07marras2017

Ilmastotoimia lisättävä kiireellisesti – mitä ilmastokokousuutiset meille kertovat?

Ilmastoneuvottelut alkoivat Bonnissa marraskuun kuudentena alakuloisissa merkeissä. Pitkin syksyä olemme saaneet uutisia muun muassa voimistuneista myrskyistä, jäätiköitten kiihtyneestä sulamisesta ja massiivisesta biodiversifiteettikadosta. Maailman ilmatieteenlaitos uutisoi, että globaali lämpötilan nousu on jo 1,1 C astetta (https://public.wmo.int/en/media/press-release/2017-set-be-top-three-hottest-years-record-breaking-extreme-weather ) ja ilmakehän CO2-pitoisuus korkeimmillaan 800 000 vuoteen. (https://public.wmo.int/en/media/press-release/greenhouse-gas-concentrations-surge-new-record ).

Ihmisten aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kasvu on pysähtynyt, mutta ilmakehän CO2-pitoisuus jatkoi kasvuaan ennätysvauhtia. Nasan analyysin mukaan pääsyynä ovat muutokset trooppisissa metsissä, joista osassa kohonnut lämpötila on kiihdyttänyt kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa bakteeritoimintaa eli mätänemistä. (https://climate.nasa.gov/news/2639/nasa-pinpoints-cause-of-earths-recent-record-carbon-dioxide-spike/) Osassa kuivuus on vähentänyt hiiltä sitovaa yhteyttämistä ja edesauttanut metsäpaloja. Näiden ilmiöiden seurauksena trooppiset alueet vapauttivat ilmakehään 50 prosenttia (2,5 gigatonnia = + 5% vuotuisista päästöistä) enemmän hiilidioksidia vuodessa kuin vertailuvuotena 2011.

Vuoden 2016 aikana tapahtunut CO2-pitoisuuden kasvu oli suurin yli 2000 vuoteen. Edellä mainitut ilmiöt ovat kriittisen pisteen ylittäessään laajuudeltaan niin suuria, että niitä ei ihmisvoimin kyetä hillitsemään. Useita muitakin vastaavia ilmiöitä on luvassa, kun lähestytään + 2 C astetta – ja varsinkin, jos mennään sen yli.

Marraskuun alussa julkaistun Emission Gap 2017 – raportin  mukaan päästöjen vähentämistoimet pitäisi noin kolminkertaistaa 2030 mennessä, jotta pysytään Pariisin sopimuksen tavoitteissa. Julkaistujen sitovien tavoitteiden lisäksi tarvittaisiin noin 13,5 gigatonnin vuotuinen CO2-vähennys, jotta pysyttäisiin alle kahden Celsius-asteen tavoitteessa ja jopa 19 gigatonnin vähennys 1,5 Celsius-asteen tavoitteeseen. Pariisin sopimuksen allekirjoittaneista osapuolista ainoastaan yhden maan – Marokon – tavoitteet ovat 1,5 C-asteen mukaiset ja viiden maan kahden asteen mukaiset (http://climateactiontracker.org/countries.html).

Ilmastotoimia seuraavan Climate Action Tracker – organisaation mukaan myös EU:n on tiukennettava tavoitteita ja lisättävä toimia merkittävästi.

Lisätoimia tarvitaan nopeasti muun muassa energiasektorilla, teollisuudessa, liikenteessä ja ruokaketjussa. Maiden pitäisi aloittaa nopeasti massiiviset uudelleen metsitykset, joilla aluksi saadaan hiiltä ilmakehästä puihin ja maahan. Kun metsät ovat kasvaneet ja taloudellisesti hyödynnettävissä, niistä saadaan raaka-ainetta korvaamaan fossiilimateriaaleja sekä energiaa.

Vuoden 1990 jälkeen olemme menettäneet metsiä 129 miljoonaa hehtaaria, Etelä-Afrikan pinta-alan verran. Jos tämä kompensoitaisiin kymmenessä vuodessa istuttamalla  19 miljardia puuta vuodessa – 1500 puuta hehtaarille – olisi vuosikustannus 38–57 miljardia dollaria.  Jos summan jakaisi 750 miljoonaa ihmistä, eli varakkain kymmenes väestöstä,  maksaisi jokainen heistä vuodessa 50–75 dollaria  tai 4–6 dollaria kuukaudessa.

Kansalaisten markkinavoimaa tulee hyödyntää laajemmin. Jos varakkain kymmenys väestöstä, joka aiheuttaa noin puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, vähentäisi hiilijalanjälkensä puoleen vuoteen 2030 mennessä, vähentäisi se päästöjä 12,5 gigatonnia. Pelkästään tämä lisävähennys riittäisi lähes 2 C asteen tavoitteeseen pääsemiseksi. YK:n Emission Gap 2017-raportissa arvioitiin, että pitäytyminen alle kahden asteen tavoitteessa vaatisi 13,5 gigatonnin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä.

Tämä onkin yksi Suomessa kehitetyn Kansalaisen ilmastolupaus -kampanjan päätavoitteista. Kampanja sai myös viime viikolla merkittävästi julkisuutta, kun YK:n ilmastosihteeristö kehotti tervetuloviestissään kaikkia Bonnin COP23-ilmastokokoukseen osallistuvia kompensoimaan matkasta aiheutuvat päästönsä ja harkitsemaan Kansalaisen ilmastolupauksen allekirjoittamista. (http://myrskyvaroitus.fi/2017/11/ilmastolupaukselle-merkittavasti-julkisuutta-bonnin-ilmastokokouksessa/).

LUE LISÄÄ:

Emission Gap: (https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/22070/EGR_2017.pdf).

Climate Action Tracker:  (http://climateactiontracker.org/countries/eu.html).

Lisää näkemyksiä, uutisia ja linkkejä ilmastoneuvottelujen kuluessa,

Jouni Keronen, Toiminnanjohtaja, Climate Leadership Council

Jouni Keronen CLC Climate Leadership Council

Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, CLC

Share:
  • 7 marras, 2017
  • Unna Lehtipuu
  • 0 Comments
  • Bonnin ilmastokokous, hiilidioksidipäästö, Kansalaisen ilmastolupaus, kasvihuonekaasupäästöt, Nasa, Pariisin sopimus, WMO,

Share This Story

Categories

Comments