24helmi2016

Pariisissa sovitut tavoitteet vaativat ripeitä investointeja

CLC:n lausunto ilmastonmuutosta koskevan Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta

Climate Leadership Council ry (CLC) on erittäin tyytyväinen siihen, että COP21-kokouksessa saatiin aikaan kattava ilmastosopimus, jonka tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alhaisempana kuin 2°C esiteollisen ajan tasolta ja että sopimuksessa pyritään rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5 C-asteeseen. Sopimus myös sisältää liike-elämän kannalta tärkeät markkinamekanismit sekä luo pohjan hiilinielujen käytön pelisäännöille. Kannatamme lämpimästi sitä, että sekä Suomi että EU allekirjoittavat sopimuksen. On myös tärkeää, että sopimusta varten ilmoitettuja ja osapuolikokouksen päätöksessä sovittuja toimia lähdetään toteuttamaan välittömästi.

Pariisin ilmastoneuvotteluihin toimitetut maakohtaiset päästövähennystoimet eivät kuitenkaan vielä riitä edellä mainitun tavoitteen mukaisiin päästövähennyksiin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on havainnollistanut, että nykyisillä sitoumuksilla (INDC) mahdollisuus pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden asteen yli 50 % todennäköisyydellä umpeutuu vuoden 2040 kieppeillä. Näkemyksemme mukaan ilmastonmuutoksen kasvavat seuraukset – merenpinnan nousu, tulvat, myrskyt, kuivuudet ja näiden aiheuttamat välilliset vaikutukset kuten kansainvaellukset – pakottavat tarkastelemaan maakohtaisia kasvihuonekaasujen päästötavoitteita myös selvästi alle 2°C lämpötilan nousun mukaisesti. Tämä merkitsisi muun muassa EU:n tavoitevälillä 8095 % päästövähennystavoitteen asettamista lähelle 95 prosenttia vuodelle 2050.

Pariisin sopimus merkitsee voimakkaasti kasvavia investointeja energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon. IEA arvioi syksyllä 2015, että nykyisten sitoumusten toteuttaminen vaatisi noin 13.500 miljardin US-dollarin investoinnit 2030 mennessä, ja Standard & Poorsin tammikuussa 2016 julkaistun raportin mukaan 2030 mennessä nykyisillä päästötavoitteilla tarvittaisiin ainakin 16.500 miljardin US-dollarin investoinnit. Vuositasolla tämä tarkoittaisi keskimäärin 1.100 miljardia US-dollaria. 2010–2015 investoinnit ovat olleet 300–350 miljardin US-dollarin tasolla, eli karkeasti arvioiden investointivolyymit tulisi kolminkertaistaa nykytasolta. On myös huomioitava, että edellä mainitut investointiarviot koskevat nykyisiä sitoumuksia, jotka eivät riitä edes +2°C tavoitteeseen. Ja alle 2°C tavoitteessa pitäisi investoida vielä enemmän. Valtaosa näistä investoinneista tulee toteuttaa yksityisin varoin, mahdollisimman markkinaehtoisesti. Moninaisten ratkaisujen vauhdittamiseksi on myös tärkeätä luoda laajat markkinat cleantechille.

CLC näkee hyvin vaikeana sellaisen tilanteen, jossa muutosvauhti olisi aluksi hidas ja myöhemmin tarvittaisiin erittäin lyhyessä ajassa valtavan suuri muutos. Vaikka esimerkiksi EU on tähän asti ollut johtaja ilmastokysymyksissä, sen nykyinen 40 % vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa noin prosentin vuosittaista vähennystä vuosien 1990–2030 aikana. Tämän jälkeen 1,52,0°C tavoite vaatisi vuodesta 2030 eteenpäin ehkä jopa 55 % päästövähennykset 20 vuoden aikana, eli EU-maiden päästövähennystahdin tulisi lähes kolminkertaistua vuosiksi 2030–2050. +2°C tavoitteessakin päästövähennystahti kaksinkertaistuisi. Tällaisessa skenaariossa on suuri vaara sille, että ennenaikaisesti arvonsa menettäviä omaisuuseriä syntyy paljon, muutoksia joudutaan tekemään jyrkin lainsäädännöllisin keinoin eivätkä markkinamekanismit toimi hyvin. Muutoksen aikaansaamisesta tulee tällöin hyvin kallista, mikä luo epävakautta – tai muutosta ei ehkä edes kyetä toteuttamaan.

Pariisissa sovittiin, että tavoitteita käsitellään viiden vuoden välein, ja seuraava vapaaehtoinen käsittely on vuonna 2018. Tarvittavien muutosten vaatima mittakaava on niin suuri, että näemme välttämättömänä sopia riittävät päästövähennystavoitteet 1,5–2,0°C skenaariolle (-95 % tai ”hiilineutraalius”) vuodelle 2050 jo vuonna 2018. Tämä sopisi luontevasti myös Pariisin ”High Ambition” -koalitiolle (EU, USA, Kanada, Australia, Brasilia ja 79 kehittyvää maata), jolla olisi edellytyksiä kannustaa myös mm. Kiina ja Intia mukaan. Myös välitavoitteet tulisi päivittää vuosille 2030 ja 2040. EU:n osalta 45–50 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä olisi linjassa 2050 tavoitteen kanssa.

Tärkeimmät keinot Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi ovat CLC:n mielestä seuraavat:

  • Päästöjen hinnoittelun edistäminen globaalisti päästökauppajärjestelmien avulla. Tämä voidaan toteuttaa integroimalla ja tehostamalla päästökauppajärjestelmiä, nostamalla vähennystavoitteita, kohdistamalla päästökauppajärjestelmällä kerätyt tulot tutkimukseen, tuotekehityksen ja pilotointiin sekä mm. tarvittavien infrastruktuuri-investointien tukemiseen, kuten mm. Kaliforniassa. On arvioitu (mm. Carbon Market Watch, 9/2015), että EU:ssa 95 prosentin päästövähennystavoite merkitsisi päästökaupan katon kiristämisen nopeuttamista siten, että vuotuinen prosentti nostettaisiin vähintään 2,6 %:iin nyt esitetyn 2,2 %:n sijaan.
  • Liikenteen ja autoteollisuuden päästötavoitteiden nostaminen, uusiutuvien polttoaineiden osuuden ja sähköajoneuvojen määrän kasvattaminen. Liikenteen on arvioitu aiheuttavan jopa
    30 % EU:n kokonaispäästöistä vuonna 2050 (lähde: EC Trends 2013 to 2015 Reference Scenario). Liikenteelle tarvitaan erityinen, EU-tasolla asetettu ja jäsenvaltioita sitova instrumentti (laki). Liikenteen 10 % uusiutuvaa tavoitetta vuodelle 2020 tulee nousevasti jatkaa esimerkiksi 15–20 % vuonna 2030. Uusiutuvien polttoaineiden vaikutukset tulee ottaa huomion autoteollisuuden päästötavoitteiden asettamisessa. Myös lentoliikenteelle tarvitaan sektorikohtainen tavoite, joka ottaa huomioon toimialan kansainvälisen luonteen. Näiden lisäksi tarvitaan päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (liikenne/maatalous/rakennukset) selkeitä tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi, energian kulutuksen pienentämiseksi ja käyttötottumuksien muuttamiseksi tehokkaampaan suuntaan.
  • Metsien ja maatalouden hiilinielujen laskentasäännöistä sopiminen. Näin kannustetaan korvaamaan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä uusiutuvilla luonnonvaroilla sekä lisäämään uusiutuvan energian määrää ja samalla ylläpitämään ja kasvattamaan hiilinieluja.

Lisätietoja:

hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen, Climate Leadership Council, p. 020 529 2000
toiminnanjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Council, p. 050 4534 881

Climate Leadership Council haluaa löytää kestäviä ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin, joista keskeisin on ilmastonmuutos. Sen jäsenet kehittävät hiilineutraaleja ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntäviä liiketoimintatapoja. http://clc.fi/

Share:
  • 24 helmi, 2016
  • Tuula Sjöstedt
  • 0 Comments
  • CLC, ilmastonmuutos, lausunto, Pariisi 2015, Pariisin ilmastosopimus,

Share This Story

Categories

Comments