaan rahallisesti. Tässä asiassa on siis edistytty, mutta kuinka vuoden 2020 jälkeen jatketaan, on vielä pitkälti auki.

Michael Bloomberg, YK:n erikoislähettiläs kaupunkien ilmastonmuutoksessa, esitteli Pariisissa World Resources Instituten uuden arvion, jonka mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ryhtyneet kaupungit voisivat vuodesta 2030 lähtien pudottaa päästöjään vuosittain 740 miljoonaa tonnia. 100 uutta kaupunkia on liittynyt päästöjään vähentävien suurkaupunkien joukkoon.

Yritykset ja sijoittajat kertoivat Pariisissa, että 500 institutionaalista sijoittajaa, jotka hallinnoivat 3,4 biljardin dollarin sijoitusvarallisuutta, ovat sitoutuneet luopumaan fossiilisiin polttoaineisiin liittyvistä sijoituksistaan. Viimeisten 10 viikon aikana joukkoon on liittynyt 100 uutta institutionaalista sijoittajaa, jotka hallinnoivat 800 miljoonan dollarin sijoituksia.

Teksti: Jouni Keronen, toiminnanjohtaja

Comments are closed.

Powered by WordPress.com.

Up ↑

%d bloggers like this: