11elo2017

Mielipide: Suomen on kasvatettava hiilikädenjälkeään

Presidentti Trumpin ilmastopolitiikkaa koskevat lausunnot ovat herättäneet valtavan vastarintaliikkeen. Suuri osa valtioista, tuhannet kaupungit ja yritykset ovat vahvistaneet sitoutumisensa ilmastonmuutoksen hillintään ja Pariisin ilmastosopimukseen. Suomi valmistelee parhaillaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, mikä on erinomainen mahdollisuus astua kansainvälisen ilmastotyön eturiviin ja parantaa roimasti yritystemme kilpailukykyä.

Hiilikädenjälki tarkoittaa tuotteiden ja palvelujen positiivisia ilmastovaikutuksia. Suomalaisilla yrityksillä on erinomaiset edellytykset tuottaa ratkaisuja globaaleihin ilmasto-ongelmiin. Jotta suomalaiset ratkaisut pääsevät maailmalle ja pystyvät kilpailemaan, toimintaympäristön on oltava hyvä.

Erinomainen vertailukohde löytyy Kanadasta. Vancouverin kaupunki on johdonmukaisesti panostanut ilmastoystävällisen liiketoiminnan tukemiseen, mikä on poikinut verotulojen kasvua, kustannussäästöjä, investointeja ja yli 20 000 uutta vihreää työpaikkaa.

Ehdotamme, että Suomi laatii hiilikädenjäljen kasvattamiseen tähtäävän Green business -strategian. Tuotekehitys- ja pilottihankkeiden lisäksi Suomesta on tehtävä houkuttavampi kohde työllisyyttä ja vientiä edistäville investoinneille. Uusi Business Finland voisi ottaa vastuun tämän konseptin kehittämisestä yhdessä elinkeinoelämän sekä edistyksellisten kaupunkien ja maakuntien kanssa.

Suomi tarvitsee nykyistä selkeämpää, keskitetympää ja pitkäjännitteisempää otetta hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Energia-alalla ja teollisuudessa investoinnit tehdään useiden kymmenien vuosien aikajänteellä, joten nykyinen, vuoteen 2030 ulottuva tarkastelukulma ei riitä luomaan vakaata investointiympäristöä.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa tullaan tarkastelemaan vuodelle 2045 asetettavaa ilmastoneutraalisuustavoitetta. Myös Ruotsissa eduskunta hyväksyi viime viikolla kaikki toimialat ja yhteiskuntasektorit kattavan strategian, jonka tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Ehdotamme, että myös Suomi laatii ilmastoneutraaliuteen tähtäävän hiilijalanjäljen pienentämissuunnitelman yhdessä elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön kanssaTämä loisi hyvän pohjan pohjoismaiselle yhteistyölle.

Kansalaisilla on ratkaiseva vaikutus siihen, missä kunnossa jätämme planeetan tuleville sukupolville. Tutkimusten mukaan kansalaisten valinnat synnyttävät yli puolet Suomen hiilijalanjäljestä. Siksi ehdotamme, että Suomi laatii ensimmäisenä maana kansallisen toimenpideohjelman kansalaisten ilmastotoimien aktivoimiseksi. Se ohjaisi valtion lisäksi kaupunkeja, yrityksiä ja muita organisaatioita tukemaan kansalaisten toimia.

Ilmastotoimilla on kiire – aikaa kriittisten päästövähennysten saavuttamiseen on vain 15 vuotta. Suomella on nyt erinomainen pelipaikka tehdä oma osuutensa ja samalla edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa globaalisti. Meidän kaikkien pitää olla avoimia uusille ratkaisuille, toimintamalleille ja valinnoille sekä yritysmaailmassa että omassa elämässämme.

Henrik Ehrnrooth, hallituksen puheenjohtaja, Climate Leadership Council

Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän Keskusliitto

Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus

Mielipide on julkaistu Helsingin sanomissa 26.6.2017

 

 

 

Share:
  • 11 elo, 2017
  • Unna Lehtipuu
  • 0 Comments
  • Climate Leadership Council, Henrik Ehrnrooth, hiilikädenjälki, hiilineutraali, ilmastopoliitiikka, ilmastosuunnitelma, Jorma Turunen, Jukka Leskelä, Jyri Häkämies, päästövähennykset, Pariisin ilmastosopimus,

Share This Story

Categories

Comments