13kesä2017

Onko kysyntäjousto Suomen seuraava vientivaltti?

Energiamarkkinat ovat murroksessa kaikkialla maailmassa. Matalan rajakustannuksen uusiutuva energia on muuttamassa markkinoiden toimintalogiikkaa ja ansaintamalleja.

Bloombergin Michael Liebreich analysoi tilannetta mielenkiintoisesti artikkelissaan. Hän näkee uhkakuvana loputtoman teknologiakohtaisten tukien viidakon ja esittää kuusi teesiä tulevaisuuden energiamarkkinoille.

Yksi murroksen keskeinen elementti on kysynnän ja tarjonnan dynamiikan muuttuminen. Kun aiemmin energian kysyntä on säädellyt sen tarjontaa, sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen merkitsee sitä, että energiaa on välillä tarjolla enemmän kuin on kysyntää ja välillä päinvastoin. On siis löydettävä uusia tapoja saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

Suomessa on valtavan paljon osaamista ja ratkaisuja juuri tämän kysyntä-tarjontaongelman ratkaisemiseen. Energiajärjestelmämme on monella tapaa edistyksellinen, ja se on tarjonnut hyvän alustan erilaisten älykkäiden joustavuutta luovien ratkaisujen kehittämiselle. Nyt tälle osaamiselle on avautumassa jättimäinen globaali kysyntä.

Olennainen kysymys onkin, miten tulisi toimia, jotta suomalaisille yrityksille luotaisiin mahdollisimman hyvät olosuhteet tarttua tähän globaaliin mahdollisuuteen. Nyt on miljardien eurojen paikka edistää sekä ilmastoystävällisen energiajärjestelmän kehittymistä että suomalaista vientiä.

Tätä kysymystä pohtimaan CLC ja Teknologiateollisuus kokosivat joukon energia- ja teknologia-alojen asiantuntijoita Aalto Design Factoryyn. Tilaisuudessa kuultiin alustukset NeoCarbon-hankkeen tutkijoilta Pasi Vainikalta ja Esa Vakkilaiselta, IBM Finlandin toimitusjohtajalta Mirva Antilalta sekä ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäseltä. Aihetta pohdittiin teemaryhmissä, joiden aiheina olivat verotus, lainsäädäntö, tuotekehitys ja pilotointi, brändäys, yritysten strategiat, turvallisuus ja pohjoismainen yhteistyö.

Esityksissä ja ryhmäkeskusteluissa korostettiin muun muassa standardoinnin sekä lainsäädännön harmonisoinnin merkitystä EU:n ja Pohjoismaiden tasolla, hallinnon siilojen purkamista sekä yhteisen vision tarvetta. Esa Vakkilainen kiteytti esityksessään keskeisen ongelman: “Tiedämme, miten kestävä ja edullinen energiajärjestelmä tehdään, mutta emme, miten se rahoitetaan.” Myös joustoa haittaavasta lainsäädännöstä ja verotuskäytännöistä puhuttiin.

Tapahtuman keskustelujen perusteella voi todeta, että olemme jo varsin pitkällä – vahvuuksia, ongelmia ja monia tarvittavia toimenpiteitäkin on tunnistettu. Ääneen lausuttu yhteinen visio kuitenkin vielä uupuu.

Ilman selkeää visiota ja missiota toimenpiteet jäävät herkästi osaoptimoinniksi ja tulokset pieniksi. Siksi tavoitteenamme on saada aikaan kansallinen ohjelma kysyntäjoustoa edistävien ratkaisujen ja liiketoiminnan kansainvälisen kasvun vauhdittamiseksi. Mielestämme Suomen kannattaa yhdistää voimansa muiden Pohjoismaiden kanssa ja kehittää alueestamme kansainvälisesti merkittävä alusta kysyntäjoustoon liittyvälle tutkimukselle, tuotekehitykselle ja pilotoinnille.

Jouni Keronen, toiminnanjohtaja, CLC

Kaisa Hernberg, kehitysjohtaja, CLC

Share:
  • 13 kesä, 2017
  • kaisa.hernberg
  • 0 Comments
  • energiajärjestelmä, energiamarkkinat, kysyntäjousto, Pohjoismainen yhteistyö,

Share This Story

Categories

Comments